Pirkanmaan kehityksen tukeminen ansaitsee kaikkien puolueiden ja niiden 19 kansan edustajan työpanokset

Eduskunnan ensi keväänä vapaaehtoisesti jättävä Mikko Alatalo (kesk.) korostaa, että Pirkanmaan etujen ajaminen on jokaisen kansanedustajan ja kaikkien puolueiden yhteinen tehtävä. - Kenenkään kansanedustajan ei pidä mennä siihen harhaan, että hän yksin pystyisi hoitamaan maakunnan tai vaalipiirin asiat.

Eduskunnan ensi keväänä vapaaehtoisesti jättävä Mikko Alatalo (kesk.) korostaa, että Pirkanmaan etujen ajaminen on jokaisen kansanedustajan ja kaikkien puolueiden yhteinen tehtävä. - Kenenkään kansanedustajan ei pidä mennä siihen harhaan, että hän yksin pystyisi hoitamaan maakunnan tai vaalipiirin asiat.

Pirkanmaan vaalipiiristä eduskuntaan valittavat 19 kansanedustajaa puhaltavat voimakkaasti yhteen hiileen, kun maakuntaa liippaavat asiat ovat lainsäätäjien käsissä. Nykyään pirkanmaalaiset parlamentaarikot antavat koko porukalla voimakasta tukea myös naapurivaalipiirien kollegoille. Tätä mieltä on neljännen kauden tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk.). Hän toivoo, että eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan arvostus voimistuisi merkittävästi nykyisestään, koska siellä pohjustetaan kansakuntamme tietä pitkälle eteenpäin. Valiokuntaerikoisuus on herättänyt paljon kiinnostusta eri maiden parlamenteissa. Alatalo on pitänyt aiheesta esitelmiä ympäri maailmaa.

Mikko Alatalo nauttii aamiaista syyskuisena päivänä Amurin Helmessä. Miestä kismittää juuri ilmestyneen maakuntalehden uutinen. Siinä väitetään, ettei tunnin juna Tampereelta Helsinkiin toteudu, elleivät kokoomus ja sdp ole seuraavassa maan hallituksessa. Jutun mukaan keskustalla ei ole juurikaan kannatusta Helsingissä, Tampereella eikä Turussa, joten puolueen mukanaolo uudessa hallituksessa saattaisi lykätä tunnin junayhteyden suunnittelun aloittamista.
Keskustalainen konkarikansanedusta Mikko Alatalo korostaa jokaisen pirkanmaalaisen parlamentaarikon puoluekantaan katsomatta olevan sataprosenttisesti oman maakunnan asialla.
– Huomionarvoista on se, että nykyään Pirkanmaan kansanedustajat tekevät paljon yhteistyötä Keski-Suomen, Satakunnan ja Vaasan vaalipiirien edustajien kanssa. Yhteistoiminta kumpuaa muun muassa siitä, että Pirkanmaa on läpikulkumaakunta niin Jyväskylään, Poriin kuin Seinäjoelle ja Vaasaan kuljettaessa. Keskisuomalaiset, satakuntalaiset ja pohjalaiset tukevat meidän liikennehankkeita, ja me vastaavasti avitamme heidän suunnitelmiaan, Alatalo sanoo.
Keskustavaikuttaja huomauttaa, ettei ihmisten pitäisi naureskella ivallisesti pienillekään tieprojekteille, koska niiden toteuttaminen turvaa vähäväkisten haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden. Paikallisia, maakunnallisia ja valtakunnallisia tiehankkeita ei saa asettaa vastakkain. Jokainen liikenneväylä on tärkeä käyttäjilleen.
Alatalon mukaan koko Pirkanmaan kasvulle ja kehitykselle välttämättömiä liikennehankkeita ovat Valtatie 3:n yhteysväli Tampere-Vaasa, Valtatie 9:n yhteysväli Tampere-Orivesi, perusväylänpitoon liittyvät korjaustarpeet, pääradan saaminen osaksi eurooppalaista TEN-T -ydinverkkokäytävää (Euroopan laajuinen tieverkko), henkilöjunayhteyksien kehittäminen Tampereelta Helsingin, Parkanon, Porin, Jyväskylän ja Haapamäen suuntiin, Pori-Parkano-Haapamäki -liikennekäytävän tulevaisuuden selvittäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentoyhteydet, asemapalvelut ja koulutuskeskittymä sekä joukko- ja kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen.
– Etenkin ammattiautoilijat ovat koko ajan aktiivisesti yhteyksissä minuun rapistuvien teiden johdosta. Teiden korjausvelan ei saisi antaa paisua saavuttamattoman suureksi, Alatalo herättelee.
Alatalo kannattaa lämpimästi väyläyhtiöitä, koska niiden avulla maamme liikenneinfrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen turvattaisiin kestävällä rahoituksella.
– Esimerkiksi kotimaiset eläkeyhtiöt voisivat sijoittaa varojaan maamme teihin.
– Luonnollisesti meillä olisi tievaihtoehtoja, joilla liikkuminen olisi maksutonta.
Alatalo korostaa, ettei tieyhtiöiden perustaminen ole yksinkertainen asia. Hankkeet vaativat ajattelua ja asioiden järkiperäistä valmistelua. Ratkaisuissa olisi huomioitava myös eri alueiden omintakeiset piirteet. Metropolialue massiivisine joukkoliikenteineen on täysin eri asia kuin maaseutumaiset alueet.

