Listeners:
Top listeners:
Radio SUN
Runsaskalaiset järvet mahdollistavat niin vapaa-ajan kalastuksen kuin kaupallisen eli ammattikalastuksen Pirkanmaalla. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen suunnittelija-kalastusbiologi Päivi Pyyvaara sanoo, että lähikalan kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Hän toivoisi, että ammattikalastajien ammattikunta laajenisi nykyisestä 25 toimijasta reippaasti runsaslukuisemmaksi.
Pirkanmaan kalatalouskeskuksessa suunnittelijana työskentelevä ja Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen ammattikalastajat ry:n sihteerinä oleva Päivi Pyyvaara kiteyttää, että Pirkanmaalla on erinomaiset olosuhteet laajentaa ja kehittää kalataloutta.
Pyyvaaran mukaan maakunnan järvissä ui runsaasti kalaa.
– Kuluttajat suosivat lähikalaa, eli sen kysyntä kasvaa koko ajan. Tarjontaa on lisättävä, hän painottaa.
– Tosiasia on, etteivät kalat vesistöistämme lopu, vaikka kalastusta lisättäisiin merkittävästikin nykyisestä, hän teroittaa.
Pyyvaara muistuttaa, että Pirkanmaan järvillä riittää kalastettavaa niin kaikille vapaa-ajan kalastajille kuin kaupallisille kalastajillekin. Kaikille on tilaa.
– Muiden muassa maahanmuuttajat suosivat särkikaloja, koska esimerkiksi Aasiassa vastaavat kalalajit ovat hyvin käytettyjä ruoanvalmistuksessa.
Pyyvaara uskoo, että kaupallisten kalastajien määrä nousisi heti, jos heidän lupa-asiansa saataisiin nykyistä jouhevammin kuntoon. Haasteeseen on tartuttu, ja ratkaisua etsitään.
Pirkanmaalla toimii tällä hetkellä 25 ammattikalastajaa.
Kaupalliset kalastajat jaetaan ryhmiin I ja II.
Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan, että ryhmään I kuuluvat luonnolliset henkilöt tai yhteisöt, joiden itse pyytämän kalan tai siitä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana kertyneen liikevaihdon keskiarvo ylittää 10 000 euroa. He voivat myös olla uusia kaupallisia kalastajia, jotka esittävät ELY-keskuksen hyväksymän suunnitelman siitä, miten kalan tai siitä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä kertyvä liikevaihto ylittää 10 000 euron määrän viimeistään kolmantena tilikautena rekisteröitymisestä.
Ryhmään II kuuluvat muut kuin ryhmään I kuuluvat kaupalliset kalastajat. Lisäksi kalastaja sijoitetaan ryhmään II, jos suunnitelma liikevaihdon kehittymisestä ei toteudu.
Lempääläläinen Pekka Rintamaa, 38, on toiminut kaupallisena kalastajana pian neljä vuotta.
– Tämä on pirun hieno ammatti, hän luonnehtii.
– Kalastaminen on rankkaa, mutta ammatin harjoittaminen on hyvin vapaata. Tässä saa olla ulkona raikkaassa säässä, mies lisää.
– Työ on hyvin yksinäistäkin. Omatoimisuus ja neuvokkuus ovat tärkeitä avuja, sillä esimerkiksi talvikelillä en voi aavistaa, milloin mönkijä jumittuu hankeen, Rintamaa jatkaa.
Rintamaa arvostaa jatkuvaa uuden oppimista.
– Kalojen kanssa toimiessa en tule milloinkaan täysin valmiiksi mutta taitavammaksi ja paremmaksi kylläkin.
Rintamaa ei haikaile takaisin elintarviketehtaaseen, jossa hän työskenteli 18 vuoden ajan.
– Onnekseni olin kalastanut pienen ikäni isäni kanssa. Kalastus oli sivuammattinakin liki 16 vuoden ajan. Homma oli siis minulle tuttua, kun vaihdoin leipäpuutani.
Rintamaa pitää tulevaisuuttaan ammattikalastajana valoisana. Hänen mukaansa tulevaisuuden uskoa lujittaa se, että kalavesistä ja kalakannoista pidetään koko ajan hyvää huolta.
Rintamaan pyytämät kalat päätyvät 90-prosenttisesti Tampereen Kauppahalliin Kalaherkut Nygren Oy:n tiskiin.
– Lisäksi asiakkainani on muutama ravintola. Niiden määrää saisi kasvatettua, mutta haluan olla realisti ja hoitaa sovitut asiat kunnolla.
