Valkeakosken Kaapelinkulmassa voi olla kultaa kymmenien miljoonien eurojen arvosta, kertoi Aamulehti 27.3. Hyöty kullasta valuu kuitenkin todennäköisimmin ulkomaille. Meille sen sijaan jäävät ympäristöhaitat. Siksi Suomeen tarvitaan uusi kaivoslaki.
Ylikansalliset kaivosyhtiöt tekivät Suomen mineraaleilla viime vuonna 2,5 miljardin euron liikevaihdon. Suomeen jää malmin arvosta enintään 5 miljoonaa, sillä louhintakorvaus on vain 0,15 prosenttia malmin arvosta. Korvaus menee maanomistajille. Jos maat ovat yksityisomistuksessa, valtio ja kunnat eivät saa malmista senttiäkään.
Jälkien siivoaminen sen sijaan jää usein yhteiskunnan maksettavaksi. Sama australialainen Dragon Mining -yhtiö, joka nyt on käynnistämässä Kaapelinkulman kultakaivosta, teki Oriveden kaivoksestaan laittoman kaatopaikan. Laitonta toimintaa on jatkunut ainakin vuodesta 2007 vuoteen 2016.
Nivalassa Pohjois-Pohjanmaalla veronmaksajille on syntynyt maksettavaa 21 miljoonaa euroa, kun kanadalainen Belvedere Mining pani Hituran nikkelikaivoksen konkurssiin 2015 ja ympäristötuhojen siivoaminen jäi valtion kontolle.
Suomessa ei ole kaivosveroa, vaan mineraalit annetaan kaivosyhtiöille käytännössä ilmaiseksi. Kaiken lisäksi malmiesiintymät on usein paikannettu valtion kustantamilla tutkimuksilla.
Lisäksi kaivosyhtiöt minimoivat voitoistaan maksettavat verot verokikkailulla. Finnwatchin raportin mukaan vuosina 2011–2014 Suomen malmeja louhi 11 kaivosyhtiötä, jotka saivat niistä 3,861 miljardia euroa. Yritysveroja ne maksoivat 92,2 miljoonaa eli 2,4 prosenttia.
Suomen nykyinen kaivoslaki ja verotuskäytäntö on säädetty niin, että kuntien iloksi kaivoksista jää oikeastaan vain työntekijöiden palkastaan maksama kuntavero. Nyt tarvitaan uusi kaivoslaki, joka huomioi paikalliset asukkaat ja ympäristön ja tuottaa taloudellista hyötyä myös paikkakunnalle ja Suomelle. Suomen maaperän mineraalien pitää olla Suomen omaisuutta.
Jouni Sirén
kansanedustajaehdokas (vas)
Tampere
play_arrow