Ruotsissa maakunnat jo toimivat

Mikko Alatalo ei ymmärrä, miksi erityisesti sosialidemokraatit ovat tiukasti vastakarvaan maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.
– Huomionarvoista on se, että nimenomaan demarit ajoivat länsinaapuriimme Ruotsiin maakuntahallinnon, hän muistuttaa.
– Keski-Euroopassa maat on jaettu provinsseihin.
Alatalo toivoo hartaasti, että nykyinen eduskunta löytää sovun ja tekee historiallisen päätöksen maakunnista.
– Liikun hyvin paljon koko maakunnan alueella. Ihmiset ovat lähinnä huolissaan lähipalveluiden tulevaisuudesta. Maakunnathan liputtavat käyttäjäystävällisten palvelujen puolesta, hän teroittaa.

Pirkanmaan liitolle kiitokset

– Pirkanmaan liitto on tehnyt niin kauan kuin muistan erittäin ansioitunutta työtä koko maakunnan edunvalvonnassa, Mikko Alatalo kiittää.
Keskustapoliitikko sanoo maakuntaliiton olevan hyvin hereillä kaiken kehittäjän roolissaan.
– Maakuntaamme viedään määrätietoisesti eteenpäin kaikilla elämän osa-alueilla. Pirkanmaalla on pitkät ja vahvat perinteet moderneista käytännöistä. Kokeilut ja uudishankkeet ovat innostaneet ja kiinnostaneet aina, Alatalo hehkuttaa.
– Pirkanmaan liitto ansaitsee aktiivisuudestaan ja aikaansaannoksistaan kiitettävän arvosanan, hän arvostaa.

