Pirkanmaa

Pirkanmaan Jätehuolto herättelee omistajakuntiaan aktivoitumaan yhtiöön päin

Pirkanmaan Jätehuolto herättelee omistajakuntiaan aktivoitumaan yhtiöön päin

- Pirkanmaalainen jätehuolto on edullista asukkaalle ja ympäristölle, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Harri Kallio kiteyttää. (Kuva: Matti Pulkkinen)
- Pirkanmaalainen jätehuolto on edullista asukkaalle ja ympäristölle, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Harri Kallio kiteyttää. (Kuva: Matti Pulkkinen)

17 pirkanmaalaisen kunnan omistamasta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä on tullut sen 25-vuotisen olemassaolon aikana niin itsestäänselvyys, että toimitusjohtaja Harri Kallio joutuu haastamaan omistajakuntiaan olemaan nykyistä kiinnostuneempia edelläkävijäyrityksen toiminnan kehittämisestä. Omistajia ovat muun muassa Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti sekä Ylöjärvi. Kallio odottaa, että eduskunta saisi vihdoinkin joulukuussa pitkään jumpatun uuden jätelain voimaan. Sen läpimeno antaisi lisäpuhtia Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n edelläkävijyydelle.

Hiljaisuus on tyytyväisyyden merkki.

Toimitusjohtaja Harri Kallio päättelee, että kuntaomisteisesta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä on tullut sen jo neljännesvuosisadan kestäneenä toiminta-aikana itsestäänselvyys.

Tuoreessa Tampere tänään -tutkimuksessa yhtiö sai hyvin korkean arvosanan eli 8,21. Kallio pitää vahvaa asiakastyytyväisyyttä erittäin merkittävänä asiana.

– Pirkanmaan Jätehuollon mottona on ”Suomen parasta jätehuoltoa”. Sloganillamme on kestävät perusteet, sillä meidän mallimme on pohjana Suomen jätehuollon malliksi. Valmistelussa ovat olleet mukana ympäristöministeriö, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Business-Finland sekä Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Kallio kertoo.

Raha ja kannattavuus kiinnostavat aina. Kallio korostaa, että Pirkanmaan Jätehuolto hoitaa tehtävänsä taloudellisesti edullisimmin koko maassa. Esimerkiksi pääkaupunkiseutulaiset maksavat 15 miljoonaa euroa enemmän vastaavista palveluistaan kuin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaat. Turun seudulla kaula Pirkanmaan Jätehuoltoon venähtää jo 40 miljoonaan euroon. Vaasan seudulla ero on jo todellinen railo eli 60 miljoonaa euroa.

Kallio muistuttaa, ettei Pirkanmaan Jätehuollon tavoitteena ole tehdä voittoa.

– Yhtiömme talous on erinomaisessa kunnossa. Tämä mahdollistaa tuiki tärkeän tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Lisäksi kykenemme vastaamaan oikea-aikaisilla investoinneillamme koko ajan kiristyvien vaatimusten edellyttämiin investointeihin, Kallio sanoo.

– Tulevaisuutta on, että kuljemme strategiamme mukaisesti kohti hiilineutraaliutta. Tämä vaade on voimakkaasti läsnä kaikessa tekemisessämme, hän lisää.

Kallio teroittaa, että Pirkanmaan Jätehuollon yhteiskunnallinen merkitys muuttuu perusteellisesti. Siirrymme haittojen ehkäisystä kohti uuden liiketoiminnan mahdollistamista. Muutoksesta hyvinä käytännön esimerkkeinä ovat biolaitos ja ECO3-alue (Bio- ja kiertotalouden yritysalue Nokialla).

Kiinnostukaa, kunnat!

Toimitusjohtaja Harri Kallion katseet ovat isosti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnissa, joita on 17.

Vuonna 1994 perustajina olivat Tampere, Nokia, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala sekä Orivesi. Huomionarvoista on, että silloin Ylöjärvi jättäytyi hankkeesta pois.

