Elovena-kaurahiutaleet valmistuvat yhteistyön tuloksena Pirkanmaalla: Sopimusviljelijä huolehtii viljan korkeasta laadusta, mylläri vastaa hiutaleen mausta ja rakenteesta

Tiesitkö, että aamupuurosi Elovena-kaurahiutaleet valmistetaan todellisena lähiruokana Raisio Oyj:n myllyllä Nokialla? Entä sen, että suuri osa perinteikkäiden kaurahiutaleiden raaka-aineesta viljellään pirkanmaalaisilla maatiloilla kuten Ylöjärven Viljakkalassa? Maankuulu kaurahiutale on sataprosenttisesti kotimainen elintarvike. Suomen aidoimpien brändien kärjessä tiukasti pysyttelevällä Elovenalla on jo 93 vuoden komea historia. Tuote synnytettiin vuonna 1925 viipurilaisessa Karjalan myllyssä, josta se on matkannut Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiön kautta Raisio-konsernille. Elovena-neito on säteillyt aurinkoisesti tuotepaketin kyljessä alusta lähtien.

Stara.fi-viihdelehden lempääläinen päätoimittaja Jocka Träskbäck, 44, kiteyttää tyypillisen suomalaisen suhteen puuroon:
– Ihan tavallinen kaurapuuro on suosikkini, koska sitä voi tuunata monella tavalla. Perheessäni syödään puuroa yleensä päivästä riippuen mehukeiton, maidon tai hillon kanssa. Kesällä puuron joukkoon lisätään omista puskista kerättyjä vadelmia. Talvisin puuroa höystetään pakastemarjoilla: tyrnillä, mustikalla tai mansikalla.
Träskbäck tunnustautuu puuron uskolliseksi ystäväksi ja suurkuluttajaksi.
– Olen puuroihminen. Kaurapuuroa tulee syötyä yhdessä perheen kanssa lähes päivittäin. Aamupuuron lisäksi puuroilemme jokusen kerran viikossa myös iltapalalla, jolloin tarjolla on vaihtoehtoisesti kaura- tai mannapuuroa, hän sanoo.

Blokess-Jussi, Jussi Pulkkinen, 25, tiivistää Elovena-kaurapuuron merkitsevän hänelle arkista mutta arvokasta ateriaa.
Pulkkinen muistaa lapsuudestaan ajan, jolloin puuro suorastaan tökki.
– Olen varmasti tyypillinen suomalainen, joka on vannonut, ettei enää ikinä syö puuroa, mutta iän myötä siitä onkin tullut must-juttu.
– Kun koulupoikana aloitin haavipallo- ja jääkiekkoharrastuksen, puurosta tuli tärkeä energian lähde. Puuron voimalla jaksoin harrastaa. Nimenomaan aamupuurosta tuli tapa.
– Armeijassa puuro alkoi taas tökkiä. Intissä tarjottiin joka aamu samanlaista puuroa, ja se puuro ei taatusti ollut Elovenaa, Pulkkinen hymähtää velhosti.
– Kun valmistauduin aikanaan yliopiston pääsykokeisiin, aloitin lukupäivät nauttimalla tuhdin puuroannoksen. Tuosta jaksosta jäi erityisen myönteinen muisto.
Jussi Pulkkinen korostaa, että hän valmistaa puuronsa aina maitoon.

Elovena-brändi houkutti Raision palvelukseen

Raisio Oyj:ssä viime syyskuussa Elovena-tuoteperheen markkinointiviestintäpäällikkönä aloittanut Mervi Nieminen kiittelee kansalaisten suurta kiinnostusta ja aktiivisuutta koko ajan laajenevaa kauratuotevalikoimaa kohtaan. Vuolas käyttäjäpalaute ja kasvava tiedonjano pitävät elintarvikejätin kuluttajapalvelun hereillä sekä sosiaalisen median kanavat kuumina.
Jo pari vuosikymmentä suomalaisten elintarvikebrändien parissa työskennellyt Nieminen halusi Raision palvelukseen nimenomaan Elovena-tuotemerkin innoittamana. Niemisen mukaan kaurahiutaleikonin kestosuosikkius tarjoaa poikkeuksellisen kiinnostavan työsaran.
Nieminen kiittelee Elovena-tuotteiden elävän tiukasti ajassa. Alkuperäinen perinteinen kaurahiutale on saanut seurakseen kymmeniä uutuustuotteita.
– Raisiota haastaa voimakkaasti esimerkiksi tieto, jonka mukaan lähes 40 prosenttia kuluttajista kertoo haluavansa vähentää lihankulutusta, ja jo yli puolet kotitalouksista on ostanut lihattomia proteiineja. Tämän innoittamina me raisiolaiset olemme kehittäneet Elovena-Muru-kaurajauhiksen, joka on saanut hyvin kannustavan vastaanoton kuluttajilta, hän kertoo.
Elovenan pitkän matkan aikana brändille on rakentunut kiehtova ja uskottava tarina.
– Tuotteen maku on aina kaiken a ja o. Arvostettu maku syntyy korkeatasoisesta raaka-aineesta, sataprosenttisesta kotimaisesta kaurasta. Elovena-kaurat viljellään sadan kilometrin säteellä Nokian myllystä. Valtaosa sopimusviljelijöistä on Pirkanmaalla, mutta heitä on myös Satakunnassa ja Pohjanmaalla.
– Kaurahiutaleet valmistetaan tarkan ohjeen mukaisesti Nokian myllyllä. Valmistusniksit ovat kulkeneet hiutalemylläreiden kesken sukupolvelta toiselle.
Markkinointiviestinnästä vastaavan Mervi Niemisen mukaan suomalaisuus on merkittävä arvo.
– Kotimaisuus merkitsee kuluttajalle muun muassa tuotteen puhtautta.
– Kuinka monta sukupolvea on jo syönyt Elovena-kaurahiutaleita? Nieminen kysyy arvoituksellisesti.

”Viljeleminen on ympärivuotista tarkkaa työtä”

Ylöjärveläinen maanviljelijä Ville Koivuniemi on sukutilansa neljäs isäntä ja toisen polven Elovena-sopimusviljelijä.
Viljakkalassa maatilaa isännöivä Koivuniemi on kiitollinen ja tyytyväinen yhteistyöhönsä Raisio Oyj:n kanssa.
– Isäni aloitti sopimusviljelijänä, ja minä jatkan samaa perinnettä. Tilallamme ja Raisiolla on jo taittunut yhteistä taivalta runsaat parikymmentä vuotta.
– Naapurissamme asui Raision työntekijä. Hän kysyi isältäni, kiinnostaisiko kauran sopimusviljely. Näin homma nytkähti aikanaan liikkeelle.
Koivuniemen tilalla kauran peltoalaa on liki 2,5-kertaa keskiverron suomalaisen viljatilan verran. Tällä viljakkalalaistilalla kaura lainehtii 40 hehtaarin vainioilla.
– Kauran viljeleminen on ympärivuotista työtä. Moni kuvittelee, että homma hoituu parissa viikossa keväisin ja syksyisin. Viljely vaatii kuitenkin paljon tarkkaa suunnittelua ja valmistelua, joka ei näy ulospäin. Peltokierron toteuttaminen ja ravinteiden oikeamääräinen käyttäminen ovat avainasioita, Koivuniemi teroittaa.
– Tuottajana minulle on tärkeää, että pelloiltani korjataan korkeatasoista viljaa. Esimerkiksi kauran beetaglukaanipitoisuuden on oltava korkea.
Ville Koivuniemi vertaa viljelytapojen ehdottomuutta hampaiden pesun tärkeyteen.
– Niin kuin ihminen harjaa hampaansa aamuisin ja iltaisin, viljanviljelyssä tietyt toimenpiteet on tehtävä tarkasti määrättyinä ajankohtina.
Koivuniemen kaurahalmeilla on kyltti, joka kertoo tilan tuottavan Elovena-kauraa.
– Maatilat on tärkeitä suomalaisten hyvinvoinnin rakentajia. Toivon, että ihmiset kävisivät katsomassa nykyistä useammin, miten vilja todellisuudessa varttuu. Elovena-brändin avulla pystymme kertomaan suurelle yleisölle oikeaa tietoa kotimaisesta viljasta ja sen viljelystä.
Ville Koivuniemi oli hiljan Brysselissä Euroopan unionissa, jossa hänelle vahvistui käsitys suomalaisen maatilatalouden korkeasta tasosta ja maanviljelijöiden vahvasta moraalista.
– Suomalaiset viljelijät pitävät kiinni siitä, mikä on sovittu.

