Uutiset

Isännöitsijät huolissaan rakennusten remonttipommeista

Isännöitsijät huolissaan rakennusten remonttipommeista

Isännöitsijöiden mukaan taloyhtiöissä ryhdytään katto- ja julkisivuremontteihin liian myöhään. Remonttien siirtämisen seurauksena taloyhtiöille voi tulla lähivuosina ikäviä yllätyksiä, kun sekä putkiremontit että katto- ja julkisivuremontit tulevat ajankohtaisiksi samaan aikaan. Tämä käy ilmi Isännöintiliiton tekemästä Katto- ja julkisivubarometrista.

Isännöintiliiton selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä vain neljäsosa on sitä mieltä, että katto- ja julkisivuremontteja tehdään taloyhtiöissä oikeaan aikaan. Isännöitsijöiden mielestä kattojen ja julkisivujen ylläpitoon ei ylipäänsä panosteta riittävästi ja hankkeita lykätään tulevaisuuteen.

− Putkiremonttien saama huomio voi vaikuttaa siihen, ettei taloyhtiöissä ymmärretä kattojen ja julkisivujen korjaustarpeita riittävästi eikä remontteja tehdä ajallaan. Selvitys paljasti, että isännöitsijöiltä jää vähintään yksi katto- ja julkisivuremontti vuodessa toteuttamatta, eli käytännössä tuhansia remontteja voi jäädä muiden korjausten jalkoihin, sanoo Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa.

Katto- ja julkisivuremontit ovat ajankohtaisia erityisesti 1970-luvulla rakennetuissa taloissa, eli niissä samoissa, jotka ovat myös putkiremontti-iässä.

− Rakennusten osien elinkaaret menevät osittain samassa syklissä, jolloin samaan aikaan voi tulla tarve usealle remontille. Jotta osakkaat selviävät taloyhtiön isojen remonttien aiheuttamista asuinkustannusten noususta, täytyy rakennuksia ylläpitää pitkäjänteisesti ja jaksottaa remontteja vähintään kymmenen vuoden tähtäimellä, Yrttimaa muistuttaa.

Äärisäät koettelevat kattoja ja julkisivuja

Putkiremonttien tavoin katto- ja julkisivuremontit onnistuvat keskimäärin erittäin hyvin: selvityksen mukaan ne pysyvät aikataulussa ja budjetissa ja työn laatu on hyvää. Niistä kuitenkin puhutaan vähän sekä taloyhtiöissä että julkisessa keskustelussa.

− Valtaosa selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä toivoo, että katoista ja julkisivuista käytäisiin samanlaista yhteiskunnallista keskustelua kuin putkiremonteista, koska tekemättömät remontit laskevat kiinteistön arvoa. Ja jos ikkunoista vetää, katto vuotaa tai parvekkeista tippuvat rappaukset, asumismukavuus vähenee ja asuinkustannukset nousevat esimerkiksi energiahukan takia, Yrttimaa sanoo.

Remonttien tarpeellisuus korostuu lähivuosina entisestään, kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärisäät, kuten myrskytuulet ja viistosateet, koettelevat kattoja ja julkisivuja.

− Ilmastonmuutos vaikuttaa kiinteistönpitoon jo nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Talojen rakennus- ja korjaustavoissa pitää ottaa huomioon muuttuvat säätilat. Esimerkiksi voimistuneiden myrskytuulten takia peltikattojen ja ikkunapeltien kiinnitykset pitää tehdä aiempaa tukevammin. 

Isännöintiliiton tekemään Katto- ja julkisivubarometriin vastasi 198 isännöitsijää. Selvityksen kohteena olivat isännöitsijän viimeisimmäksi toteuttamat julkisivu-, katto-, ikkuna- ja ovi- sekä parvekeremontit. Selvityksen rahoittivat Balco, Kattotutka, Pihla Group ja Vahanen.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>