Uutiset

Katso mitä uusi maakuntakaava tuo kuntaasi

today29.3.2017

share close

Maakuntavaltuusto hyväksyi maanantaina 27.3. pidetyssä kokouksessaan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040. Pirkanmaan uuden maakuntakaavan laadinta alkoi vuonna 2012.  Sen laadintaan ovat osallistuneet kaikki Pirkanmaan kunnat sekä useat valtion viranomaiset. Mukana eri teemoja käsitelleissä hanke- ja työryhmissä on ollut satoja toimijoita. Lisäksi kansalaisvaikuttamiseen varattiin useita tilaisuuksia ja kanavia. Maakuntakaavassa on varauduttu noin 120 000 asukkaan kasvuun. Se sisältää yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän sekä yhdyskuntatekniikan ratkaisut koko maakunnassa.

Otteita maakuntakaavan sisällöstä kunnittain:

Akaa: Toijalan ja Viialan taajamia tiivistetään yhteen, ja ne liittyvät osaksi Tampereen kaupunkiseudun pääradan suuntaista keskusakselin kehittämistä. Viialan keskustaa kehitetään alakeskuksena. Puuterminaalin siirto pois Toijalan keskustasta.

Hämeenkyrö: Keskustaajama kasvaa valtatien 3 suunnassa, ja taajamaa kehitetään uuden valtatien 3 linjauksen ympärillä. Muun muassa liityntäpysäköintiä kehitetään toimivien matkaketjujen luomiseksi. Pinsiön ympäristötaiteen alue on tunnistettu maakunnallisesti merkittävänä kohteena.

Ikaalinen: Keskusta kytkeytyy kaupallisen aluevarauksen kautta valtatievyöhykkeeseen. Keskustaajaman virkistysverkossa korostuu rantojen merkitys.

Juupajoki: Aseman seutua tiivistetään raideliikenteeseen tukeutuen. Kansainvälisesti merkittävää tutkimusta tekevä Hyytiälän metsäasema on osoitettu palveluiden alueena. Kopsamon kylässä valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle on osoitettu maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue.

Kangasala: Tarastenjärveä ja lentokenttää yhdistävä 2-kehä mahdollistaa uutta maankäyttöä. Nauhataajamaa tiivistetään joukkoliikenteeseen tukeutuen. Herttualan uusi taajama-alue tukee Kangasalan keskustan elinvoimaisuutta. Kaivannon ympäristö ja Keisarinharjun – Vehoniemen harjun alueen potentiaali on nostettu esille matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueena, joka jatkuu Pälkäneen keskustaajamaan saakka. Valtatien 12 kehittämiseen varaudutaan.

Kihniö: Kunnassa sijaitsee merkittävää turvetuotanto- ja tuulivoimapotentiaalia, jotka on huomioitu omilla merkinnöillään maakuntakaavassa. Kaavalla edistetään myös tärkeiden luonnon ydinaluekokonaisuuksien säilymistä. Ratareitti-merkintä luo edellytykset Parkano-Haapamäki -rataosuuden avaamiseen.
Lempäälä: Taajaman nykyiseen kokoon nähden suurimmat muutokset koko maakunnassa. Sääksjärvestä uusi raideliikenteeseen tukeutuva Tampereen kaupunkiseudun alakeskus. Kaupunkiseudun liikennöintiä helpottavat uudet linjaukset valtatielle 3 ja 2-kehälle (Sääksjärvi-lentoasema). Uusi järjestelyratapiha teollisuusalueineen sekä puuterminaali ja maanvastaanotto- ja kierrätysalue vahvistavat Lempäälän elinvoimaisuutta.

Mänttä-Vilppula: Mäntän keskustaajama ja Vilppulan asema yhdistyvät toisiinsa taajamien kehittämisvyöhykkeellä, jolla vahvistetaan kaupungin kulttuuri- ja matkailupalvelujen saavutettavuutta eri liikkumismuodoilla. Mänttä-Vilppula on suunniteltu seutukeskuksena, joka tukeutuu raideliikenteeseen. Sassin alueelle esitetään kehittyvää taajama-aluetta sekä lentopaikka.

Nokia: Kolmenkulman alue ja Koukkujärvi nivoutuvat kaupunkiseudun läntiseen yritysalueiden kehittämisvyöhykkeeseen, joita kehitetään erityisesti ympäristöteollisuuden ja cleantech-toiminnan yritysten sijoittumisedellytyksiä suosivasti. Kaava luo edellytykset uuden jätevedenpuhdistamon toteuttamiselle Koukkujärvellä. Kaakkurinjärville muodostuu yhdessä Ylöjärven harjualueiden kanssa läntisen kaupunkiseudun suurin virkistys- ja luontoaluekokonaisuus. Lielahdesta Nokialle esitetään varaus toiselle raiteelle, ja Nokian keskustaa kehitetään asemaan tukeutuen tiiviinä alueena.

