Kulttuurisoten projektipäällikkö Kirsi Siltanen astelee entisen Tampellan pääkonttorin portaita alas ja pysähtyy toiselle välitasolle. Portaikkoa kaunistavat taiteilija Michael Schilkinin valmistamat reliefit, joissa kuvataan pellavan tie kasvista kankaaksi. Siltanen harmittelee ani harvojen ihmisten mahdollisuutta kokea näiden taidokkaiden teosten lumo. Projektipäällikkö muistuttaa, että jokaisella on oikeus kulttuuriin ja taiteisiin, niiden hyvää tekeviin vaikutuksiin. Pirkanmaalla onkin otettu ensimmäisenä Suomessa käyttöön alueellinen kulttuurihyvinvoinnin suunnitelma.

Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistus valjastaa kulttuurin asukkaidensa hyvinvoinnin lähteeksi.
Pirkanmaa on yksi kuudesta maakunnasta, jotka mallintavat, miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut saadaan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Kyseessä on maan hallituksen kärkihanke, jossa ovat mukana myös Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Kymenlaakso sekä Pohjois-Savo.
Kulttuurihyvinvoinnin kärkihanke on sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyön tukena.
– Nostamme keskusteluun kulttuuristen oikeuksien toteutumisen osana sotepalveluja ja niiden liittymäpinnoilla, projektipäällikkö Kirsi Siltanen kuvailee.
Siltanen korostaa kulttuurin kuuluvan jokaiselle kansalaiselle. Hänen mukaansa kulttuuri ja taide ovat yhtä jokapäiväisiä asioita kuin aamupuuro.
– Olen kiitollinen, että oma maakuntamme on ensimmäisenä Suomessa ottanut käyttöön alueellisen kulttuurihyvinvoinnin suunnitelman.
– Tämä on iso ja merkittävä edistysaskel. Suunnitelman tavoitteena on mahdollistaa kulttuuristen oikeuksien toteutuminen kaikille pirkanmaalaisille ja siten kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.
Kulttuurihyvinvointisuunnitelman jalkautumisesta arkeen vastaavat maakunta ja kunnat.

Maalaus aulassa, esitys potilashuoneessa

Kulttuurihyvinvointi kumpuaa hyvin erilaisista lähteistä. Asiakas voi vaikkapa katsella arvoituksellista grafiikkaa odotellessaan lääkärin vastaanotolle pääsyä. Sairaalan potilashuoneessa on mahdollisuus nauttia vierailevan sirkustaiteilijan tai pienen näyttelijäryhmän piristävästä esityksestä. Koulutietään kulkeva lapsi tai nuori pääsee steppailemaan reitilleen osuvalla katumaalauksella. Arjessa luontevia esimerkkejä on paljon.
Kulttuurisoten projektipäällikkö Kirsi Siltanen kiittelee sitä, että valtiovalta ymmärtää kulttuurin ja taiteen merkityksen myös sosiaali- ja terveyspalvelujen voimavarana. Hän antaa tunnustuksensa myös Pirkanmaan maakunta- ja sotevalmistelulle, joka tarttui yhtenä kuudesta maakunnasta tähän mahdollisuuteen.
Siltasen mukaan tämän vuoden huhtikuussa käynnistynyt ja lähiaikoina päätyvä projekti on lunastanut paikkansa ja saavuttanut sille asetetut tavoitteet.
– Arvostan etenkin sitä, että uutukaisessa hyvinvointisuunnitelmassa on tarkkasanainen suositus, jossa jokaista ihmistä kannustetaan osallistumaan taiteeseen ja kulttuuriin vähintään sadan minuutin ajan viikossa.
– Jokaisella ihmisellä on vapaus itse määritellä, millä tavoin hänen osallistumisensa tapahtuu. Osallistuminen voi olla taiteesta ja kulttuurista nauttimista, sen kokemista sekä myös itse tekemistä.
– Mutta jos ihminen ei kerta kaikkiaan halua olla osallisena, ei tietenkään ole pakko. Tärkeintä on tarjota vaihtoehtoja ja kannustaa ihmisiä niiden hyödyntämiseen, Siltanen korostaa.
Pirkanmaan kulttuuriunilukkari avaa mahdollisuuksien kirjoa elämänpiirissämme.
– Kulttuuri- ja taidetoimintaa ovat niin museossa, konsertissa, teatterissa kuin elokuvissa käyminen. Sitä on myös vaikkapa kirjan lukeminen, kuorossa laulaminen, tanssiminen tai ohjattuun taidetoimintaan osallistuminen.
– Osallistuminen voi olla niinkin yksinkertaista kuin kotona piirtäminen tai lempimusiikin kuuntelu.
– Jokainen tietää itse parhaiten itse, minkälainen taide ja kulttuuri lisää omaa hyvinvointia.

