"Akaalla on valttinaan huippusijainti, mutta se ei hyödynnä voimavarojaan"

Marja Tiura täyttää 50 vuotta: Eduskuntavaalien taannoinen äänikuningatar ei haikaile enää päivänpolitiikkaan, mutta hän haluaa kantaa kortensa kekoon kansalaisaktivistina Lohjalla

Marja Tiura täyttää 50 vuotta 20. elokuuta, mutta hän siirtää juhlinnan ensi vuoden puolelle. Pirkanmaan äänikuningattareksi eduskuntavaaleissa taannoin kohonnut Tiura ei haikaile enää päivänpolitiikkaan. Hän viihtyy hyvin Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtajana. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Marja Tiura täyttää 50 vuotta 20. elokuuta, mutta hän siirtää juhlinnan ensi vuoden puolelle. Pirkanmaan äänikuningattareksi eduskuntavaaleissa taannoin kohonnut Tiura ei haikaile enää päivänpolitiikkaan. Hän viihtyy hyvin Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtajana. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Vantaalla Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtaja työskentelevä ja Lohjalla asuva Marja Tiura ei haikaile takaisin päivänpolitiikkaan. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat silti edelleen häntä.  Touhunainen kertoo vaikuttavansa nykyään asuinkaupungissaan ruohonjuuritasolla. Hän on ollut näkyvästi puolustamassa viisiopettajaisen Lehmijärven koulun toiminnan turvaamista. Kolme kautta eduskunnassa Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajana vuosina 1999-2011 toiminut Tiura toivoo, ettei tällä hetkellä vallalla oleva ei-politiikka juurtuisi suomalaiseen yhteiskuntaan.

Hallintotieteiden maisteri Marja Tiura on seurannut aina aktiivisesti yhteiskunnan toimintaa. Hänen mielenkiintonsa politiikkaan, talouteen ja kulttuuriin ovat lapsuuskodin perintöä.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtajana vuodesta 2013 lähtien työskennellyt Tiura kokee olevansa todellisella näköalapaikalla. Suomen vientitilastoja voimakkaasti kaunistavan turkistalouden katto-organisaatiossa toimiminen avaa ikkunat niin kotimaahan kuin ulkomaillekin.

Tiura täyttää elokuun 20. päivänä 50 vuotta, mutta hän on päättänyt siirtää merkkipäivänsä vieton ensi vuoden puolelle. Tiura on menettänyt tänä vuonna puolisonsa ja isänsä.

Tamperelaisena poliitikkona ja kokoomukselaisena kansanedustajana Tiura saavutti runsaasti valtakunnallista julkisuutta. Hän sanoo, että paikallis-, alue- ja valtakunnan politiikassa toimiminen mahdollistivat laajojen yhteistyö- ja suhdeverkostojen rakentamisen. Ne ovat hänellä aktiivisessa käytössä nykyisessäkin tehtävässään.

Eduskuntatyö ja politiikka ovat Tiuran mukaan hänen elämässään taaksejääneitä tehtäviä. Hän ei suunnittele paluuta.

- Paikallinen vaikuttaminen kotikaupungissani on eri juttu. Olen osallistunut aktiivisesti muun muassa Lehmijärven koulun pelastamiseen. Sataoppilainen koulu on paikkansa ansainnut. Koulun jatkoa puoltaa se, että opinahjo toimii voimakkaasti kehittyvällä ja kasvavalla asuinalueella. Koulun elinmahdollisuudet ovat aidosti vakaalla pohjalla. Olemme oikealla asialla, Tiura korostaa.

”Ei-politiikka ei ole suomalaisille hyväksi”

Kolme kautta eduskunnassa lainsäätäjänä ja viime vuodet turkisalan kehittäjänä sekä edunvalvojana ollut Marja Tiura kehottaa maamme nykyisiä päättäjiä olemaan hereillä määräilypolitiikan suhteen.

- Kieltämisen ja ylhäältä komentamisen mentaliteetti on yleistynyt ikävällä tavalla. Suomalaiset tietävät itse, mikä heille on hyväksi, hän perustelee.

- Ihmisiä huolettaa esimerkiksi se, että he eivät saisi käyttää talojensa ja kiinteistöjensä lämmittämiseen öljyä!

- Eivätkä kaikki kansalaiset halua olla vielä vegaaneja. Kyllä ihmiset haluavat päättää itse, mitä he suuhunsa laittavat.

