Hanna Tainio: ”Suomessa ei ole haluttu nähdä vauvakatoa seurauksineen”

Pirhan ensimmäinen aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen (kok.) on kertonut avoimesti työ- ja tuntimäärästä, jonka pesti on häneltä vaatinut. Hiltusen mukaan hänen panoksensa on verrattavissa kokopäivätyöhön.

Puolueiden Pirkanmaan piirit ovat nyt kuitenkin linjanneet, etteivät aluehallituksen eikä aluevaltuuston puheenjohtajat voi hoitaa tehtäviään puoli- eikä kokopäiväisesti.

– Kuntaliitto on ollut paras työpaikkani. Varatoimitusjohtajavuosia täyttyy kymmenen, kun jään eläkkeelle. Työ on ollut erittäin mielenkiintoista.

 – Aikaisemmin olin 30 vuotta työssä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Erikoistuin kirurgiaan ja urologiaan. Opetin pienkirurgiaa ja urologiaa.

Tainio oli SDP:n Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajana yhden kauden eli vuodesta 2011 vuoteen 2015.

Tampereen kaupunginvaltuutettuna Tainio oli vuodesta 1988 lähtien yhtäjaksoisesti seitsemän kautta.

– Uskon, että aikanaan valintaani Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi vaikutti monipuolinen kokemus eri tehtävistä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä sekä pitkä kunnallispoliitikon ura Tampereella. Niille katsottiin olevan käyttöä, koska Juha Sipilän (kesk.) hallitus oli silloin toteuttamassa maakuntauudistusta, joka sittemmin karahti karille.

Tainio muistuttaa, että Kuntaliitto vastusti Sipilän hallituksen ajamia maakuntia.

– Suomalaisessa yhteiskunnassa vanhan peruskunnan eetos on erittäin vahva. Sipilän haluama uudistus oli hankala, ja hanke kaatui omaan mahdottomuuteensa.

Tainio huomauttaa, että jo tuolloin tunnistettiin kuntaa isompien hartioiden saamisen välttämättömyys sote-palveluiden järjestämiseksi. Kuntaliiton mielestä silloin olisi kuitenkin pitänyt edetä kuntayhtymäpohjalta eteenpäin, koska kunnissa ja niiden liitossa tunnistettiin omaisuuteen ja henkilöstöön liittyvät hankaluudet.

Nyt kunnat kipuilevatkin sittemmin toteutuneen sote- ja pelastustoimen uudistuksen jäljiltä muun muassa sotekiinteistöjen kohtalosta.

– Vertasin ajatuksissani aluevaaleja kokemuksiini eduskuntavaaleista. Minulle oli uutta, ettei maakunnan eri puolilta tullutkaan kutsuja saapua vierailuille nimenomaan aluevaaliehdokkaana. Ehkä tämä hiljaisuus kertoi siitä, että eri puolilla laajaa maakuntaa haluttiin antaa tila paikallisille ehdokkaille.

Tainio kertoo valmistautuneensa aktiivisempaan kampanjointiin pirkanmaalaisten keskuudessa kuin toteuma oli.

Tainio keräsi 3 121 ääntä.

 – Kiitollinen olen siitä, että minulla oli kannatusta Pirkanmaan jokaisessa 23 kunnassa.  

– Toivoin, että pääsisin aluehallituksen puheenjohtajaksi. Nyt tämä toteutuu.

– Luonnollisesti aluedemokratia on ollut alussa harjoittelua. Aluevaltuusto on selvästi hakenut omaa rooliaan. Hyvinvointialueen työntekijöistä merkittävä osa tuli sairaanhoitopiiristä, joilla ei ole ollut kosketuspintaa vaaleilla valittuihin luottamushenkilöihin, päättäjiin.

– Poliittisten päätöksentekoelinten ja viranhaltijoiden tehtäväjaot kirkastuvat. Julkisuudessa näkyvästi ollut ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan kohtalo on esimerkki siitä, ettei aluevaltuutettujen, aluevaltuuston tahto välittynyt toteutukseen. Varmasti on puolin ja toisin virkamiesten ja poliittisten päätöksentekijöiden keskuudessa terästäytymisen tarvetta.

