Satavuotias Leppäkosken Sähkö rakentaa energiaratkaisuliiketoiminnasta uuden kivijalan

Leppäkosken Sähkön 100-vuotispäivän aattona sähkölinjoja kurittanut Aapeli-myrsky palautti niin energiayhtiöläisten kuin asiakkaidenkin mieleen toimialan tärkeimmät menestystekijät: sähkön toimitusvarmuuden, maakaapeloinnin etenemisen sekä sähkölaskun loppusumman. Toimitusjohtaja Juha Koskinen sanoo sähäkän satavuotiaan suuntaavaan elämänjanoisena ja kehityshakuisena toiselle vuosisadalle. Sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuliiketoimissa kunnostautunut ikaalilaisyhtiö hakee lisää elinvoimaa uudesta energiaratkaisuliiketoiminnasta, jonka luomisessa se on todellinen edelläkävijä.

Voimakkaasti kasvava ja kehittyvä Pirkanmaa ja naapurimaakunnat tarvitsevat tulevaisuudessa energiaa, muun muassa sähköä ja kaukolämpöä. Leppäkosken Sähkö Oy:n, Leppäkosken Energia Oy:n ja Leppäkosken Lämpö Oy:n muodostama Leppäkosken Sähkö -konserni ponnistaa tulevaisuuden haasteisiin vuosisataisella osaamisella.
Leppäkosken Sähkön perustamisesta tuli 2. tammikuuta 2019 kuluneeksi 100 vuotta. Merkkipäivän aattona historiallisen rajuna ja tuhoisana riehunut Aapeli-myrsky nosti myös ikaalilaisen energiayhtiön parrasvaloihin. Noin 30 000 sähkönsiirtoasiakasta palveleva yhtiö näytti taitonsa ja voimansa palauttamalla ripeästi sähkönjakelun kuntoon Ikaalisissa, Jämijärvellä, Kihniössä, Parkanossa, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä.
Toimitusjohtaja Juha Koskinen muistuttaa Leppäkosken Sähkön olevan suurta mielenkiintoa herättävän yrityksen. Siihen on kohdistunut useampia valtausyrityksiä. Hänen mukaansa yrityksessä on jälleen työrauha, sillä viimeksi nurkkaa heiluttanut espoolainen pääomasijoitusyhtiö Gerako luopui vihamielisistä aikeistaan pari kuukautta sitten.
Koskisen ja 70 muun leppäkoskensähköläisen katseet ovat nyt tulevaisuudessa. Satavuotias takoo kiihtyvällä tahdilla kuumaa rautaa uudella energiaratkaisuliiketoiminnan alalla. Yhtiö on palkannut päänaavauksen käynnistäjäksi ja vetäjäksi vesilahtelaisen diplomi-insinöörin Mika Paanasen.

Abstraktista konkretiaa

Pirkanmaa tunnetaan innovatiivisista toimijoistaan.
Toimitusjohtaja Juha Koskinen näyttää painotuoretta Vuosisata Virtaa ja Kasvua – Leppäkoski 100 vuotta -juhlateosta, joka paketoi yksiin kansiin yhden pirkanmaalaisen menestystarinan.
Koskisen luotsaama energiayhtiö aloittaa toisen vuosisatansa investoimalla vielä varsin abstraktiin kehitys- ja kasvunäkyyn, jonka konkretisoimisesta perinteikäs energiayhtiö saa toimintansa neljännen kivijalan tuttujen sähköenergian ja sähkönjakelun sekä kaukolämpö- ja maakaasuliiketoimintojen lisäksi.
Leppäkosken Energia Oy rynnistää uuden energiaratkaisuliiketoiminnan uranuurtajaksi. Koskinen korostaa, että kasvojen ja sisällön antaminen uutukaiselle bisnekselle on vielä liki mahdoton tehtävä.
– Me leppäkoskelaiset käynnistämme ja synnytämme jotakin sellaista, mitä ei ole vielä olemassa, toimitusjohtaja innostuu.
Se, mitä ennennäkemätöntä Ikaalisista varrotaan energiatoimialalle, on jotakin vastaavaa, mitä kyytejä välittävä Uber on tuonut kuljetusmaailmaan tai ”maailman suurin hotelliketju” Airbnb maailmanlaajuiseen majoitustarjontaan.
Koskisen mukaan Leppäkosken Sähkö on virittänyt kaikki anturit herkkään vastaanotto- ja reagointivalmiuteen. Energiayhtiöllä on valmiina laaja asiakaskunta, jolla on rajattomasti tarpeita ja toiveita palveluista ja yhteistoiminnasta, joita vaikkapa tulevaisuuden kotitalouksissa janotaan. Puhutaan kodinolosuhdepalveluista.
– Jo lähitulevaisuudessa energiaverkot ovat osa laajaa energia-alustataloutta, jossa alan toimijat vastaavat asiakkaiden arvostamista energiapalveluista ja -ratkaisuista. Verkkojen kaksisuuntaisuus, järjestelmien hajautus ja älykkyyden kasvu sekä muu nopea teknologiakehitys lisäävät asiakkaiden valinta- ja vaikutusmahdollisuuksia, toimitusjohtaja avaa.
Koskinen nostaa tulevaisuuden vahvuudeksi monipuolisen ja kaksisuuntaisen järjestelmän, jossa sähkö-, lämpö- ja kaasuverkoilla on keskeinen rooli eri energiamuotojen hyödyntämisessä ja varastoinnissa. Olemassa oleva infra yhdistää hajautetun ja pienimuotoisen energian tuotannon ja kulutuksen älykkäiksi kokonaisuuksiksi.

