Arto Satonen: ”Maakunta- ja sote-lait tulevat isoon saliin”

Tampere tarvitsee samalla tavalla kuin Pirkanmaan kaikki 21 muuta kuntaa nykyistä leveämmät hartiat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toteuttamiseen. Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) perustelee kantaansa sillä, että erikoissairaanhoidon kulut pakottivat tamperelaisetkin rukkaamaan talousarviotansa. Suuren valiokunnan puheenjohtaja oikoo julkisuudessa vallitsevaa virheellistä käsitystä, jonka mukaan maakuntauudistus synnyttäisi maahamme uuden hallinnon tason. Satosen mukaan maakunnat korvaavat sairaanhoitopiirit ja maakuntien liitot, joilla on epäsuorasti valitut valtuustot. Sastamalaispoliitikko on vakuuttunut myös siitä, että Tampereen kasvu- ja vetovoima riittää koko maakunnan veturiksi. Hänen mielestään jokaisen kunnan on kuitenkin tehtävä oma panoksensa elinvoimaisuutensa hyväksi.

Kansanedustaja Arto Satonen viihtyy hyvin shakkilaudan äärelle. Hän on tehnyt poliittisia arvioita jo 15-vuotiaasta lähtien ja tottunut järjestelemään kuviota kuin pelinappuloita.
Pirkanmaan kansanedustajia johtava Satonen odottaa, että maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen varmistavat lait ovat eduskunnan suuressa salissa viimeistään ensi vuoden helmikuun puolessa välissä.
– Jos maakunta- ja sote-uudistus kaatuisi, mihin en usko, huhtikuisten eduskuntavaalien jälkeen koottava maan hallitus löytäisi asian edestään.
Satonen oikoo julkisuudessa usein viljeltävää hokemaa, jonka mukaan maakuntahallinto loisi maahamme kokonaan uuden hallinnon tason.
– Väittämä on väärä. Meillähän on jo nykyään maakuntienliitoilla ja sairaanhoitopiireillä valtuustot. Ne ovat epäsuorasti valitut, koska paikat jaetaan puolueiden kesken niiden kunnallisvaaleissa keräämän kannatuksen suhteessa.
Satonen sanoo, että historialliset maakuntavaalit järjestetään neljän – kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun eduskunta on hyväksynyt maakunta- ja sote-lait.
– Nyt uskaltaisin jo lyödä vetoa siitä, että maakuntavaalit ovat ensi vuonna, hän sanoo.
Lounaispirkanmaalaisesta noin 25 000 asukkaan Sastamalan kaupungista oleva Arto Satonen ei usko myöskään siihen, että ensimmäisen maakuntavaltuuston miehittäisivät vain tamperelaiset valtuutetut.
– Kotikaupungistani Sastamalasta on nykyisessä eduskunnassa peräti kolme kansanedustajaa, mikä on merkittävän paljon Pirkanmaan vaalipiirin 19 parlamentaarikosta.