Hiutalemyllärillä on taito hyppysissä

Nokian myllyllä on useita ammattitaitoisia mylläreitä, jotka loppupeleissä vastaavat siitä, että maailmalle lähtevissä Elovena-paketeissa on huippulaadukkaita kaurahiutaleita. Hiutalemylläreinä työskentelevät pitkän linjan osaajat nokialainen Merja Techtolin ja ylöjärveläinen Teemu Saltbacka.
Teemu Saltbacka on kivunnut satojen askelmien mittaiset portaat hiutalemyllytorniin jo 21 vuoden ajan. Korkealle työtasanteelle ei ole hissiä. Mies on pitkäaikainen nokianmyllyläinen. Hän aloitti myllyuransa kesätyöntekijänä pakkaamossa.
– Tunnistan kyllä aidot, itse valmistamani Elovena-kaurahiutaleet, jos minut laitettaisiin etsimään tuotettamme eri vaihtoehtojen joukosta, mylläri vakuuttaa.
Saltbackan mukaan valmistusniksit ovat arvokasta perimätietoa, jonka mylläripolvi siirtää aina uudelle mylläripolvelle. Myös itseopiskelulla on suuri merkitys.
– Se, millainen kaurahiutaleen on oltava, on syvällä tajunnassa. Hiutalevalssi on prosessin keskiössä. Asiaa on vaikea kuvailla. Olennainen tapahtuu pienessä hetkessä, kun kaurarae kohtaa tietynlämpöisessä tilassa paineella syöksyvän höyryn, mestari raottaa prosessin saloja.
– Ratkaisevaa on hiutaleen maku ja ulkonäkö sekä rakenne. Täydellinen lopputulos konkretisoituu hiutaleen kauniin kullanruskeana värinä ja siloreunaisuutena.
– Viihdyn hyvin työssäni. Elovena on kova juttu, hiutalemestari tietää itse tekemästään.

Käyttöpäällikkö tuntee Elovenan historian

Ylimylläri eli käyttöpäällikkö Jouni Järvensivu on paiskinut Nokian myllyllä töitä jo 35 vuoden ajan. Hän on kansainvälisesti arvostetun sveitsiläisen Bühlerin eli myllylaitetoimittajan koulun kasvatti.
Myllystään ylpeä Järvensivu muistaa aina ajankohdan, jolloin nokialaiset pääsivät tekemään Elovena-kaurahiutaleita. Historiallinen hetki elettiin vuonna 1990.
– Ennen meitä Elovena tehtiin Vaasan myllyssä, josta tuotantolinja siirrettiin Nokialle. Vaasasta saimme Nokialle henkilökuntaa, joka välitti valmistustradition uusille ammattilaisille.
Järvensivu muistuttaa, että suomalainen viljakaura on maailman parasta. Elovena-hiutaleiden valmistukseen kauraa tarvitaan vuosittain noin 30 miljoonaa kiloa.
– Suomalainen kaura on erinomainen raaka-aine.

Nokian myllyn laboratoriossa käytettävää kauraa tutkitaan koko ajan tarkasti. Muun muassa jokaisesta tuotantoerästä keitetään pakkauksen ohjeiden mukaan puuroa.
Vaikka Suomessa on takana niukka viljakesä, Järvensivu korostaa, että Elovena valmistetaan aina kotimaisesta viljasta. Sopimusviljelijät ovat vain sadan kilometrin säteellä Nokialta.
Järvensivu esittelee tyytyväisenä Elovenan valmistusprosessia Nokian myllyllä. Silmiä hivelevä näky on pakkaamossa, jossa sinipohjaiset Elovena-pakkaukset kulkevat ryhdikkäästi telaa myöten. Myllyltä lähtee viikoittain noin 40-50 rekkakuormallista hiutalepaketteja.
Järvensivu tietää Elovena-kaurahiutaleiden ja pakkausta koristavan neidon arvon Nokialle. Jos suunnitelmat käyvät toteen, niin Nokian myllyn 42-metristä siiloa kaunistaa pian valojärjestelmällä heijastettava Elovena-neito.