Autoalan Keskusliitto ry:n Pekka Rissa kiirehtii liikenteen verotuksen ripeää uudistusta

Autoalan Keskusliitto ry:n avunhuuto: Pärjääkö Suomen kansa Länsi-Euroopan vanhimman autokannan kanssa?

Suomalaisella autoilulla on monta isoa haastetta. Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtajan Pekka Rissan mukaan yhteiskuntamme olisi ratkaistava kestäväpohjaisesti liikenteen verotus. Autokantamme on vaarallisen iäkästä, joten päästöt ovat ikävän suuret ja turvallisuus huteralla tasolla. Tiestökin on rapistunut.

Suomalaisella autoilulla on monta isoa haastetta. Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtajan Pekka Rissan mukaan yhteiskuntamme olisi ratkaistava kestäväpohjaisesti liikenteen verotus. Autokantamme on vaarallisen iäkästä, joten päästöt ovat ikävän suuret ja turvallisuus huteralla tasolla. Tiestökin on rapistunut.

Kotimaiseen autokauppaan on syntynyt uusi normaali. Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Rissan mukaan viime vuoden muutokset henkilöautokannassamme kuvaavat hyvin nykytilannetta. Suomalaiset ottivat uutena ensirekisteröityjä autoja käyttöönsä 114 200 kappaletta. Niiden osuus autokannastamme on 4,2 prosenttia. Käytettynä myytyjen autojen osuus autokannasta on peräti 23 prosenttia, mikä tarkoittaa 625 000 autoa. Käytettynä maahamme tuotiin viime vuonna 46 000 autoa. Koko henkilöautokantamme oli 2 720 000 henkilöautoa.

Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa. Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Rissa tarkastelee maamme autokannan kehitystä kymmenen viime vuoden ajalta, jolloin kasvu on ollut suotuisaa. Liikenneviraston henkilöliikennetutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia maamme päivittäisestä liikenteestä hoituu henkilöautoilla, mikä kertoo kansamme tarvitsevan autoja. Vuonna 2010 maassamme oli liikennekäytössä 2 486 283 autoa, kun niitä oli viime vuoden lopussa 2 720 307 autoa. Kasvu vuosikymmenessä oli liki kymmenen prosenttia.

– Uusien autojen myyntimäärä on asettunut vuosikymmenen sisällä 110 000 ja 120 000 välille. Autokantamme toivottu uudistumisvauhti on kuitenkin hiipunut. Vastaavasti romutukseen päätyvien autojen ikä on kohonnut. Tämä ei tue yhteiskuntamme tavoitteita esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, Rissa huomauttaa.

Rissa toteaa, että autokaupan ala on oppinut näinä vuosina selviytymään jotenkin hengissä, vaikka esimerkiksi sijoitetun pääoman tuotto alalla on jäänyt niukanlaiseksi 8-9 prosentin tasolle. Hän ei halua tuijottaa vain toimialan omaan napaan vaan tavoittelee kansallista hyvää, kuten nykyistä vähäpäästöisempiä ja turvallisempia autoja.

– Pärjääkö Suomen kansa? hän kysyy.

Rissa muistuttaa, että maassamme on yksi Länsi-Euroopan vanhimmista autokannoista.

– Ongelmaksi on kohonnut se, että autot päätyvät romutukseen vasta keskimääräisesti 21-vuotiaina. Meidän on havahduttava siihen, että 20-vuotiaan auton hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi suuremmat kuin 10-vuotiaan auton päästöt.

– Kokonaiskuvana on, ettei maamme autokanta uudistu nykytoimenpiteillä suotuisampaan suuntaan lähitulevaisuudessa. Selkokielellä sanottuna: ihmiset ajavat vanhoilla autoilla liian pitkään jatkossakin. Tällöin päästövähennystavoitteet eivät toteudu.

Autokannassamme oli viime vuoden lopussa noin 25 000 ladattavaa hybridiä ja noin 4 700 täyssähköautoa. Kaasuautojen määrä oli noin 9 400 kappaletta.

Liikenteen verotus kaipaa remonttia

Vuosien 2008-2009 finanssikriisi ja maailmantalouden taantuma raapaisivat tylysti suomalaista autokauppaa. Toimitusjohtaja Pekka Rissa palauttaa muistiin, että 2000-luvun alussa maamme autokanta nuortui ja uudistui mallikkaasti.

Rissan mukaan kansakunnan kokonaisetu autokantamme nuorentumisesta toteutuisi, jos valtiovalta toteuttaisi kestävällä mallilla vastuullisesti autoverotuksen remontin.