– Myös autoilusta on tehty synti, vaikka harvaan asutussa ja suurten etäisyyksien maassa auto on monelle välttämätön kulkupeli. Ihmiset haluavat itse myös vaikuttaa siihen, millaisella autolla he liikkuvat.

Tiura muistuttaa, että suomalaiset ovat fiksua kansaa. Hän toivoo, että poliitikot lopettavat ylenpalttisen komentelemisen, ohjailemisen ja neuvomisen. Yhden vaihtoehdon politiikka voi ahdistaa ihmisiä.

– Rautatieverkon kehittäminen nykytarpeiden mukaiseksi on ollut paljon esillä. Valitettavasti juuri toimintakautensa aloittaneen hallituksen suhde nopeisiin juniin on hiukan epäjohdonmukainen. Mielestäni satsaukset päärataan ja nopeat junayhteydet hyödyntäisivät sekä maakuntia että pääkaupunkiseutua. Toisaalta monilta osin Rinteen hallitusohjelma on maaseudun elinkeinojen ja kiertotalouden näkökulmasta hyvä.

Kokoomuksen oppositiorooli hämärän peitossa

- On mielenkiintoista nähdä, miten Kokoomus profiloituu oppositiopuolueena. Tällä hetkellä tilanne näyttää hiukan löysältä. Kokoomuslaiset eivät ole vielä saaneet pääoppositiopuolueen  oikein päälleen, Marja Tiura arvioi.

Tiura uskoo Perussuomalaiset-puolueen olevan vahva vastavoima demareiden, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja ruotsalaisten muodostamalle hallituskoalitiolle. Hän arvelee, että perussuomalaiset kuuntelevat äänestäjiä muita paremmin ja osaavat tehdä yleistä mielipidettä arvostavia populistisia linjauksia.

- Keskusta puolestaan valitsi kaukoviisaasti hallitusvastuun. Keskustalaiset saivat puolueelleen tärkeät asiat, kuten maakunnat, hallitusohjelmaan. Uskon, että Keskusta petraa kannatustaan lähitulevaisuudessa. Nykyisen hallituksen tulokset ratkaisevat, miten puolueiden kannatukset elävät jatkossa, hän puntaroi.

Tiura pohtii, että kylmien talouslukujen lataaminen ei ehkä ollut Kokoomukselta viisasta huhtikuisissa eduskuntavaaleissa. Kansa on osoittanut, ettei se äänestä puoluetta vain sen takia, että se vastustaa valtion velan ottamista.

Tulevaisuustyötä riittää

– Olemme pieni kansa pienessä maassa, Marja Tiura alustaa.

Hänen mielestään yhteiskunnan kehittäminen vaatisi paljon pitkäjänteisempää haasteiden asettamista ja niiden toteuttamista kuin nyt tapahtuu. Esimerkiksi nelivuotiset hallituskaudet ovat aivan liian lyhyitä viedä kansakunnan kannalta mittavia asioita toteutukseen.

- Jokainen hallitus laatii oman ohjelmansa. Näemmehän juuri nyt, miten Antti Rinteen hallitus purkaa edeltäjänsä päätöksiä, kuten aktiivimallia. Politiikka on häiritsevän poukkoilevaa.

Kansanedustaja-aikanaan Tiura työskenteli eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa. Hänen mielestään juuri tulevaisuusvaliokunnalla on keskeinen asema maamme tulevaisuuden avaamisessa.

– Jo minun aikanani tulevaisuusvaliokunta mietti ilmastonmuutoksen haasteita ja energiapolitiikan uusia kestäviä linjauksia. Nyt nämä teemat ovat ajankohtaisia, hän sanoo.

Jos Tiura olisi nyt eduskunnassa ja politiikassa, hän ajaisi tulevaisuuden työmallia, jolla postattaisiin muutamia aloja Suomen vahvuuksiksi.

– Kun olin kansanedustajana, olin kiinnostunut lähes kaikista asioista ja teemoista. Nykyään osaisin valita tärkeimmät jutut. Koetin olla aidosti mukana kaikessa mahdollisessa. Nykyään osaisin valita ja erottaa, mitkä asiat ovat tärkeimpiä. Osaisin myös sanoa ”ei”.