Vetovoima riittää koko maakuntaan

– Tampereen koko ajan kasvava vetovoima riittää koko Pirkanmaan veturiksi.
Arto Satosen mielestä jokaisen kunnan on tämän ohella tehtävä oma osansa. Hän nostaa esimerkiksi Akaan kaupungin, joka pystyy niin halutessaan hyödyntämään huippusijaintinsa Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamassa kolmiossa.
Satonen korostaa toimivien liikenneyhteyksien olevan koko Pirkanmaan kasvun ja kehittymisen perusedellytyksiä.
– Pääradan kehittäminen eli kolmannen raiteen rakentaminen Helsingin ja Tampereen välille on välttämätön.
– Kun Helsingin ja Tampereen väli taittuu tunnissa, Pirkanmaan sydän on aidosti Helsingin työssäkäyntialuetta ja päinvastoin Tampereen kaupunkiseutu helsinkiläisten työssäkäyntialuetta.
Satosen mukaan raideliikenteen kehittäminen mahdollistaa myös lähiraideliikenteen lisäämisen. Akaa, Lempäälä, Nokia, Pori, Ylöjärvi sekä Orivesi ovat hankkeen hyötyjiä.
– Raideliikenteen saattaminen uudelle tasolle säteilee Pirkanmaalta Etelä-Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle, Pohjanmaalle sekä Lappiin ja lisäksi Keski-Suomeen sekä Satakuntaan saakka.
– Myös tieverkosto vaatii ripeää parantamista.
– Kaikki Tampereen sisääntuloreitit ovat ylikuormitettuja, eli jokaisella tiehankkeella on kiire.
– Hämeenkyrön ohitustien ja koko valtatie 3:n parantamisella on suora yhteys Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Parkanon elin- ja vetovoiman kohenemiseen.
– Tampere-Orivesi-väylän rakentaminen nelikaistaiseksi sataa suoraan Oriveden laariin, mutta hyvästä yhteydestä hyötyy koko Pohjois-Pirkanmaa.
– Tampere-Pirkkala-lentoaseman kehittämisellä on lunastettava valtakunnallisesti toiseksi suurimman lentokentän asema.
Satosen mukaan Tampere-Pirkkalan-lentoaseman varustelu on nyt kunnossa. Pirkkala on tärkeä lentäjä- ja lentomekaanikoiden koulutuskeskittymä sekä puolustusvoimien ilmavoimien tukikohta.
Hyvillä yhteyksillä varustettu lentoasema turvaa Tampereen ja koko Pirkanmaan kansainvälistymisen.

Sosiaaliturva-uudistus on välttämätön

Toteuttamisvuoroaan odottava sosiaaliturvauudistus on Arto Satosen mukaan täysin välttämätön.
– Nyt on vain saatava maakunta- ja sote-uudistus toteutukseen, jotta lainsäätäjät pääsevät käsiksi sosiaaliturvan remontointiin.
Satonen on valmistelemassa oman puolueensa sosiaaliturvauudistusohjelmaa.
– Sosiaaliturvauudistus on jokaisella puolueella jonkinasteisessa käsittelyssä. Uskon, että tästä aiheesta taitetaan voimakkaasti peistä pian koittavien eduskuntavaalien keskusteluissa.
Satosen mukaan sosiaaliturvauudistus on välttämätön kahdesta syystä.
– Saamme kansallisen tulorekisterin, mikä on erittäin tervetullut asia. Reaaliaikainen tulorekisteri kannustaa työttömiä ottamaan vastaan lyhyenkin työn. Uutta on se, ettei työtön joudu pätkätyön vastaanottaessaan järjettömän byrokratian uhriksi ja taloudellisiin vaikeuksiin katkeavien etuisuuksien johdosta.
– Alustatalous yleistyy kovaa vauhtia. Tähän vaikuttaa esimerkiksi yksin yrittävien määrän iso kasvu. Sosiaaliturvauudistus kohentaa näidenkin ihmisten arkea.
Satonen muistuttaa maamme nykyisen järjestelmän olevan surullisen mustavalkoinen.
– Lakimme lähtevät siitä, että ihminen on joko työssä tai työtön.

 

Pia Viitanen:
”Sosiaaliturvauudistuksesta ei saa tulla soten tapaista loputtomalta tuntuvaa vääntöä.”

Jo kuudetta kauttaan kansanedustajana toimiva Pia Viitanen (sd.) odottaa hartaasti, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus poistaa hiertävät kivet maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kengistä, jotta ikuisuushankkeeksi jämähtäneestä sote-remontista tulisi vihdoin totta. Tamperelaispoliitikko toivoo, että kansallisesti merkittävä seuraava suursavotta eli sosiaaliturvauudistus saataisiin ripeästi maaliin. – Siitä ei saisi tulla soten kaltaista vuosikausien vääntöä.