Orivesi: Merkittävästi parannettava valtatie 9 vahvistaa Oriveden liittymistä Tampereen kaupunkiseutuun. Oripohjan ympäristöä kehitetään liikenteellisenä solmupisteenä, jossa kiinnitetään huomiota esimerkiksi liityntäpysäköinnin ratkaisuihin. Asumista kehitetään sekä Oriveden keskustan aseman ympärillä että Oriveden asemalla. Puuterminaalin kehittämiseen varaudutaan valtatien 9 varrella.

Parkano: Keskustan ja asemanseudun välistä yhteyttä vahvistetaan kehittämällä logistiikan, varastoinnin sekä luonnonvaratalouden työpaikka- ja tutkimustoimintoja vyöhykemäisesti. Lisäksi työpaikka-alueita kehitetään valtatiehen 3 tukeutuen. Kirkkojärven ympäristön virkistyksellistä arvoa on nostettu esiin painottamalla viheryhteyttä. Pohjanmaan radalle osoitetaan lisäraide, jotta rataosuus saataisiin kaksiraiteiseksi, ja valtatie 3 osoitetaan merkittävästi parannettavana. Visurinsalon ampumarata osoitetaan maakuntakaavassa.

Pirkkala: Lentokentän kehittäminen on koko maakunnan kannalta tärkeää. Alueelle on osoitettu uusia työpaikka-alueita, ja lentomelualueet ovat tarkentuneet aiempaan maakuntakaavaan nähden. Kaupunkiseudun liikennöintiä helpottavat uudet linjaukset valtatielle 3 Lempäälästä Pirkkalaan ja 2-kehälle Sääksjärveltä lentoasemalle. Linnakallion alue varataan paljon tilaa vaativalle kaupalle. Partolan osalta maakuntakaava mahdollistaa muutoksen market-alueesta kohti sekoittunutta monipuolista rakennetta, jossa joukkoliikennereitin varrelle tuodaan myös asutusta. Lännessä taajama laajenee Sikojokea kohti. Pyhäjärven ympäristöä kehitetään asumisen ja virkistyksen laatuvyöhykkeenä.

Punkalaidun: Punkalaitumen keskustan ja valtatien 2 välistä aluetta kehitetään energiaomavaraisuuden ja biotalouden elinkeinojen vyöhykkeenä, jonne sijoittuu myös tuulivoimaloiden alue. Valtatie 2 osoitetaan merkittävästi parannettavana ja Kanteenmaan liittymän tuntumaan osoitetaan teollisuustoimintaa. Punkalaitumenjokilaaksoa esitetään valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi.

Pälkäne: Pälkäneen keskustaajama osoitetaan osana kaupunkiseudun kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä. Keskusta-alue on osoitettu kaupunkitasoisena keskuksena. Keisarinharjun – Vehoniemenharjun alueen potentiaali on nostettu esille matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueena, joka jatkuu Pälkäneen keskustaajamaan saakka. Harjulle on osoitettu kuitenkin myös mahdollisuus tekopohjaveden muodostamiseen osana maakunnallista vedenhankintaratkaisua. Sappee linkittyy osaksi laajaa matkailu- ja virkistyskokonaisuutta osana sekä vesistöaluetta että Laipanmaan erämaista ulkoilualuetta.

Ruovesi: Keskusta-alue osoitetaan kaupunkitasoisena keskuksena, mikä mahdollistaa myös laajan loma- ja monipaikkaisen asumisen tarvitsemat palvelut. Ruoveden reitti esitetään valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen ja niihin kytkeytyvien alueiden luontomatkailuedellytyksiä kehitetään yhtenäisenä kokonaisuutena. Muroleen kanava on osa Kuruun asti ulottuvaa matkailun kehittämisen kohdealuetta.

Sastamala: Vammalan keskusta-alue laajenee kohti rautatieasemaa, joka on myös tiivistettävä asemanseutu. Mouhijärvi ja Häijää nivoutuvat yhteen taajamarakenteella. Äetsässä tuetaan yritystoiminnan kehittymistä raideliikenteeseen tukeutuen. Ellivuoren ympäristöä kehitetään matkailun ja virkistyksen kohdealueena, joka kattaa myös Karkun koulutuskeskittymän, golfkenttien alueen sekä läheiset virkistys- ja ulkoilualueet . Matinsuon ampumakeskus osoitetaan maakuntakaavassa.