Maksalaatikkoa ja soijabolognesea

Projektipäällikkö Kirsti Siltanen madaltaa ihmisten kynnystä heittäytyä taiteen ja kulttuurin piiriin. Kulttuurihyvinvointi tulevassa Pirkanmaan maakunnassa -yhteenvedossaan hän kuvaa taiteen ja kulttuurin tarjontaa maksalaatikkona, soijabolognesena ja erikoisravintovalmisteena.
– Kulttuurin maksalaatikolle on ominaista, että se on lähellä, helppopääsyistä, ilmaista tai edullista ja sinne uskaltavat ja löytävät monenlaiset ihmiset. Raaka-aineina ovat kulttuurilliset oikeudet ja osallisuus. Nauttimispaikkoja ovat esimerkiksi kirjastot, museot, galleriat, konsertit, tapahtumat, julkinen taide, kansalais- ja työväenopistojen kurssit, järjestöjen harrastusryhmät sekä kulttuurikeskukset, hän listaa.
Siltasen soijabolognese tarkoittaa taiteen viemistä niiden ihmisten luo, jotka eivät itse pysty liikkumaan tai räätälöimistä esimerkiksi muistisairaille sopivaksi. Ominaista on osallisuus ja kulttuuristen oikeuksien vahva toteutuminen. Soijabolognesea ovat esimerkiksi museoiden ikääntyville tarjoamat muistelulaukut, kehitysvammaisten taideryhmät, vapaaehtoisten kulttuuritoiminta asumispalveluissa sekä eri muodoissa tarjottava taide sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa.
Projektipäällikön erikoisravintovalmiste pitää sisällään erityistarpeisiin räätälöidyt palvelut, joihin on leivottu sosiaali- ja terveyspalveluiden tavoitteet sisälle. Tällaisia palveluja ovat muun muassa kulttuurilähete neuropsykiatrisista erityispiirteistä kärsivän lapsen perheelle, yhteisöllinen taideryhmä nuorelle mielenterveyskuntoutujalle, tanssikummit, sairaalaklovnit, residenssitaiteilijat ja hoitotyön taidelähtöisten menetelmien koulutus.
– Taide ja kulttuuri ovat vahvasti arjen asioita, Siltanen herättelee.

Vaikuttavuus on merkittävä

Kulttuurin ja taiteen hyvinvointia vahvistavat sekä terveyttä edistävät vaikutukset ovat kiistattomat.
Tanssin parantaa liikuntakykyä ja motoriikkaa. Laulaminen edesauttaa hengittämistä. Taide aktivoi refleksiivistä toimintaa ja prosesseja. Kulttuurielämys vähentää ahdistuneisuutta sekä fyysisiä ja psyykkisiä oireita.
– Taidetoiminnan tiedetään vähentävän kipu- ja unilääkkeiden tarvetta, Siltanen lisää.
– Taide herkistää ja herättelee aistit. Koskettavuus ja puhuttelevuus itkettää ja naurattaa meitä. Erilaisten luomusten äärellä tunnemme mielihyvää tai mielipahaa. Muistoja tulvii mieleen. Mielikuvitus laukkaa.

Kulttuuri on kilpailutekijä

Esimerkiksi hoivakodit voivat jatkossa erottua edukseen kulttuuri- ja taidemyönteisyydellään.
Projektipäällikkö Kirsi Siltanen on vakuuttunut siitä, että esimerkiksi läheiselleen hoitokotia etsivä henkilö antaa arvoa vaihtoehdolle, jossa asuja pääsee nauttimaan virikkeellisestä taidetta ja kulttuuria pursuavasta ympäristöstä.
– Kun omainen soittaa läheiselleen hoivakotiin ja kysyy, miten siellä arki sujuu, on ilo kuulla kotiutuneesta ja viihtyvästä ihmisestä, joka sanoo askaroivansa värityskirjan tai jonkin muun taideharrastuksen parissa.
– Ihmiset kaipaavat maksalaatikkoa. He kaipaavat myös kulttuuri- ja taide-elämyksiä. Niitä ovat teokset ja esitykset. Siksi esimerkiksi laitoksiin on syytä viedä kulttuuria esiintyjävierailujen muodossa. Hyvä sisältö rikastuttaa jokaisen elämää.

Antoisa pesti

Kirsi Siltanen on kiitollinen, että hän on päässyt tekemään Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistuksessa kulttuurisote-projektin.
– En ole taiteilija, hän tekee selväksi.
– Olen hallintotieteilijä, mutta minulla on avara mieli ja halu oppia uutta. Tässä tehtävässä katselen avoimin silmin keinoja, joilla sosiaali- ja terveyspalvelut ja kulttuuripalvelut nivotaan yhteen. Tehtävä on täysin mahdollinen, Siltanen vakuuttaa.
Siltanen ylistää kulttuurisotehankkeen tiimoilta koottua foorumia, jossa parikymmentä ihmistä jakaa kokemuksiaan ja tuntojaan aihepiiristä.
Mahdollisuuksia on loputtomasti.
– Kulttuurin ja taiteen on oltava jokaisen halukkaan saatavilla. Tätä oikeutta haluamme turvata.
Siltanen on vakuuttunut siitä, että Pirkanmaan kunnissa on tahtoa ja voimavaroja vastata kulttuurisoten haasteeseen ja ottaa se kunnan omaksi asiaksi.
– Tämäkin toiminta tarvitsee rahoituksensa. Pelkällä hyvällä tahdolla asiat eivät hoidu.
– Pirkanmaan maakunnan todellisen kulttuurimyönteisyyden huipentuma voisi olla vaikkapa oman organisaatiotaiteilijan palkkaaminen muuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluita ihmisläheisemmäksi taiteen keinoin. Tällainen on jo Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän palkkalistoilla, miksei siis suuremmalla Pirkanmaalla? Siltanen yllyttää.

 

 

Akaalaistunut muusikko ja näyttelijä Sami Hintsanen:

”Kulttuurikokemukset saavat ihmiset etsimään uusia näkökulmia”

Muusikkona ja näyttelijänä pitkän uran tehnyt akaalainen Sami Hintsanen on vakuuttunut siitä, että kulttuuri- ja taide-elämykset parantavat ihmisten hyvinvointia.
– Kun ihmiset ovat nauttimassa konserteista tai näytelmistä, he tulevat hyvälle mielelle. Erilaiset kulttuuriesitykset aktivoivat mukanaolijoita etsimään ja löytämään uusia näkökulmia elämäänsä. Kulttuurin ja taiteen laaja genre antaa virikkeitä ja saa ihmiset toimimaan.
Hintsanen muistuttaa ikuisesta viisaudesta, jonka mukaan nauru pidentää ikää. Hintsanen luottaa tähän reseptiin.
– Kansakunnan henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kunnilla on kulttuuripalveluihin liittyviä tehtäviä. Kiitettävää on, että maakunnatkin tulevat kantamaan vastuuta asukkaiden henkisistä voimavaroista.
Hintsanen uskoo moni-ilmeisen kulttuurin voimaan.
– Saan yleisöltäni paljon palautetta, jossa he avaavat aistimuksiaan ja tuntojaan.

Satumaisissa tunnelmissa

Sami Hintsanen on loistanut koko syyskauden Hämeenlinnan Teatterin Tahtien sota -musikaalin pääroolissa.
– Toivoisin, että jokaisessa Suomen kaupungissa olisi edes jonkinlainen teatteri. Hämeenlinnan Teatteri on kiitettävän ammatillinen, suorastaan erinomainen monipuolisuudessaan, vierailija kehuu.
Hintsasen mielestä teatterin omintakeinen voima piilee live-esityksissä.
– Aito esitys on täysin eri asia kuin esimerkiksi elokuva. Näyttämöllä jokaiseen esitykseen sisältyy jotakin uniikkia, hän korostaa.
Hintsasen mukaan nimenomaan teatterin keskeinen tehtävä on nostaa esille kunkin ajan ilmiöitä.
– Teatterit ovat ihmisten herättäjiä.
Hintsanen toivoisi, että valtio jakaisi avustuksensa niille teattereille, jotka esittävät suomalaisia näytelmiä.
– Teatteritalot ovat merkittäviä taiteilijoiden työllistäjiä, mutta ne voisivat olla sitä vielä nykyistä huomattavasti enemmän.
Hämeenlinnan Teatterin Tahtien sota -musikaalia tähdittävä Hintsanen kuvailee teosta saduksi.
– Teoriassa käsikirjoittajien Heikki Syrjän ja Riku Suokkaan teksti voisi olla totta, mutta sisältö menee överiksi. Musikaalin tekeminen suo hauskuutta tekijöilleen, ja mikä parasta: yleisö tulee hilpeälle tuulelle.
Hintsanen herättelee ihmisiä huomaamaan, miten paljon Suomessa on tapahtunut runsaan 20 viime vuoden aikana.
– Euroopan unionin jäsenyysaikanamme me suomalaiset olemme ottaneet merkittävän ison loikan. Porilaiset eivät ole enää perinteisiä jörriköitä eivätkä seinäjokelaiset jäyhiä pohjalaisia.

Tartu mikkiin kokosi perheet

Sami Hintsanen juonsi vuosina 2006 – 2015 supersuosittua Tartu mikkiin -ohjelmaa.
– Tuolla ohjelmalla oli iso yhteiskunnallinen tehtävä. Perheet ovat kertoneet, miten äidit ja isät lapsineen kokoontuivat perjantai-iltaisin televisioiden ääreen yhdessä seuraamaan lähetystä. Ohjelma tarjosi perheille yhteistä tekemistä, Hintsanen iloitsee.
– Lapsieni kaveritkin kertovat jo muistoistaan, miten heidän kodeissaan varattiin perjantain loppuilta Tartu mikkiin -ohjelman seuraamiselle.
– Olisin valmis remmiin, jos ohjelman tuottaja haluaisi ryhtyä tekemään juttua uudelleen.