Tainio on tunnistanut myös tarpeita aluevaltuustoryhmien välisen yhteistyön kehittämiselle.

– Kun valtuustoryhmillä on luottamukselliset ja keskustelevat yhteydet, aluevaltuusto välttyy turhilta äänestyksiltä. Heitän asiassa pallon kunkin aluevaltuustoryhmän puheenjohtajalle. Asia löytää kaikkia palvelevan uoman, kun ryhmät tekevät aikaisempaa enemmän yhteistyötä.

 – Kaiken tekemisen on lähdettävä talouden reunaehdoista.

Tainio sanoo, että Pirhan taloudellinen tilanne voi vähän helpottua, jos Pirha onnistuu kattamaan alijäämät ja vakauttamaan taloutensa hyvinvointialueelle asetettujen tavoitteiden mukaisiksi.

– Säästämisen tarve ei varmasti katoa minnekään. Vastaavasti tiedämme, että muun muassa väestön ikääntymisen seurauksena palvelujen tarve kasvaa. Erityisesti Pirkanmaalla toimia odottavat lapsiin ja nuoriin liittyvät palvelut. Uskon, että asioita saadaan kuntoon, kun haemme uusia tapoja palveluiden tuottamiseen.

Tainio suuntaa katseensa liikkuviin ja digi-palveluihin. Hänen mukaansa niihin on perusteltua satsata, koska Pirkanmaalla on varsin paljon kuntia, joissa asukasmäärä vähenee.

– Päivän selvää on, ettei terveyskeskusta päivystyksineen voi olla jokaisessa kunnassa.   

Tainion mukaan ostopalvelut on käytävä perusteellisesti lävitse.

– Palvelut, jotka kannattaa tuottaa itse, on palautettava Pirhalle. Kaikkea ei varmastikaan voi kuitenkaan ottaa itselle.

– Kuntien pääsarkaa on sote-uudistuksen jälkeen sivistyspalvelut, muun muassa perusopetuksen tarjoaminen. Asia on noussut isosti esille, koska maassamme, niin omassa maakunnassamme, on kuntia, joissa vuosittain syntyy vähän vauvoja.

Tainio huomauttaa, että vauvakato on ollut Kuntaliiton agendalla jo vuosikausia ja tilannetta on nostettu keskusteluun.

– Syntyvyyden kroonista laskua ei ole haluttu nähdä. Se on sivuutettu, on ehkä toivottu tai tuudittauduttu ajatukseen, että aika korjaa asian. Valtiovalta ei ole tarttunut ilmiöön. Nyt viime aikoina ongelmasta on alettu puhua nimenomaan kuntien perusopetuksen järjestämisen innoittamana.

Tainio sanoo, että viimeinen iso ikäryhmä on syntynyt vuonna 2010.

– Meillä olisi pitänyt jo ajat sitten sallia etäopetuksen järjestäminen luokassa. Luokassa olisi silti aikuinen, mutta hän ei välttämättä ole sillä kertaa opettaja.

– Myös opettajien saannissa kohdataan ongelmia.

– Kymmeneen vuoteen ei ole puhuttu mitään, nyt tilanne on räjähtämässä käsiin.

Tainio toteaa, että eriytyminen koskee myös Pirkanmaata ja sen sisällä jopa Tamperetta.

– Kunnissa ei todellakaan pidä paikkaansa sote- ja pelastustoimen uudistuksen jälkeinen ilakointi, jonka mukaan soten poislähteminen olisi poistanut kunnilta paineet.

– Varsin monella hyvinvointialueella on ilmennyt ongelmia hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyössä. Tehtävistä on toki ollut epätietoisuutta mutta on ollut väärinymmärtämistäkin.

Tainio uskoo, että aito kumppanuus on tehokkain lääke hyvinvointialueen ja kuntien vakaalle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle.