Kunnat tarjoavat räikeän vaihtelevasti palveluja diabeetikoille Pirkanmaalla

Maakuntaneuvos Marjatta Stenius-Kaukonen on elänyt diabeteksen kanssa vuodesta 1978 lähtien. Hänen mielestään glukoosisensorointi on suorastaan vallankumouksellinen edistysaskel. - Sensori auttaa hoitotasapainon ja elämänlaadun ylläpitämisessä, hän sanoo.

Maakuntaneuvos Marjatta Stenius-Kaukonen on elänyt diabeteksen kanssa vuodesta 1978 lähtien. Hänen mielestään glukoosisensorointi on suorastaan vallankumouksellinen edistysaskel. - Sensori auttaa hoitotasapainon ja elämänlaadun ylläpitämisessä, hän sanoo.

Ensiksi hyvät uutiset. Pirkanmaalaisten diabetesyhdistyksien sote-yhteyshenkilö Marjatta Stenius-Kaukonen kehuu vuolaasti sote-muutosjohtaja Jaakko Herralan komennossa tehtävää Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Muutoksen suunnittelijat ovat tiiviissä ja rakentavassa yhteistyössä muun muassa maakunnan 12 diabetesyhdistyksen kanssa. Huonot uutiset puolestaan kertovat, etteivät pirkanmaalaiset diabeetikot nauti tasa-arvoisista palveluista. Diabeetikon kohtelu määräytyy hyvin pitkälle kiinni sen mukaan, missä kunnassa hän asuu. Konkreettisia esimerkkejä eriarvoisuudesta ovat seulontoina tehtävien silmänpohjakuvausten maksullisuus ja mahdollisuus saada käyttöönsä reaaliaikainen verensokerimittaus eli jatkuva glukoosisensorointi.

Pälkäneen Rautajärvellä asuva maakuntaneuvos Marjatta Stenius-Kaukonen on elänyt diabeteksensa kanssa jo 40 vuotta. Stenius-Kaukonen korostaa, ettei hän sairasta diabetestä. Vuosikymmenien omakohtainen kokemus on opettanut häntä arvostamaan diabeteksen hoidon valtaisaa kehittymistä. Nykyhoidoin ja -lääkkein diabeetikot voivat aidosti puhua hoitotasapainosta ja elämänlaadusta.
Stenius-Kaukonen nostaa esille 1980-luvun, jolloin verensokerimittarit mullistivat diabeetikoiden tarkasti aikataulutetun vuorokauden kulun. Nyt diabeetikoiden arki helpottuu reaaliaikaisen verensokerimittauksen eli jatkuvan glukoosisensoroinnin ansiosta.
- Johdonmukaisesti sensorien käyttäjät antavat modernista laitteesta ja sen tuomista hyödyistä kiittävää ja kannustavaa palautetta. Sensori on käsivarressa, ja diabeetikko skannaa erillisellä lukijalla verensokeriarvonsa. Lukeminen onnistuu vaikka hiihtoladulla, sillä käsivarren ei tarvitse olla paljaana, hän kertoo.

Sensorit yleistyvät, mutta...

Marjatta Stenius-Kaukonen teki viime vuoden loppupuolella laajan selvityksen Pirkanmaan diabetesyhdistysten sote-verkostoa varten. Hän pyysi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 24 kunnasta tiedot myönnettyjen glukoosisensorien määristä.
- Tosiasia on, että diabeetikoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada käyttöönsä reaaliaikainen verensokerimittaus eli jatkuva glukoosisensorointi, Stenius-Kaukonen paljastaa.
Kuntien vaihteluväli on railomaisen laaja.
Parhaassa asemassa ovat vesilahtelaiset. Vesilahdella peräti 61 prosenttia diabeetikoista on saanut jatkuvan sensoroinnin, joka osin selittyy sillä, että Vesilahdella on paljon lapsidiabeetikoita.
Huonoimmassa tilanteessa ovat urjalalaiset ja kihniöläiset.
- Kuntien väliset suuret erot johtuvat pääosin diabeteksen hoidon erilaisista järjestämistavoista.
Stenius-Kaukonen pitää tärkeänä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista, mikä varmistaa kaikille maakuntalaisille yhdenmukaiset hoito- ja palvelukäytännöt.
Kunnat ovat kylläkin petranneet merkittävästi sensorien myöntämisessä jo yhden vuoden aikana.
- Vuodesta 2017 vuoteen 2018 myönteinen muutos on kiitettävän suuri.
- Tavoitteenamme on, että kaikki halukkaat insuliininpuutosdiabeetikot saisivat sensorin, hän linjaa.

Marjatta Stenius-Kaukosen tekemä taulukko kertoo Pirkanmaan eri kuntien tilanteet muun muassa glukoosisensorien myöntämisaktiivisuudessa. Vesilahden tilanne on paras. Urjala on hännänhuippu.

Marjatta Stenius-Kaukosen tekemä taulukko kertoo Pirkanmaan eri kuntien tilanteet muun muassa glukoosisensorien myöntämisaktiivisuudessa. Vesilahden tilanne on paras. Urjala on hännänhuippu.

Paikalliset hoitoyksiköt kuntoon

Diabeteksen hoidon asiantuntijoiden mukaan tyypin 1 ja vaikeahoitoisten tyypin 2 diabeetikoiden eli insuliininpuutosdiabeetikoiden hoidon on tapahduttava diabeteksenhoitoon perehtyneen diabetestiimin tuella. Pirkanmaan lapset ja nuoret hoidetaan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Taysissa, Tays-Valkeakoskella ja Tays-Sastamalassa hoidetaan myös osa aikuisdiabeetikoista, esimerkiksi pumppuhoitoiset asiakkaat.
Stenius-Kaukosen mukaan Pirkanmaalla on yhdeksän kuntaa, joihin hän toivoo nopeita kohennustoimia insuliininpuutosdiabeetikoiden keskitettyjen palveluiden parantamiseksi.
Kangasalla ja Pälkäneellä on ironinen tilanne. Vatialan terveysasemalla työskentelee terveyskeskuslääkärinä diabetologi, mutta hänen työpanoksensa menee oman potilasvastuualueensa asiakkaiden palvelemiseen. Tampereen diabetesyhdistys on esittänyt vuosia tuloksetta, että diabetelogi voisi pitää diabetespolia esimerkiksi kerran viikossa.
Lempäälän terveyskeskuksessa on saatujen tietojen mukaan kehitteillä paikallinen diabetesyksikkö.

Akaassa ja Ylöjärvellä asiat kunnossa

Pirkkala, Akaan ja Urjalan muodostama perusterveydenhuollon sekä vanhus- ja vammaispalvelujen yhteistoiminta-alue ja Ylöjärvi saavat kiitosta diabeetikoiden keskitetyn terveyskeskushoidon tarjoamisesta.
Pirkkalassa sekä Akaan ja Urjalan yhteistyöalueella on omat diabeteslääkärit.
Ylöjärvi on ratkaissut asian siten, että Taysin diabeteslääkäri käy määräajoin Ylöjärven terveyskeskuksessa, ja hän hoitaa noin 35 prosenttia tyypin 1 diabeetikoista. Osalla ylöjärveläisistä diabeetikoista on hoitosuhde terveyskeskuksen diabetesvastuulääkärin ja omalääkärin tai Taysin kanssa.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>