Maakaapelointi etenee

Kun sähkönsiirtoverkosto toimii moitteettomasti, asiakkaat ovat tyytyväisiä. Viimeviikkoinen Aapelin päivän rajuilma rusikoi sähköverkkoja eri puolilla Suomea, eikä Leppäkosken Sähkön verkkokaan välttynyt vaurioilta.
Tämän ajan asiakasta kiinnostaa oman alueen sähkönjakeluverkosta vastaavan energiayhtiön halu investoida toimitusvarmuudesta kuuluun maakaapelointiin.
Juha Koskisen mukaan Leppäkosken Sähkö on valtakunnallisesti vertailtuna ollut varsin aktiivinen sähköverkkonsa maakaapeloija.
Leppäkosken Sähköllä on 0,4 kilovoltin sähkönsiirtojohtoa 2 732 kilometriä ja 20 kilovoltin sähkönsiirtojohtoa 1 497 kilometriä.
Tällä hetkellä keskijänniteverkosta on maakaapeloitu lähes 20 prosenttia ja vastaavasti pienjänniteverkosta on maakaapeloitu yli 40 prosenttia. Tavoitteenamme on, että keskijänniteverkosta 40 prosenttia on maakaapelissa vuoteen 2028 mennessä. Pienjänniteverkostamme maakaapelissa on jo 60 prosenttia vuoteen 2028 mennessä, Koskinen kertoo.
Jakeluverkkotoiminnan sääntelyn seurauksena maamme sähköverkkoihin sijoitetaan noin 9 miljardia eli 9000 miljoonaa euroa vuosina 2014 -2028. Valtavasta investointipotista Leppäkosken Sähkön osuus on 60 – 80 miljoonaa euroa.
– Investoinnit kohentavat sähköverkkojen säänkestävyyttä ja parantavat toimitusvarmuutta. Liikkumavara investointien laajuuden ja aikataulutuksen suhteen on hyvin pieni. Jokaisen verkkoyhtiön on tehtävä osansa lain vaatimalla tavalla, Koskinen muistuttaa.

Uskollisuus ei ole kallioon hakattu

Leppäkosken Energian myyntijohtaja Juha Koskela sanoo, että isossa maailmanmyllerryksessä myös ihmisten sitoutuneisuus ja asiakasuskollisuus ovat olleet koetuksella.
– Sähköyhtiöiden asiakkaat ovat perinteisesti olleet hyvin uskollisia oman jakeluverkkonsa omistavalle toimijalle. Sähkökaupan vapauttaminen vuonna 1995 ei johtanut laajoihin toimittajavaihdoksiin. Tilanne pysyi varsin pitkään vakaana.
Koskelan mukaan vasta viime ajat ovat osoittaneet asiakkaiden halun nopeisiin liikkeisiin ja vaihdoksiin.
– Muutoshalu ja -valmius ovat selkeästi tätä aikaa.
– Perinteinen sähkökauppa on edelleen meillekin iso mahdollisuus, Koskela korostaa.
Viime vuoden myyntimäärät osoittivat Leppäkosken Sähkön olevan kasvu-uralla.
Koskela harmittelee toimialalla rehottavaa epätervettä hinnoittelua, mikä ei loppupeleissä koidu sen enempää energiayhtiöiden kuin kuluttajienkaan hyväksi.
– Kuluttajat oppivat vääränlaiseen hintamaailmaan. Korjausliikkeet ovat aina lopulta väistämättömät.

