Pirkanmaa

Pirkanmaan liikenteen kehittäjä: "Nyt pirkanmaalaiset haluavat käyttää lähijunia entistä ahkerammin"

Pirkanmaan liikenteen kehittäjä: "Nyt pirkanmaalaiset haluavat käyttää lähijunia entistä ahkerammin"

Ruut-Maaria Rissanen pyytää, etteivät kansalaiset asettaisi liikkumisen eri vaihtoehtoja vastakkain. Hänen mukaansa sujuvan liikenteen turvaaminen edellyttää rohkeita tulevaisuuden tekoja. Myönteinen trendi on, että pirkanmaalaiset haluavat käyttää entistä enemmän lähijunia. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Ruut-Maaria Rissanen pyytää, etteivät kansalaiset asettaisi liikkumisen eri vaihtoehtoja vastakkain. Hänen mukaansa sujuvan liikenteen turvaaminen edellyttää rohkeita tulevaisuuden tekoja. Myönteinen trendi on, että pirkanmaalaiset haluavat käyttää entistä enemmän lähijunia. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaan liitossa maankäytön ja liikenteen kehittämisestä vastaava alueidenkäytön johtaja Ruut-Maaria Rissanen korostaa, että liikenne on aina johdettua kysyntää. Hänen mukaansa pirkanmaalaiset ovat ottaneet nyt lähijunaliikenteen omakseen. Raideliikenteen laajentaminen uusine seisakkeineen leimaakin maakunnan tulevaisuutta. Onnellista on, että olemassa oleva raideverkko on hyvin kattava.

Alueidenkäytön johtaja Ruut-Maaria Rissanen kuvaa työtään erittäin antoisaksi ja mielenkiintoiseksi.

– Luonnehdinta ”Pirkanmaa on Suomi pienoiskoossa” kuulostaa kliseeltä, mutta ilmaisu pitää täydellisesti paikkansa tarkasteltaessa noin 520 000 asukkaan maakunnan liikenneolojakin, hän napauttaa.

Polvenkorkuisesta lähtien Rissanen on asunut Pirkanmaalla, joten hänellä on apuna työssään vankka paikallistuntemus. Liikennesuunnittelijan silmiin 22 kunnan kasvumaakunta näyttäytyy liikennesuunnittelun vinkkelistä poikkeuksellisen monipuolisena alueena.

Rissanen jakaa maakunnan liikesuunnittelun näkökulmasta kolmeen kategoriaan: Tampereen kaupunkiseutuun, seutukaupunkeihin (Mänttä-Vilppula, Parkano, Sastamala ja Valkeakoski) sekä yksilöllisen liikkumisen alueeseen, maaseutuun.

– Keskuskaupungille ja kehyskunnille tunnusomaista on liikkumisen vaihtoehtojen monipuolisuus. Niissä pääsee siirtymään paikasta toiseen jos minkälaisilla vempeleillä, kuten yhdessä tuokiossa suursuosioon kivunneilla sähköpotkulaudoilla.

– Myös maakuntamme seutukaupungeissa on ilahduttavasti liikkumisen vaihtoehtoja. Seutukaupungit ovat selkeitä liikenteen solmupisteitä, joista on toimivia matkaketjuja eri puolille maakuntaa ja maata.

– Yksilöllisen liikkumisen alueilla eli maaseuduilla puolestaan ei muodostu matkustamisen virtoja. Näillä seuduilla oma auto on tärkeä liikkumisväline. Tunnusomaista on, että käytettävissä on yksi tai kaksi kulkuvälinevaihtoehtoa.

Rissanen vetoaa ihmisiin, etteivät he tekisi vastakkainasetteluja liikenne- ja liikkumismuotojen välille. Hän arvostaa suuresti maakunnassa vallitsevaa liikennemyönteistä tulevaisuuden ilmapiiriä, jossa katse kohdistuu ansiokkaasti vuosikymmenien päähän.

– Pirkanmaalla ei olla väärällä tavalla kiinni vanhassa. Realismia on, että asiat kehittyvät, ja esille tulee uusia tarpeita ja niiden toteutuksia.

Täydellistä ei olekaan

Ruut-Maaria Rissasen mielestä Pirkanmaan iso kuva liikkumisen maailmasta on varsin hyvä. Kokonaisuus palvelee varsin hyvin kansalaisia.