Rintamaa pitää valttinaan sitä, että hänen asiakkailleen toimittamillaan kaloilla on kalastajan tutut kasvot.
– Asiakkaat kyselevät, kenen pyytämiä kalat ovat, millä ne on pyydetty ja mistä ne on pyydetty, hän tietää.
Rintamaa uskoo, että kaupallisen kalastajan ammatti kiinnostaisi uusia kykyjä, jos lupa-asiat hoituisivat nykyistä kätevämmin.
– Kalastaminen edellyttää myös merkittävää investointia, hän muistuttaa.
Rintamaa on rakentanut kalankäsittelylaitoksen kotinsa yhteyteen.
Pälkäneläinen Esko Tuominen on ollut kaupallisena kalastajana vuodesta 1985 lähtien.
– Takanani on jo 36 vuoden urakka, mies laskee.
Tuominen alkaa lopetella ammattimaista kalastamistaan, sillä hänellä on mittarissa 70 vuotta. Omiksi tarpeikseen hän aikoo heittää verkkoja jatkossakin.
Tuominen on hyvin tyytyväinen elämäntyöhönsä, ja hän suosittelee kalastajan ammattia nuorille, jotka ovat valmiita tarttumaan fyysiseen työhön.
– Helpolla kalastaja ei pääse, mutta palkitsevaa ja antoisaa homma on, hän kannustaa.
Tuominen huomauttaa, että ammattikalastaja on luonnon armoilla.
– Vuosi sitten talvella en päässyt järvelle. Kalastaminen tyssäsi. Nyt on täysin päinvastainen talvi. Kalaa nousee hyvin, hän kiittelee.
Tuomisen kalat ovat tehneet hyvin kauppansa. Hän on vienyt saaliinsa paikalliseen K-supermarket Pälkäneeseen.
– Lisäksi minulla on ollut kautta aikojen yksityisistä ihmisistä koostuva kanta-asiakkaiden joukko.
Tuominen tunnetaan myös ravuistaan.
– Aikanaan minä savustinkin pyytämiäni kaloja, mutta Euroopan unionin määräykset tekivät savustamisen mahdottomaksi. Ostohaluisia ihmisiä kyllä olisi ollut, hän naurahtaa.
Tuominen toivoo, että Pälkäneeltä löytyisi joku uusi kyky, joka jatkaisi ammattikalastamisen perintöä.
– Olen ollut sitkeä sissi. Olen tyytyväinen uraani kalastajana, hän kiteyttää.
Orivesiläisellä Ilkka Raukolalla ravustaminen on ollut maatilan liitännäiselinkeinona jo 20 vuotta.
Raukolan mukaan saksiniekkojen tarjonta ja kysyntä ovat kohdanneet perinteisesti hyvin.
– Koronapandemian synnyttämä poikkeusaika näkyi viime kesänä minunkin ravustusarjessani. Perinteiset ravintola- ja pitopalveluasiakkaat eivät ostaneet saksiniekkoja vanhaan tahtiin. Onneksi yksityiset asiakkaat järjestivät useampia rapujuhlia eli menekki oli hyvä, Raukola kertoo.
Raukola kiittää, että maakunnassa vallitsee vahva rapujuhlaperinne.
– Oma huoleni liittyy siihen, että siirtyykö rapujuhlaperinne uusille sukupolville. Tässä tunnistan ison haasteen, hän miettii.
Raukola huomauttaa, että rapu on tilastoissa peräti kolmanneksi tärkein sisäjärvien anti heti muikun ja kuhan jälkeen.
MATTI PULKKINEN
Kirjoittaja: Matti Pulkkinen
kalastaminen kaupallinen-kalastaja ravustaminen
Etelä-Pirkanmaa 96,7
Ikaalinen ja Hämeenkyrö 96,3
Kankaanpään seutu 106,7
Parkanon seutu 91,7
Tampere 107,8
Ylä-Pirkanmaa 91,5
Radio SUN on osa Pirmedioita.
studio@radiosun.fi
Mainosmyynti:myynti@radiosun.fi
Mainostrafiikki:radio@radiosun.fi
Uutis-, juttu- ja menovinkit: toimitus@radiosun.fi
Radio SUN
Suvantokatu 13
33100 Tampere
Studio 010 5844 655
WhatsApp 043 2170 273
Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Tutustu tietosuojakäytäntöihimme täällä.