Ensin hyvät uutiset, joista puhutaan vähän: Suomessa on paljon ihmisiä, jotka nauttivat työstään ja saavat siitä onnistumisen kokemuksia. − Monella on hyvä työyhteisö, ja työ on mitoitettu niin, että siitä ehtii palautua ja voimia jää myös yksityiselämälle. Sellainenkin on mahdollista ja siihen kannattaa pyrkiä, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Nina Lyytinen rohkaisee. Tilastot eivät ole yhtä rohkaisevia. Kelan mukaan vähintään 10 arkipäivää kestävissä sairauspoissaoloissa mielenterveyssyyt ovat jo ohittaneet fyysiset sairaudet. Vuonna

Maailma muuttuu ja teknologia kehittyy aina vain kiihtyvällä vauhdilla. Työhyvinvoinnin kannalta muutostahti saisi olla rauhallisempikin, sillä työpaikalla nopea kehitys vaatii työntekijältä jatkuvaa oppimiskykyä, joustavuutta ja ongelmanratkaisua. − Ne ovat aika kovia vaatimuksia. Ei ole mikään ihme, että hyvin monella alalla työ koetaan psyykkisesti tai sosiaalisesti kuormittavaksi, työterveyshuollon erikoislääkäri Niina Aittomäki Pihlajalinnasta sanoo. Työterveyshuollon erikoislääkäri Niina Aittomäki on tuttu kasvo Pihlajalinnan työterveysasiakkaille. Kuva: Susanna Viljanen 20 vuotta työterveyshuollossa työskennellyt Aittomäki on

SUORAHAKUKONSULTTI Pasi Natri suuntaa Momentousin toimistolta tämän haastattelun jälkeen konserttiin Musiikkitaloon Helsingissä. Hän paitsi nauttii klassisesta musiikista myös arvostaa tapahtumia, joissa tapaa ihmisiä. Ne ovat merkityksellisiä sosiaalisia kohtaamisia. Natrin ja hänen puolisonsa konsertti on aasinsilta pääteemaamme, aikamme johtamiskulttuuriin. Pitkän uran headhunterina tehnyt Natri sanoo, etteivät monet nykyiset johtajat ehdi tai eivät kerta kaikkiaan jaksa osallistua työpäivän päätteeksi tapahtumiin saati yhteiskunnallisiin tehtäviin kunta- tai aluepäättäjinä. Heitä näkyy aikaisempaa harvemmin myös järjestöjen,

Tulevaisuudessa suomalaisia nuoria on aina vain vähemmän. Vuodesta 2030 alkaen korkeakoulutukseen hakevien suomalaisnuorten määrä pienenee vuosittain. Tampereen yliopistossa ei pelätä, etteikö opiskelupaikkoja saataisi täyteen. Tampere on opiskelijoiden keskuudessa erittäin vetovoimainen kaupunki. Vetovoimasta kertoo esimerkiksi se, että ensisijaisia hakijoita Tampereen yliopistoon on yleensä toiseksi eniten Helsingin yliopiston jälkeen. Jonain vuonna hakijoita oli jopa enemmän kuin Helsinkiin. Tampereen yliopiston koulutuksen vararehtori Marja Sutela peräänkuuluttaa kriittistä lukutaitoa. Sen merkitys on korostunut tekoälyn tulon