– Liikenne ja liikkuminen voisivat toki toimia aina paremmin ja paremmin. Pidän tilannettamme hyvin toimivana. Fakta kuitenkin on, ettei liikkumisen ja kuljettamisen maailma tule milloinkaan täydelliseksi.

– Runko on kunnossa. Tarkastelen lopputulosta käytettävissä olevien voimavarojen näkökulmasta. Pirkanmaalaisittain iso kehittämissarka liittyy raideliikenteen kasvattamiseen.

Rissanen muistuttaa, että Pirkanmaa on parhaillaan yksi alueellinen junaliikenteen pilotti valtakunnallisessa kokeilussa. Lähijunaliikennekokeilusta on jo saatu kannustavia ja myönteisiä tuloksia.

– Hyvää on, että asiassa on vahva kansalaisten ääni, maakuntalaisten toive. Yleinen mielipide puoltaa väkevästi lähijunaliikenteen laajentamista ja näin ollen uusien seisakkeiden rakentamista ja käyttöönottoa. Toiveisiin vastaaminen onkin luontevaa, sillä Pirkanmaalla on hyvin kattava raideverkko. Seisakkeiden käyttöönotto ja palvelun toteuttaminen vaativat lisää toimia.

Rissanen korostaa, että liikenne on aina johdettua kysyntää.

– On klassisesti oikein, että väkikeskuksemme ovat rataverkoston varsilla. Lähijunaliikenteellä on valoisa tulevaisuus.

Rissanen huomauttaa, että Tampereen raitiotie ei kosketa vain tamperelaisia ja Tamperetta, vaan kyseessä on historiallinen ja koko maakuntaa koskettava investointi.

– Seudullisuus tarjoaa tärkeää pureskeltavaa. Kysymys kuuluu, miten pääsemme lähelle ja kauaksi.

Tunnistetaan vaihtoehtoja

Maakunnan väki on ollut viime vuodet näreissään ja peloissaan liikkuessaan Tampereella. Lukuisat työmaat, kuten raitiotien rakentaminen, ovat vaikuttaneet varsin paljon liikkumismahdollisuuksiin.

Ruut-Maaria Rissanen haluaa katsoa tämänkin kolikon kaikkia viittä puolta.

– Nyt ihmisillä on otollinen hetki tunnistaa liikkumisen lukuisia vaihtoehtoja. Jos henkilö kokee keskuskaupunkiin tulemisen omalla autolla epämiellyttäväksi, hän voi jättää kulkuneuvonsa jollekin liityntäpysäköintialueelle ja jatkaa matkaansa julkisilla kulkuvälineillä. Näppäriä ovat myös lähijunayhteydet; oma auto voi jäädä asemalle ja kaupunkimatka voi hoitua lähijunalla. Sekakäyttö on 2020-lukua.

Rissanen soisi, että ihmiset tempaisisivat itsensä irti yhden välineen riippuvuudesta.

– Olisi suositeltavaa, että ihmiset tunnistaisivat itsestään erilaisten liikkumismallien suosioita. Matka taittuu kävellen, pyöräillen, joukkoliikenteen vaihtoehdoin ja autoillen. Monipuolisuus auttaa ymmärtämään myös kanssaihmisten mielihaluja, kuten intohimoista pyöräilyä.

Rissanen iloitsee siitä, että ihmisten liikkumisvalinnoissa on tunnistettavissa jo vahvasti arvovalinnat. Tämä on uusi ja tervetullut ilmiö.

– Tiedämme kaikki, että meillä on yhteinen iso selätettävä ongelma eli ilmastonmuutos. Toimimme ihmiskunnan parhaaksi, kun teemme arjessamme ilmastoystävällisiä tekoja.

– Aika, helppous ja nopeus saavat rinnalleen uusia arvoja.

– Joukkoliikennejärjestelmä on kuin verisuonisto. Tällä saralla tehdään hyvää ja hyvin.

Päärata on kuin sydän

Ruut-Maaria Rissanen harmittelee, että koko Suomelle elintärkeästä pääradasta keskusteltaessa menevät helposti puurot ja vellit sekaisin.

– Olennaista on tiedostaa ja tunnistaa, mitä tarvitaan nyt ja mitä on joskus tulevaisuudessa.

Pääradan varrella oleville kunnille raiteet merkitsevät kehityksen avaimia. Rissasen mukaan päärataan kohdistuu perusteltuja ja tarpeellisia kehittämisvaatimuksia. Kansalaiset pendelöivät hyvin paljon asuinpaikan ja työpaikan välillä.

– Nopea ja suora yhteys Tampereen ja Helsingin välillä on oma juttunsa!

Teitä 5138 kilometriä

Pirkanmaalla on erilaisia teitä 5 138 kilometriä. Maakunnassa on 1 066 siltaa.

Maakuntamme alueella on 665 kilometriä valtateitä, 313 kilometriä kantateitä, 768 kilometriä seututeitä sekä 3 392 kilometriä yhdysteitä.

Ruut-Maaria Rissasen mukaan päätieverkko hellii kattavuudellaan Pirkanmaata. Valtatiet 3, 9, 11, 12 sekä 23 kulkevat Suomen kasvukäytävässä olevan Pirkanmaan kautta.

– Eriluokitteisten teiden kunnosta taitetaan voimakkaasti peistä. Niiden kunnosta voidaan olla hyvin erilaista mieltä, hän kiteyttää liikenneväyläkeskustelujen ytimen.

Hiljan alkanut Hämeenkyrön väylän rakentaminen on merkittävä hanke paikallisesti, pirkanmaalaisittain ja valtakunnallisesti. Hankkeen tavoitteena on liikenteen ja kuljetusten sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä suunnitellun maankäytön mahdollistaminen.

Valtatie 9:n kehittäminen merkitsee hyvin paljon Orivedelle. Valtatie 9 on tärkeä osa valtakunnallista ja kansainvälistä itä-länsisuuntaista poikittaisyhteyttä.

Rissanen sanoo, että maakunnan alempi tieverkko ei ole herkullisessa kunnossa. Murheena ja haasteena on koko ajan kertyvä korjausvelka. Hankkeiden liikkeelle nytkähtäminen on täysin kiinni valtion rahasta. Ely-Pirkanmaan tehtävänä on laittaa tarpeet ja hankkeet tärkeysjärjestykseen.

– Pirkanmaalaisittain huomionarvoista on, että Pirkanmaan liitto ja Ely-Pirkanmaa ovat perinteisesti tehneet tiivistä yhteistyötä tieverkostoasiassa. Näin ei ole koko valtakunnassa. On olemassa maakuntia, joissa maakuntaliitolla ja Ely-keskuksella ei ole yhteistä säveltä.

Rissanen pitää keskeisenä arvona sitä, että Pirkanmaalla pääsee autolla hyvin kaikkiin keskuksiin.

Vesiliikenne tärkeä matkailulle

Pirkanmaalla on peräti 2 551 järveä.

Maakunta tunnetaan Näsijärvestä, Pyhäjärvestä, Keurusselästä, Kirkkojärvestä, Kuorevedestä, Kukkiasta, Kyrösjärvestä, Längelmävedestä, Roine-Mallasvedestä sekä Ruovedestä.

Ruut-Maaria Rissanen teroittaa, että vesiliikenteen kehittäminen on merkityksellistä Pirkanmaalle.

– Vesiliikenteellä on ratkaiseva asema maakunnan matkailun edistämisessä sekä vapaa-ajan ja virkistäytymisen tarpeissa. Maakunnassamme on upeat vesistöt; ne ovat keskeinen voimavaramme.

MATTI PULKKINEN

Alueidenkäytön johtaja Ruut-Maaria Rissanen nostaa sähköpotkulaudan esimerkiksi liikkumisen uusista välineistä. Ne ovat saavuttaneet hetkessä suuren suosion. Rissasen mielestä Pirkanmaan maakunnassa ihmiset pääsevät liikkumaan hyvin monipuolisia mahdollisuuksia hyödyntäen. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Alueidenkäytön johtaja Ruut-Maaria Rissanen nostaa sähköpotkulaudan esimerkiksi liikkumisen uusista välineistä. Ne ovat saavuttaneet hetkessä suuren suosion. Rissasen mielestä Pirkanmaan maakunnassa ihmiset pääsevät liikkumaan hyvin monipuolisia mahdollisuuksia hyödyntäen. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>