– Autoveroon kajoaminen on poliittisille päätöksentekijöille iso haaste. Siksi se ei ole nähnyt päivänvaloa.

Rissa sanoo, että niin autoilijoiden liikenneturvallisuuden kuin kansallisten ilmastotalkoiden kannalta olisi ensisijaisen merkityksellistä saada uusien autojen määrä tuntuvasti tämänhetkistä isommaksi. Hänen mukaansa niin turvallisuus ja ilmastoystävällisyys kohenisivat, jos autoilijat luopuisivat parikymmentä vuotta vanhoista autoistaan ja ottaisivat käyttöönsä uusia tai vähintäänkin puolta nuorempia autoja.

Rissa kertoo monen suomalaisen uuden auton hankinnan tyssäävään nykytasoisiin eurooppalaisittainkin korkeisiin hintoihin.

– Uusien autojen hankintahinnat ovat korkeat. Niissä on keskimäärin 5 500 euroa autoveroa.

Rissa toivoo, että maan johto uudistaa autoverotuksen portaittain tulevina vuosina. Edellinen hallitus aloitti neljänä peräkkäisenä tammikuuna toteutetun maltillisen autoveron laskun. Tätä mallia olisi hyvä jatkaa asteittain tulevien viiden tai kuuden vuoden aikana mutta isommilla portailla.

– Ei ole kenenkään etu, että autovero rysäytettäisiin yhdellä kerralla laidasta toiseen äärimmäisyyteen. Tällainen menettely olisi tuhoisaa muun muassa noin puolen miljoonan auton osamaksukannalle.

– Esimerkiksi vuonna 2019 valtio keräsi tieliikenteeltä noin kahdeksan miljardia euroa veroja. Autoveroa kertyi arviolta noin 900 miljoonaa euroa. Mistä sitten tilalle vastaava vuosittainen verokertymä, hän perää.

Rissan johtama Autoalan Keskusliitto ratkaisisi vyyhden uudistamalla vuotuista ajoneuvoveroa. Sen mallin mukaisesti ajoneuvokohtainen vero nousisi noin 30-50 euroa per vuosi.

– Maamme nykyinen hallitus tavoittelee puolittavansa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Siihen on aikaa enää kymmenen vuotta! Olemme maalissa vain ja ainoastaan, jos onnistumme uudistamaan rivakasti henkilöautokantaamme.

Rissa tokaisee, että eihän maassamme voida rajoittaa autoilua. Kansalaisilla on oikeus liikkua edelleen vapaasti, heillä on vapaus valita myös auto

Romutustuki kannustaisi

Suomessa on hyviä ja kannustavia kokemuksia yhteiskunnan romutustuesta. Toimitusjohtaja Pekka Rissa suosittelee valtiovallalle, että se lisäisi jälleen kerran romutuspalkkion työkalupakkiinsa.

– Vuonna 2018 romutuspalkkiokampanja lisäsi romutettujen autojen määrää, ja niiden tilalle otettiin peräti noin 7 000 uutta vähäpäästöistä henkilöautoa, hän huomauttaa.

Kierrätysjärjestelmän avulla romutettiin viime vuonna noin 78 000 ajoneuvoa, kun vastaava luku oli vuonna 2018 noin 88 000 ajoneuvoa.

Rissa konkretisoi, että uusien autojen 100 gramman CO2-päästöarvo on tuntuvasti parempi kuin romutettujen autojen 168 gramman CO2-päästö. Käsillä olisi aidosti merkittävä päästövähennys.

– Huolestuttavaa on, että keskimääräinen autojen romutusikä nousi viime vuonna 21 vuoteen. Keskimääräinen romutusikä laski vuonna 2018 noin 20,6 vuoteen romutuspalkkiokampanjan seurauksena.

Rissa muistuttaa romutusiän kehityksen kertovan autokannan ikääntymisestä. Tyypillisimmin auto romutetaan 19-20 vuoden iässä. Huomionarvoista on, että yli puolet romutettavista henkilöautoista on vähintään 20 vuotta vanhoja.

Turvallisuus kärjeksi

Toimitusjohtaja Pekka Rissa odottaa, että suomalaiset oivaltaisivat iäkkäiden autojen turvattomuuden tieliikenteessä.

– Uudet autot, pienikokoiset, ovat huipputurvallisia. Toivoisin, että kansalaiset alkaisivat arvostaa ja satsata nykyistä enemmän myös turvallisuusnäkökohtiin, hän sanoo.

Rissan mukaan henkilöautojen turvallisuusolosuhteiden vahvasta kehityksestä kertovat muun muassa tieliikenteen kuolonuhrien laskevat määrät.

– Erityisen ratkaiseva käännekohta autoiluturvallisuudessa toteutui lopulta vuonna 2014, jolloin ajonvakausjärjestelmä (ESC) säädettiin pakolliseksi autoihin. Asialla on ollut todella iso merkitys. Esimerkiksi Suomessa vältettiin vuonna 2014 ESC:n ansiosta 37 liikennekuolemaa ja 747 loukkaantumista.

– Autojen turvakehikkoihin on satsattu myös merkittävästi. Nykyiset autot pysyvät hyvin kasassa verrattuna yli 10-vuotiaisiin kulkupeleihin.

Suomalaiset autoilijat ovat muuttamassa suhtautumistaan auton omistukseen. Rissan mukaan osamaksu- ja yksityisleasing-käytännöt vaikuttavat myönteisesti kehityskulkuun, jossa autoa hankkivat päätyvät uuteen menopeliin.

– Maassamme käytössä olevat rahoitusmallit ovat fiksuja ja vaivattomia hankkia suoraan autoliikkeestä helposti myyjältä, Rissa kiittää.

Rissa nostaa tieliikenteen yhdeksi turvallisuusuhkaksi luvattoman huonossa kunnossa olevat tiet. Haastavan talven jälkeen jopa keskeisten moottoriteiden turvallisuus kärsii yllätyksellisistä isoista kuopista.

MATTI PULKKINEN

Autokauppaan on syntynyt uusi normaali. Siihen kuuluu vuosittain noin noin 110 000 - 120 000 tuliterän auton ostaminen ja ensirekisteröiminen sekä vilkas käytettyjen autojen kauppa. Toimitusjohtaja Pekka Rissa sanoo, että Suomen asettamien ilmastotavotteiden saavuttaminen on utopiaa nykyoloisella autokannalla.

Autokauppaan on syntynyt uusi normaali. Siihen kuuluu vuosittain noin noin 110 000 - 120 000 tuliterän auton ostaminen ja ensirekisteröiminen sekä vilkas käytettyjen autojen kauppa. Toimitusjohtaja Pekka Rissa sanoo, että Suomen asettamien ilmastotavotteiden saavuttaminen on utopiaa nykyoloisella autokannalla.

- Tieverkko on tärkeä koko yhteiskuntamme toiminnalle. Siksi siitä olisi pidettävä hyvää huolta. Tällä hetkellä tiemme ovat surullisen huonossa kunnossa, tekemistä on paljon. Pirkanmaan tilanne on yhtä surullinen kuin muidenkin maakuntien, , Suomen Tieyhdistys ry:n toimitusjohtaja Nina Raitanen herättelee.

- Tieverkko on tärkeä koko yhteiskuntamme toiminnalle. Siksi siitä olisi pidettävä hyvää huolta. Tällä hetkellä tiemme ovat surullisen huonossa kunnossa, tekemistä on paljon. Pirkanmaan tilanne on yhtä surullinen kuin muidenkin maakuntien, , Suomen Tieyhdistys ry:n toimitusjohtaja Nina Raitanen herättelee.

Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja herättelee: "Tieverkko hälyttävän huonossa kunnossa Suomi-neidon päästä varpaisiin

Hälytyskellot varoittavat maamme tieverkon rapistumisesta. Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen korostaa tilanteen olevan yhtä uhkaava kaikkialla valtakunnassa. Hänen mukaansa suomalaisen tiestön isoin ongelma on ollut kymmenen viime vuoden ajan rahoituksen vähyys. – Yhteiskuntamme saa tiestön kuntoon rahalla. Tarvitsemme lisäksi vähän halua ja tahtotilaakin.

Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen maalaa synkän kuvan Suomi-neidon tieverkosta.

– Tiestön kunto on nyt kaikkien kansalaisten nähtävissä ja koettavissa, hän sanoo.

Raitasen mukaan sateinen talvi on kurittanut jo ennestään huonokuntoista tieverkkoa rajusti erityisesti Etelä-Suomessa.

– Ennen tätä talvea voimme vielä todeta, että päätieverkko ja osa keskivilkkaasta verkosta pystyttiin pitämään kunnossa, mutta nyt niilläkin on vaurioita.

Raitanen huokaisee, että yleisesti korjaustarvetta on paljon. Mitä alemmalle tieverkolle menemme, sitä surkeammassa kunnossa tiet ovat.

– Kymmenen viime vuoden aikana teitä on päällystetty vähemmän kuin mitä niiden kunnossapitäminen olisi edellyttänyt. Päällysteet ovat reikiintyneet ja vaurioituneet. Vesi on päässyt tuhoamaan teiden rungot. Nyt olemme tilanteessa, jossa pelkkä päällystäminen edullisena toimenpiteenä ei riitä, vaan tiet pitäisi rakentaa likipitäen uudestaan, jotta ne saataisiin kuntoon. Tilanne on sama Suomi-neidon päästä varpaisiin.

Raitanen korostaa tiestön vaativan rakenteiden kuntoon laittamiseksi lisäksi muitakin investointeja, kuten ohituskaistoja ja siltojen kunnostamista.

– Meillä on laaja ja kattava julkinen ja yksityinen tieverkko, joka mahdollistaa ihmisten liikkumisen ja yritysten menestymisen. Tiestö tukee myös muita liikennemuotoja ja se syöttää niille ihmisiä ja tavaraa. Verkko on olemassa. Laitettaisiin se nyt vaan kuntoon, hän vetoaa.

Rahaa, halua ja tahtotilaa

Toimitusjohtaja Nina Raitanen nimeää suomalaisen tiestön osalta isoimmaksi ongelmaksi kymmenen viime vuoden aikana rahoituksen vähyyden.

– Rahalla saamme tiestön kuntoon. Vähän halua ja tahtotilaakin siihen tarvitaan, hän listaa.

Raitanen huomauttaa, että tiestöä käyttävät melkein kaikki suomalaiset. Monet kiroavat tiestön heikkoa kuntoa.

– Jostain syystä tämä ei kuitenkaan näy riittävänä rahoituksena, hän ihmettelee.

– Jos tiestöön laitettavaa rahaa pidetään vain kuluna, niin voi hyvin ymmärtää, että päättäjät ovat siitä tarvittaessa ottaneet osaan mielestään tärkeämpiin valtion menoihin.

– Jos tiestön kunto olisi nähty Suomen yritysten ja suomalaisten menestyksen alustana, olisi tarvittava rahamäärä menneinäkin vuosina, jolloin emme olisi tässä surkeassa tilanteessa.

Tienkäyttäjien oltava valppaina

– Teiden vauriot ovat siitä hankalia, että ne saattavat ilmaantua nopeastikin. Kohtaan, jossa ei vielä eilen ollut reikää, saattaa sellainen ilmestyä äkkiarvaamatta. Tämä edellyttää niin autoilijoilta kuin muiltakin tienkäyttäjiltä jatkuvaa tarkkaavaisuutta, toimitusjohtaja Nina Raitanen herättelee.

Hän sanoo sorateillä monen paikallisen tienkäyttäjän oppivan elämään tiensä kanssa, koska he tietävät kokemuksesta, mihin kohtiin esimerkiksi routaheitot aina tulevat. Sen sijaan satunnaiset tienkäyttäjät saattavat vaurioittaa kulkuneuvonsa pahastikin.

– Näinhän tilanne ei saisi olla. Tieliikenteen turvallisuuden yksi peruslähtökohta on, että tien ei pitäisi yllättää kuskia. Tällä hetkellä yllätys- ja vaaratilanteet ovat tuiki yleisiä. Teiden reunat pettävät ja aiheuttavat ongelmia erityisesti isoille ajoneuvoille.

– Teissä on paljon kohtia, joissa ohittaminen on mahdotonta tai aiheuttaa vaaratilanteita. Erityisesti päätieverkolla soisi näkevän nykyistä enemmän keskikaiteellisia ohituskaistoja. Myös kevyen liikenteen reitteihin ja risteämisiin isojen teiden kanssa pitää satsata etenkin taajamien lähistöllä.

Raitanen uskoo, että paikalliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ottavat ongelmat vakavasti ja tekevät myönnettyjen määrärahojen turvin parhaansa.

– Ilman riittävää rahoitusta eivät ELY-keskuksetkaan kykene ihmeisiin.

Raitasen mukaan ongelma on paisunut niin isoksi, ettei tiestöä saada kuntoon yhden hallituskauden mittaisilla korjausvelkaohjelmilla.

– Tiestön kuntoon laittamisesta on saatava aikaan yli hallituskausien kestävä ohjelma, ja ohjelmaa on alettava toteuttaa tosissaan. Tarkoitukseen on saatava sen vaatima rahoitus. Myönteinen uutinen on, että hyvässä peruskunnossa olevaa tieverkkoa voidaan huoltaa oikeaan aikaan tehdyillä päällystämisillä ja muilla hoitotoimenpiteillä.

MATTI PULKKINEN

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>