Sittemmin yhtiöön ovat tulleet osakkaiksi Ylöjärvi, Mänttä-Vilppula, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano, Virrat, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Vesilahti sekä Juupajoki.

Kallio lähettää omistajakunnille vuolaat terveiset, joissa hän odottaa niiden löytävän uuden, entistä isomman vaiheen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asioihin.

– Uskon, että kunnilla olisi kovinkin runsaasti mielenkiintoisia kehitysajatuksia ja -ideoita, joita me voisimme lähteä viemään eteenpäin ja toteuttamaan, hän perustelee.

Kallio arvelee, että omistajakuntien vaitonaisuus kertoo niiden tyytyväisyydestä.

– Toteutimme juuri Orivedellä 120 kiinteistöä koskettavan muovinkeräyspilotin. Sen kokemukset ja tulokset ovat olleet erittäin kannustavia. Nyt mietimme ja järjestelemme tuiki tärkeälle asialle jatkoa, hän toteaa.

Kuhmoisten kunnasta tulee Pirkanmaan 23. kunta ensi vuoden alussa. Kallio toivottaa Kuhmoisen tervetulleeksi Pirkanmaan Jätehuoltoon.

– Ovemme ovat avoimet myös niille muutamalle muulle pirkanmaalaiselle kunnalle, jotka eivät ole vielä yhtiössä mukana, Kallio laajentaa kutsuaan.

Huomionarvoista on, että esimerkiksi Sastamalasta Pirkanmaan Jätehuolto toimii Mouhijärvellä ja Suodenniemellä. Nämä kunnat ovat olleet Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jäseniä ennen kuin tekivät kuntaliitoksen Vammalan kanssa.

Uusi jätelaki voimaan!

Jos Suomessa ollaan tahkottu jo liki 20 vuotta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, sotesta, niin on maassamme jahkattu myös uuden jätelain voimaan saattamisesta.

Toimitusjohtaja Harri Kallio toivoo kuin kuuta nousevaa, että maan nykyinen hallitus ja eduskunta saisivat kipeästi kaivatun uuden jätelain ripeästi voimaan.

Kallion odotukset ovat joulukuussa, jolloin jätelaki on eduskunnassa.

– Surullisinta vitkuttelussa on, että tärkeä aika kuluu hukkaan, hän suree.

Kallion mielestä jätelain kipupisteet ovat suoranaisia lillukanmarjoja, kun niitä vertaa itse pääasiaan. Lain etenemistä jarruttaa muun muassa kysymys, kuka saa kuljettaa jätettä.

– Iloitsemme täällä, että Pirkanmaalla on tehty edistyksellinen ja tulevaisuusorientoitunut malli. Pirkanmaan Jätehuoltoa arvostetaan esimerkillisyydestään, hän huomauttaa.

Yhteiskunnallisesti merkityksellisiä haasteita ovat, miten kaatopaikoista päästään lopullisesti eroon ja miten kierrätystä lisätään.

– Avainsana on kiertotalous. Onneksi se on alkanut vilahdella jo poliitikkojenkin puheissa, Kallio iloitsee.

Legendalta siivet pois!

Kuolematon legenda kuuluu, ettei eri jätteiden lajitteleminen olisi hyödyllistä ja tarpeellista, sillä ne päätyisivät lopulta samaan osoitteeseen.

Harri Kallio sanoo, että tämä totaalisen väärä väite elää sitkeästi suuren yleisön keskuudessa.

Toinen absurdi väite kuuluu, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy olisi monopoliyritys, jolle on sosialisoitu jätteen kerääminen, lajittelu sekä saattaminen materiaalikierrätykseen tai energian lähteeksi.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella on 444 000 ihmistä kaikista noin 520 000 pirkanmaalaisesta. Yhtiön liikevaihto on noin 41 miljoonaa euroa. Työntekijöitä on 86.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>