Kaksitoista vuotta eduskunnassa lainsäätäjänä ja viime vuodet turkisalan kehittäjänä sekä edunvalvojana ollut Marja Tiura on huolissaan maassamme yleistyneestä määräilypolitiikasta. Tiuran mielestä kansalaiset tietävät, millä he lämmittävät kotinsa ja minkälaisilla autoilla he ajavat sekä mitä he syövät. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kaksitoista vuotta eduskunnassa lainsäätäjänä ja viime vuodet turkisalan kehittäjänä sekä edunvalvojana ollut Marja Tiura on huolissaan maassamme yleistyneestä määräilypolitiikasta. Tiuran mielestä kansalaiset tietävät, millä he lämmittävät kotinsa ja minkälaisilla autoilla he ajavat sekä mitä he syövät. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Muovisaastaa keinoturkiksina

Marja Tiura kannattaa kaikkia toimia, joilla ilmastonmuutosta estetään tervejärkisin toimin.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtajana Tiura odottaakin nyt aikaa, jolloin esimerkiksi kotimaisten turkisten arvostus vaatetuksen materiaalina nousee arvoon arvaamattomaan.

– Suuressa suosiossa olevat tekoturkikset ovat todellinen riesa ja saaste. Toivottavasti vaatteiden hankkijat muistavat, että tekoturkikset valmistetaan öljystä. Todellinen ja vaikuttava ilmastoteko olisi, että lopettaisimme muovisaastan kuskaamisen Aasiasta, eritoten Kiinasta.

Pienet joukot suuressa äänessä

Fundamentalistit muodostavat kokoaan voimakkaamman äänen kulloinkin valitsemaansa asiaan.

Marja Tiura sanoo, että esimerkiksi nykyisin maassamme vellovasta vegaanikeskustelusta muodostuu helposti mielikuva, jonka mukaan ainakin 70-80 prosenttia suomalaisista kannattaisi veganismia.

– Tutkimukset kuitenkin todistavat, että vegaanit arvot ja elämäntapa saa kannatusta koko maassa vain 7,5 prosentin verran. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on hivenen korkeampi eli 10,5 prosenttia, hän herättelee.

Tiuran mielestä liian monet yhteiskunnalliset vaikuttajat antavat sosiaalisen median vaikuttaa ratkaisuihinsa ja toimintaansa.

- Vaikuttaa siltä, että maassamme on kahdenlaisia toimijoita. Ensimmäisessä ryhmässä ovat sprintterit, jotka seuraavat haukan tavoin twitteriä ja reagoivat joka asiaan. Toisessa porukassa ovat pitkänmatkan juoksijat, jotka hankkivat asioille taustatiedot ja perustelut sekä kuuntelevat asiantuntijoita.

– Perustihan Liike Nyt nettipoolin, jossa se selvittää kansalaisten mielipidettä kulloiseenkin asiaan.

Tiura sanoo, että hyvin pieni ihmisjoukko voi saada aikaan hirveän myllytyksen.

- Nykymenoa kuvaa se, että somehyökkäyksen kohteeksi joutuminen on melkein pahempi kuin elinkautinen tuomio.

Tiura muistuttaa, että Johannes Gutenbergin (1398-1468) keksittyä painokoneen ihmiset pohtivat, mitä kaikkea lehtiin voi painaa.

- Nyt koko maailman kattava sosiaalinen media on mullistanut tiedon leviämisen. Aikamme ongelmana on muun muassa repivä vihapuhe. Ranska on säätänyt jo lain, jonka mukaan vihapuhe on saatava verkosta pois vuorokauden aikana.

Akaan on aika löytää draivi

Kylmäkoskelta syntyisin oleva Marja Tiura seuraa entisen kotimaakuntansa asioita Uudeltamaalta käsin. Vuosikaudet Tampereen kaupunginvaltuutettuna ollut Tiura kiittelee Pirkanmaan keskuskaupungin voimakasta ja monipuolista sykettä.

Sen sijaan Akaan tietynlainen hyytyneisyys huolestuttaa hiukan Tiuraa. Kylmäkoski liittyi Akaaseen vuonna 2011.

- Akaalla olisi kaikki edellytykset kehittyä Ylöjärven tai Kangasalan kaupunkien tavoin. Akaalla on valttinaan huippusijainti, mutta se ei hyödynnä voimavarojaan, hän suree.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>