Pian 24 vuotta eduskunnassa työskennellyt ja huhtivaaleissa jatkokautta hakeva kansanedustaja Pia Viitanen kuvaa päättymässä olevaa nelivuotisjaksoa ”hyvin oudoksi”. Hänen mukaansa koko maailma on ollut rajussa pyörityksessä, eikä kotimaassakaan ole ollut seesteistä.
– Pitkän linjan kansanedustajana ja ministerinäkin työskennellessäni en ole nähnyt tällaista menoa kuin näinä vuosina. Jäävuoren huippuna on se, että hallituksessa on puolue, jonka kannatus on hädin tuskin päälle prosentin. Lisäksi hallitus on tehnyt koko ajan yleisesti huonoiksi havaittuja esityksiä, joista osan se on onneksi perunut. On ollut hyvä, että hairahdukset ja virheet on saatu eliminoitua, Viitanen sanoo.
Viitanen luonnehtii eduskunnan viimeaikaista elämää ikävän tempoilevaksi.
– Kun meillä eduskunnassa käy vierailijoita, jotka kyselevät esimerkiksi maakunta- ja sote-uudistuksen kohtalosta, pyöritän päätäni ja nostan käteni pystyyn merkiksi siitä, ettei kellään ole varmaa tietoa asian kohtalosta.
Viitasen mukaan myös arvot ovat rajulla koetuksella nykymuotoisessa politiikassa. Hän soittaa äänekkäästi varoituskelloja kansalaisten eriarvoistumisen johdosta.
– Surullista on, ettei maamme suotuisa talouskehitys koidu millään tavalla pieni- tai keskituloisten ihmisten hyväksi.
– Koen erityisen myönteiseksi sen, että kansalaisyhteiskuntamme on hereillä ja että ihmiset aktivoituvat toimimaan. Näin kävi onneksi muun muassa hallituksen aktiivimallin suhteen, joka nyt pitäisi ymmärtää perua.

Kulttuuri selkärankana

Pia Viitanen kiittää Pirkanmaan kaikkia kansanedustajia määrätietoisesta toiminnasta Tampereen Työväen teatterin ja Sorin Sirkuksen avustusten pelastamisessa.
– Mitä Tampereen ja koko Pirkanmaan vetovoimalle ja maineelle olisi merkinnyt katastrofi, jossa valtakunnallisesti merkittävä Tampereen Työväen Teatteri olisi joutunut sulkemaan koko Suuren näyttämönsä kahden miljoonan euron valtionapuleikkauksen seurauksena? Viitanen perää.
– Onneksi kaikki yhteiskunnan tahot heräsivät uhkaan ja alkoivat toimia tilanteen korjaamiseksi.
Valtiovarainvaliokunnassa, verojaostossa sekä sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtajana toimiva Viitanen korostaa, että valtion on lisättävä 20 – 40 miljoonaa euroa esittävien taiteiden tukemiseen. Viitasen mielestä tämä panostus olisi pieni mutta tärkeä erä valtion koko talousarviossa.
– Yhteiskuntamme hyötyy paitsi kansalaisille tarjottavista tärkeistä kulttuuripalveluista myös siitä, että kulttuurisarka tarjoaa merkittävästi työtä. Kulttuuritarjonta on alueellisesti merkittävä vetovoimatekijä. Tiedämme tämän tarkasti Pirkanmaalla, jonka eri puolilla on niin kansallisesti kuin kansainvälisesti merkittäviä kohteita ja tapahtumia. Valovoimaisena esimerkkinä vaikkapa Serlachius Museot Mäntässä.
Viitanen muistuttaa Sorin Sirkuksen olevan ainutlaatuinen kulttuurilaitos koko Suomessa.
– Onneksi saimme laajalla ja hyvällä yhteistyöllä Sorin Sirkuksen valtionavun kuntoon. Tällainen talo tarvitsee työrauhaa ja jatkuvuutta.
Viitanen kertoo myös Sata-Häme Soi -tapahtuman saavan avustuksensa, jotta Pirkanmaan vanhimpiin lukeutuva kesäfestivaali pääsee taas tukevasti jaloilleen.