Tulevaisuustyö kantaa hedelmää

– Miksi meillä Suomessa puhutaan liian vähän eduskunnassa tehtävästä tulevaisuustyöstä? Mikko Alatalo perää.
Alatalo tuo päivänvaloon tulevaisuusvaliokunnan toimintaa, joka on täysin aliarvostettua maassamme.
– Kysymyksessä on loppujen lopuksi koko kansa- ja yhteiskuntamme tärkein valiokunta, joka katsoo asioita monen vuosikymmenen päähän, hän painottaa.
Alatalon lisäksi Pirkanmaalta tulevaisuusvaliokunnassa ovat kokoomuksen Harri Jaskari, vasemmistoliiton Anna Kontula, kristillisdemokraattien Sari Tanus, vihreiden Olli-Poika Parviainen ja keskustan Arto Pirttilahti.
– Tulevaisuusvaliokunnassa käydään hyvin vilkasta keskustelua. Siellä fundeerataan eri kehityskulkuja vuosikymmenien aikaperspektiivillä. Vierailijoina ovat maan parhaat asiantuntijat.
– Suomen mahdollisuudet ovat hyvin valoisat, Alatalo kiteyttää.
– Valiokunta pohtii muun muassa työelämän haasteita ja muutoksia. Nuoret eivät enää tee koko työuraa yhdessä työpaikassa. Ihminen hankkii pätevyyden useampiin tehtäviin. Koko ikä on uuden oppimista. Moni perinteinen ammatti häviää, ja tilalle tulee uusia tehtäviä. Moniammatillisuus on jo tätä aikaa.
– Sosiaaliturvajärjestelmämme on mittavien haasteiden edessä. Kestävän uuden mallin paaluttaminen on kiinnostava tulevaisuuden juttu, hän poimii esimerkin.
– Tekoäly tekee voimakkaasti tuloaan. Sen hyödyntämismahdollisuudet ovat rajattomat. Ihmisellä säilyy kuitenkin keskeinen rooli - se on vain toisenlainen kuin nykyään. Aina tarvitaan ihmistä eli ajattelua, tunteita ja tekeviä käsipareja.
– Suomen voimakkaasti laskeva syntyvyys ja huolestuttavasti heikkenevä huoltosuhde huutavat kestäviä ratkaisuja, jotta yhteiskuntamme säilyttää toimintakykynsä. Maamme väestörakenne muuttuu ennätystahtia.
– Työperäinen maahanmuutto haastaa meitä. Ruotsiin on muuttanut pitkään väkeä töihin. Näemmekin naapuristamme asian molemmat puolet: vahvuudet ja heikkoudet. Hollannissa on puolestaan laskettu, että maassa olisi parinkymmenen vuoden kuluttua enemmän maahanmuuttotaustaisia asukkaita kuin alkuperäisiä kansalaisia.
– Entäpäs ilmastonmuutos? Alatalo kysyy.
Hänen mukaansa Suomessa on syytä hakea ennakkoon vastauksia siihen, miten täällä toimitaan, jos miljoonat ihmiset lähtevät kuivuutta pakoon Afrikasta.
Alatalo kuvaa Suomea todelliseksi lintukodoksi, jossa kansalaiset saavat elää varsin huolettomissa oloissa. Hänen mukaansa ihmisiä olisi herätettävä miettimään mahdollisten verkko- ja kyberhyökkäysten seurauksia.
– Jos sähkönjakeluverkkomme vaurioituu, miten yhteiskuntamme toimii, hän herättelee.
Alatalo kokee olevansa Suomen lähettiläs ja matkasaarnaaja, sillä monen maan parlamentaarikot haluavat ottaa opikseen eduskuntamme tulevaisuusvaliokunnasta.
– Esitelmämatkani ovat kohdistuneet viimeksi Etelä-Koreaan ja Viroon. Molempien maiden parlamenteissa asiaani kuunneltiin tarkalla korvalla. Ulkomaalaisilla kollegoilla on paljon kysymyksiä. Työmuoto kiinnostaa, hän iloitsee.

Myönteinen mielikuva eduskunnasta

Moni eduskunnan ensi keväänä vapaaehtoisesti jättävä pitkäaikainen kansanedustaja on moittinut politiikkaa raadollistumisesta. Kriitikoiden mukaan useat poliitikot ymmärtävät tahallaan asioita väärin ja pahoittavat mielensä. Päätöksenteko on muuttunut lyhytjänteiseksi ja pikavoittojen metsästykseksi.
Mikko Alatalo sanoo, ettei eduskunta ole niin huonohenkinen työpaikka kuin julkisuudessa vellovista tiedoista voisi päätellä.
– Olen luottanut koko ajan asialähtöisyyteen, hän korostaa.
– Minulla on vain myönteistä sanottavaa oman puolueeni ja naapuripuolueiden ihmisten kanssa työskentelemisestä, hän lisää.
Alatalo kiittää saaneensa työhönsä paljon voimaa kentältä.
– Pienyrittäjät, taiteilijat ja maaseudun asukkaat pitävät aktiivisesti yhteyttä. Kentän ääni ohjaa työtäni. Olenhan kansanedustajana kansan edusmies.
– Olen ollut toimittaja ja artisti. Molemmissa hommissa ollaan syvässä vuorovaikutuksessa suuren yleisön kanssa.

 

Samaa saarnaa lauluissa ja politiikassa

Mikko Alatalo kuvaa pitkää uraansa muusikkona, toimittajana ja kansanedustaja loikaksi, jossa maalaispojasta varttui juoksupoika.
– TV:stä tuttu, hän naurahtaa.
Mikko Alatalon kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin kumpuaa jo 1970-luvulta, jolloin hän työskenteli tv-uutisissa ja Ajankohtaisessa kakkosessa. Eipäs aikaakaan, kun sekä keskusta että SDP houkuttelivat Alataloa kansanedustajaehdokkaaksi. Toimittajat Antero Kekkonen ja Markku Laukkanen vastasivat myöntävästi puolueiden kosintoihin, mutta Alatalo suuntasi Maalaispoika oon -albumin siivittämänä artistin uralle.
Sinisistä silmälaseistaan tunnettu Alatalo syöpyi suuren yleisön mieleen, kun hän sittemmin juonsi supersuosittuja tv-ohjelmia: Iltatähti, Hittimittari ja Tammerkosken sillalla.
– Kansan parissa liikkuessani oivalsin, että ihmiset tarvitsivat puolestapuhujaa. Kun ilmoitin, että jätän ensi keväänä eduskuntatyön, monet kannattajani ovat kysyneet, kuka heitä nyt kuuntelee ja kuka heidän terveisiään vie Arkadianmäelle. Myönteinen palaute on paras kiitos kansanedustajavuosinani tekemästäni työstä, Alatalo tilittää.
Musiikin moniottelija esittelee tyytyväisenä hiljan ilmestynyttä tupla-albumia, joka on saanut nimekseen Viimeinen juna. Sillä on peräti 29 uutta biisiä ja bonuksena 11 klassikkoa. Myös tämä pitkäsoitto on Alatalon ja hänen lauluntekijäkaverinsa Harri Rinteen vahva kannanotto. Maassamme ei ole enää toimivia musiikin jakelukanavia. Radioasemat soittavat ikävän yksipuolista ohjelmistoa.
Alatalo on panostanut vuosikymmenien ajan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hänen musiikkinsa kertoo ihmisyydestä ja muuttuvasta elämänympäristöstä. Samat teemat ovat olleet miehen kärkiä myös yhteisten asioiden hoitamisessa niin kansanedustajana kuin kaupunginvaltuutettuna.

Ääntä kehä III:n ulkopuolelta

Mikko Alatalo on keikkaillut Suomen ristiin rastiin. Artisti laskee heittäneensä noin 6 000 esiintymiskeikkaa ja istuneensa ratin takana runsaat kolme miljoonaa kilometriä.
– Vielä nykyäänkin mittariin kertyy vuodessa vähintään 50 000 kilometriä, kun ajelen puhetilaisuuksiini ja keikoilleni.
Alatalon mielestä viihdetaiteilijan ja kansanedustajan töissä on hyvin paljon yhteisiä piirteitä.
– Palkitsevinta muusikkona olemisessa on, kun keikoilla näkee, miten ihmiset vaikuttuvat biisien sisällöistä.
– Päättäjänä tapaan ihmisiä kuunnellen heidän ilojaan ja surujaan. Jokainen haluaa tulla kuulluksi ja ja otetuksi huomioon. Poliitikko on itseään suuremmalla asialla, hän lisää.
Alatalon mielestä sekä artisti että kansanedustaja vahvistavat tekemisellään ja läsnäolollaan ihmisten yhteisöllisyyttä.
– Oppini ihmisten asioiden hoitajaksi perin isältäni. Hän oli varsinainen palvelemisen mestari. Isä ajoi taksia, mutta hän hoiti kyläläisten kaikki mahdolliset asiat, Alatalo muistelee.
Eetteri tarjoaa
yksipuolista
Konkarimuusikkoa hirvittää. Suomessa on nykyään enempi radioasemia kuin koskaan aiemmin, mutta radioaallot eivät paljoudestaan huolimatta soita monipuolisesti suomalaista musiikkikirjoa.
– Miltä kanavalta tulisi musiikkisisältöä, joka puhuttelisi meitä 1920-, 30-, 40-, 50-, 60- ja 70-lukujen ihmisiä? Tavallista on se, että radioasemat suosivat samoja kipaleita, jotka suorastaan kuluvat soittamisen runsaudessa, Mikko Alatalo suree.
Musiikin monitoimimies ei puhu ainoastaan omasta puolestaan vaan lukuisten artistien kokemasta kohtalosta.
– Kun menen keikalle, paikat ovat täynnä. Aion jatkaa keikkailua niin kauan kuin jaksan, hän lupaa.
Alatalo pitää suurena menetyksenä sitä, etteivät ihmiset voi pian hankkia musiikkia käyttöönsä kuin pilvistä. Vanha kunnon CD on konkretiaa ja sen voi laittaa soimaan, kun siltä tuntuu.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>