Piispa Sergein mielestä Pyhän Johannes Venäläisen tsasounassa on alkukirkon tunnelmaa

Marina ja Juha Kivirannan tilalla oleva Pyhän Johannes Venäläisen tsasouna on ollut käytössä 15 vuotta. Lauantaina vietettiin pyhäkön praasniekkaa.

Marina Kiviranta halusi tsasounansa pyhitettäväksi ukrainalaistaustaiselle Pyhälle Johannes Venäläiselle (noin 1690-1730), koska Kiviranta koki Jumalan ihmeen ensimmäisellä pyhiinvaellusmatkallaan Kreikassa Pyhän Johannes Venäläisen kirkossa. Se on nykyään yksi Kreikan tunnetuimpia pyhiinvaelluspaikkoja.

Pyhän Johannes Venäläisen tsasouna on vuosisatainen, hirsinen aitta.

Piispa Sergei kuvasi lauantaina tsasounan tunnelmaa alkukirkon oloihin, jolloin seurakuntalaiset kokoontuivat pienissä ja pelkistetyissä tiloissa.

Tämänkertainen vedenpyhitys ja juhlaliturgia pidettiin navetan ylisille rakennetussa juhlatilassa, koska paikalla oli 80 rukoilijaa ja Jumalan palvelijaa.

Jumalanpalveluksen johti piispa Sergei ja sitä oli toimittamassa isä Heikki Honkamäki. Kanttori Sari Ahponen johti kuoroa.

– Hänen elämäkerrastaan saamme lukea niistä lukuisista ihmeistä ja sairauksista paranemisista, jotka hänen esirukoustensa kautta ovat tapahtuneet vielä meidänkin aikanamme.

Piispa Sergei korosti, että Pyhä Johannes Venäläinen yhdistää monia kansoja.

– Hän oli syntynyt Ukrainassa, ja hän oli muun muassa sotilaana Pietari Suuren armeijassa Venäjän ja Turkin sodassa. Hänen pyhäinjäännöksensä lepäävät Kreikassa Evian saarella Uuden Prokopin kylässä, hänen nimeään kantavassa kirkossa.

Piispa Sergei sanoi, että Pyhää Johannes Venäläistä voisimme kutsua palkatta parantajaksi, sillä niin monet ovat parantuneet hänen rukoustensa ansiosta.

– Sairaus annetaan ihmiselle usein siksi, että Jumala tahtoo puhutella sairastavaa ja hänen läheisiään sairauden kautta. Pyhät isät sanovat, että sairaudet ovat Jumalan vierailu meidän luonamme. Sairaus ja kärsimykset panevat ihmisen ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta. Sairastava ja kärsivä ihminen, samoin kuin hänen omaisensa ja ystävänsä pannaan sen tosiasian eteen, ettei ihmisen elämä ole hänen omassa vallassaan, vaan hän on riippuvainen Jumalasta ja Hänen huolenpidostaan.

Piispa Sergei herätteli, että Vapahtaja on meille tämän ajan ahdistuksissa ja murheissa eläville esikuva kärsimyksen oikeanlaisesta kantamisesta. Hänen mukaansa jokainen ihminen joutuu kohtaamaan osan maailman kärsimyksistä ja ahdistuksista.

 – Kristuksen ristin kautta tuli ilo koko maailmaan.   

– Synninteon jälkeen alamme usein heti katua tehtyä, mutta sitä ei saa tekemättömäksi. Synnintuntoon tullut ihminen tajuaa synninteon peruuttamattomuuden. Se ahdistaa ja painaa häntä kuin raskas reppu selässä. Syyllisyydentuntoisena on raskasta elää. Kristus ymmärsi tämän ja siksi Hän halusi, että parannusta syntien anteeksiantamiseksi on saarnattava kaikille syntisille.

Piispa Sergei sanoi, että onnellinen on jokainen ihminen, joka saa anteeksi syntinsä Kristukselta.

– Jos vilpittömästi kadumme Jumalan edessä ja pyydämme Häneltä anteeksiantoa, Hän kyllä meitä armahtaa ja antaa syntimme anteeksi. Synnin arvet jäävät sieluun, mutta ne eivät ole enää kipeitä haavoja. Raskas reppu on nostettu pois selästä. Syntien painama on päässyt anteeksisaamisen iloon ja valoon. Tätä onnea Vapahtajamme lähetti opetuslapsensa julistamaan ihmisille. Myös me olemme Jumalan anteeksiannon todistajia olemalla armahtavia ja anteeksiantavia toisillemme.

Piispa Sergein mukaan armahtavaisuuden ja anteeksiannon hyvettä oli Pyhällä Johannes Venäläisellä, kun häntä orjuudessa pilkattiin ja häväistiin.

 – Pyhä Johannes Venäläinen on meillekin hyvä esikuva kärsimyksen ja koettelemusten kantajana. Hän on vahva esirukoilija meidän puolestamme Vapahtajan edessä.

– Olen kiitollinen siitä, että jokainen tsasounassa toimitettu liturgia on tuonut paikalle uusia pyhiinvaeltajia ja rukoilijoita.

– Itselleni tsasouna on merkityksellinen hiljentymisen ja rukouksen tyyssija.