Islannin ihme malliksi

– Islanti rypi joitakin aikoja sitten syvässä talouskriisissä ja islantilaiset kipuilivat voimakkaasti näköalattomassa tilanteessa. Pieni pohjoismaa ja sen sitkeä kansa sopivat juuri nyt erinomaisiksi malleiksi meille suomalaisille. Islantilaiset ovat löytäneet tekemisen ja onnistumisen meiningin, Pia Viitanen kehuu.
Viitanen muistuttaa, että Islannissa oli maanosamme huonoimmin voiva nuoriso. Islantilaiset turvasivat muutosta siihen, että jokaisella nuorella on mieluinen harrastus.
Viitanen on luonnostellut Suomen mallia, jossa kolme maakuntaa pilotoisivat hankkeen. Niiden hankkimien kokemuksien myötä toimivat käytännöt istutettaisiin kaikkiin maakuntiimme.
– Huhtikuisten vaalien jälkeen valittavan hallituksen on otettava maamme nuorten hyvinvointi kärkiasiakseen.
Viitanen nostaa tikun terään myös eri kouluasteiden voimavarat. Hänen mukaansa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen resurssit ovat osoittautuneet riittämättömiksi.

Ikiliikkuja maaliin

– Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on nyt sellaisessa kriittisessä vaiheessa, ettei sitä yhdenkään puolueen pidä vastuuttomasti kokonaan repiä auki, Viitanen linjaa.
Viitanen odottaa kuin kuuta nousevaa, että istuva hallitus korjaa kolme isointa eripuraa synnyttävää tekijää.
– Kunnilla on niin halutessaan oltava rooli sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisessa hallituksen markkinamallin sijasta.
– Maakunnilla on oltava riittävästi rahaa, jotta maakuntavaltuustot eivät ajaudu palveluiden supistamisien ja leikkauksien tielle.

 

Roope Lehto:
”Nyt uskallan jo lyödä vetoa toteutumisen puolesta”

Pirkanmaan maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja Roope Lehto (sd.) rohkenisi jo lyödä vetoa sen puolesta, että eduskunta käsittelee kohdakkoin maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen sinetöivät lait isossa salissa. Lehdon mukaan hankkeen eteneminen olisi voitto niin kunnille, sairaanhoitopiireille, maakuntien liitoille kuin koko yhteiskunnallemme. Kohtuuttomaksi venähtänyt epätietoisuuden aika päättyisi, ja eri tahot pääsisivät tositoimiin. Kansalaisten palvelut turvattaisiin voimakkaasti keskittyvässä maassa.
Roope Lehto korostaa Pirkanmaan muutos- ja valmisteluorganisaation tekevän niin intensiivisesti työtään, että täällä kaikki mahdollinen on jo tehty valmiiksi.
– Pirkanmaan itsehallinnollisen maakunnan käynnistäminen ja rakentaminen ovat seuraavat askeleet. Jotta voimme edetä nykyistä pidemmälle, eduskunnan on nuijittava asianmukaiset lait pöytään.
Lehto korostaa, että Pirkanmaalla on välittömästi valmiudet edetä maakunnan starttaamiseen, kun lainsäätäjät ovat tehneet oman osansa.
– Luotan siihen, että maan hallitus ja istuva eduskunta vievät asian vihdoin maaliin. Jos homma ei toteudu nyt, ei sitä seuraavakaan maan hallitus saa kunnialliseen päätökseen.
– Oma kantani on, ettei suurella työllä tehtyä pakettia kannata kumota joidenkin valuvikojen takia. Puutteet saadaan varsin vaivatta korjattua jo lähitulevaisuudessa.

Kallista epävarmuutta

Roope Lehto muistuttaa, että 12 viime vuotta ovat pitäneet niin kunnat kuin sairaanhoitopiirit ikävässä epätietoisuudessa.
– Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä on ollut jalka jarrulla. Ne eivät ole uskaltaneet suunnitella tarmokkaasti tulevaisuuttaan, kun ratkaiseva pala on ollut kovin liikkuvainen. Meidän on vihdoinkin saatava kehittämis- ja työrauha niin kuntiin, maakuntiin kuin valtion hallintoonkin.
Lehtoa harmittavat väärät maakuntamielikuvat, jotka joiltakin tahoilta on syötetty kansalaisille. Hän korostaa, ettei esimerkiksi Pirkanmaan maakunta tulisi olemaan mikään mammuttimainen hallintohimmeli.
– Pirkanmaan maakunta saisi esimerkillisen yksinkertaisen ja tehokkaan hallintorakenteen. Monien asioiden tekeminen aidosti yksinkertaistuisi nykyisiin käytäntöihin verrattuna. Myös eri toimijoiden roolit selkiintyisivät merkittävästi.