Kaukolämpö tuottaa

Leppäkosken Lämpö vastaa kaukolämpötoiminnasta Ikaalisissa, Parkanossa, Hämeenkyrössä, Nokialla, sekä Ylöjärvellä Siltatien ja Ylisen alueilla.
Juha Koskisen mukaan kaukolämmön kilpailukyky on parantunut viime aikoina.
– Olemme saaneet kaukolämpöliiketoimintamme vakaalle kasvu-uralle.
Leppäkosken Sähköllä on maakaasun pienjakelua Ikaalisissa ja Nokialla.

Ylöjärvi tuo kasvua

Voimakkaasti kehittyvä ja kasvava 33 000 asukkaan Ylöjärvi tarjoaa Leppäkosken Sähkölle tulevaisuudessakin tervetullutta kasvumaaperää. Ylöjärvi varttuu niin asumisen kuin yrittämisen paikkakuntana.
– Saamme Ylöjärveltä kaikista eniten uusia sähkön siirtoasiakkaita, Juha Koskinen sanoo.
– Hämeenkyrö, Parkano ja Ikaalinen ovat tasaisen kehityksen kuntia, joissa on myönteinen kehityksen kare.
– Meidänkin reviirillämme on taantuvia alueita. Onneksi kasvavat alueet ovat pääosassa, toimitusjohtaja iloitsee.

 

Elenia rakentaa maakaapelia runsaat 3 000 kilometriä vuodessa

Aapeli-myrskyn tuhot olisivat kolmikertaiset ilman jo toteutettua säänkestävää verkkoa

Elenialla on hallussaan peräti 70 000 kilometriä sähköverkkoa. Siitä jo noin 28 000 kilometriä on säänkestävää maakaapelia, jota yhtiö tekee runsaan 3 000 kilometrin vuositahdilla. Verkkojohtaja Jorma Myllymäki sanoo, että tämän kuun toisena päivänä jyränneen Aapeli-myrskyn aiheuttamat tuhot Elenian sähköverkolle olisivat peräti kolme kertaa isommat, jos maakaapelointia ei olisi tehty määrätietoisesti.
Akaa, Kangasala, Lempäälä, Pälkäne, Vesilahti ja osa Ylöjärvestä kuuluvat Elenian omistamaan sähköverkkoon.
Myllymäki muistuttaa Elenian aloittaneen säänkestävän maakaapeloinnin jo vuonna 2009 eli hyvissä ajoissa ennen kuin vuonna 2013 uudistunut sähkömarkkinalaki tuli voimaan. Vuonna 2009 yhtiö linjasi, ettei se enää investoi perinteiseen ilmajohtoverkkoon. Päätös merkitsi sitä, että Elenia alkoi korvata saneerausta tarvitsevat ilmajohtoverkot maakaapelilla. Uudet sähköverkot ryhdyttiin rakentamaan suoraan maakaapeleiksi.
Sähkömarkkinalain mukaan sähkökatko ei saa asemakaava-alueella kestää yli 6 tuntia eikä yli 36 tuntia muualla. Tähän on päästävä asteittain siten, että puolet asiakkaista on tämän varmuuden piirissä tänä vuonna, 75 prosenttia vuonna 2023 ja kaikki 2028. Myllymäen mukaan Elenia on hankkeessaan hyvässä vauhdissa. Elenia on saavuttanut ensimmäisen tavoitteen, ja yhtiön sähköverkosta 75 prosenttia on maakaapelissa vuonna 2028.
Pirkanmaa on Elenialle hyvin tärkeä alue. Maakunnassa yhtiöllä on peräti 120 000 asiakaskäyttöpaikkaa.
Myllymäki muistuttaa, että Elenian maakaapelointipolitiikka on lähtenyt koko ajan siitä, että ensimmäisenä uudistus toteutetaan keskustoissa ja taajamissa, joissa ihmiset asuvat ja yritykset toimivat.
– Etenemme taajamista haja-alueille.

Myllymäki nostaa kolme perustetta, joiden mukaan maakaapelointi on välttämätöntä.
– Ilmastonmuutos on tosiasia. Säiden ääri-ilmiöt yleistyvät Suomenkin alueella. Tämän vuoden alussa riehunut Aapeli-myrsky ei ole poikkeus, pikemminkin päinvastoin. Myös ukkosmyrskyt yleistyvät, hän miettii.
– Maamme sähköverkosta valtaosa on rakennettu 1950-, -60, -70- ja -80-luvuilla. Realistisesti tarkasteltuna suuri osa ilmajohtoverkostosta tulee matkansa päähän. Uudistaminen on välttämätön tosiasia. Maakaapelointi on järkevä tehdä aina, kun vanhaan verkkoon kajotaan.
– Yhteiskuntamme sähköistyy ja digitalisoituu. Kaikki toimii sähköllä; elämme siis sähköriippuvaisessa maailmassa. Sähköntoimittamisen luotettavuus on noussut arvoon arvaamattomaan.