Tampere: Rautaharkko-Lakalaivan uusi alakeskus sijaitsee pääradan varressa ja osana HHT-kehitysvyöhykettä. Uuden alakeskuksen alueelle osoitetaan myös uusi henkilöliikenteen asema, joka edistää Tampereen ja Pirkanmaan saavutettavuutta, vetovoimaisuutta ja liikenteellistä toimivuutta. Tampereen keskusta-alue nähdään ulottuvaksi Kalevaan ja Hatanpäälle asti. Hiedanrannan rantatäyttöalueet osoitetaan ehdollisena taajama-alueena, jonka rakentaminen ei saa heikentää pohjavesien käyttöä. Keskustasta kohti alakeskuksia ja lähikuntien keskustaajamia yhdyskuntarakennetta tiivistetään erityisesti vahvaan joukkoliikenteeseen tukeutuen. Pyhäjärven ympäristöä kehitetään asumisen ja virkistyksen laatuvyöhykkeenä. Tampereen päärautatieasema on tunnistettu koko maakunnan keskeisimpänä henkilöliikenteen solmukohtana, jossa otetaan huomioon myös matkaketjujen sujuvuus. Tampereen keskusjärjestelyratapihalle esitetään vaihtoehtoinen sijainti Lempäälässä, jolloin alueelle voitaisiin tuoda asumista ja keskustatoimintoja. Maakuntakaavassa osoitetaan myös keskuspuhdistamon sijainti Sulkavuoreen.

Urjala: Valtatie 9 osoitetaan merkittävästi parannettavana ja sen varrella kehitetään teollisuustoimintoja. Humppila-Urjalan ylimaakunnallinen tuulivoima-alue osoitetaan. Asemanseudulle esitetään mahdollisuus puuterminaalille. Huhdin ja Laukeelan väli nivotaan taajamarakenteella yhteen.

Valkeakoski: Työpaikka- ja teollisuustoimintoja kehitetään vahvasti Lempäälän ja Valkeakosken välillä maantiehen 130 tukeutuen. Keskustaa kehitetään sekä kosken ympäristössä että kohti pohjoista Tampereen suuntaan. Valkeakoski osoitetaan osana kaupunkiseudun kasvutaajamien kehittämisvyöhykettä. Jutikkalaan osoitetaan teollisuus- ja varastoalue sekä sille laajenemissuunta valtatien eteläpuolelle. Sääksmäellä esitetään matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue.

Vesilahti: Laukon kartano osoitetaan matkailupalvelujen alueena, jolla sijaitsee myös uusi satama. Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealueena esitetään vyöhyke Koskenkylästä Narvaan. Seututien 301 varrelle esitetään puuterminaali ja tien uusi linjaus välillä Keihonen-Kilpala on myös otettu huomioon.

Virrat: Keskustatoimintojen aluetta on laajennettu ulottumaan satamaan asti. Marttisen laivarannan ja Torisevan muodostama kokonaisuus osoitetaan matkailun ja virkistyksen kehittämisalueena. Kantatie 65 esitetään merkittävästi parannettavaksi aina Virroille saakka. Jäähdyspohjan ampuma- ja moottorirata on tunnistettu seudullisesti merkittävänä.

Ylöjärvi: Tampereen ja Ylöjärven keskustan välillä sekä Elovainiolle asti rakennetta kehitetään tiivistyvänä joukkoliikenteeseen tukeutuen. Keskustaan esitetään uusi henkilökaukoliikenteen asema ja puuterminaali pyritään siirtämään Karhen alueelle. Taajamaa reunustava viherkehä mahdollistaa viheryhteyden Näsijärven rannoilta Ylöjärven harjulle, joka yhdessä Nokian Kaakkurijärvien virkistysalueiden kanssa muodostaa läntisen kaupunkiseudun suurimman virkistys- ja luontoaluekokonaisuuden. Kurun keskusta on osa Muroleen kanavalle asti ulottuvaa matkailun kehittämisen kohdealuetta.

Kirjoittaja: Kaisu Lämsä

Rate it

RADIO SUN TAAJUUDET

Etelä-Pirkanmaa 96,7

Ikaalinen ja Hämeenkyrö 96,3

Kankaanpään seutu 106,7

Parkanon seutu 91,7

Tampere 107,8

Ylä-Pirkanmaa 91,5

Radio SUN on osa Pirmedioita.

 
Juontajat:

studio@radiosun.fi

Mainosmyynti:

myynti@radiosun.fi

Mainostrafiikki:

radio@radiosun.fi

Uutis-, juttu- ja menovinkit: toimitus@radiosun.fi

Radio SUN

Suvantokatu 13

33100 Tampere

Studio 010 5844 655

WhatsApp 043 2170 273

Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Tutustu tietosuojakäytäntöihimme täällä.

0%