Puolueiden valtakunnalliset pääteemat hallitsevat vaalikeskusteluja Pirkanmaallakin

Väitöskirjatutkija Aino Tiihonen korostaa, että huhtikuisille eduskuntavaaleille voidaan antaa nimileima vasta lopputuloksen selvittyä. Nyt ei voida puhua sen enempää ilmasto- kuin sote-vaaleistakaan. - Puolueiden erot ilmastonmuutoksen torjumiseksi eroavat kuitenkin merkittävästi toisistaan, hän sanoo. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Väitöskirjatutkija Aino Tiihonen korostaa, että huhtikuisille eduskuntavaaleille voidaan antaa nimileima vasta lopputuloksen selvittyä. Nyt ei voida puhua sen enempää ilmasto- kuin sote-vaaleistakaan. - Puolueiden erot ilmastonmuutoksen torjumiseksi eroavat kuitenkin merkittävästi toisistaan, hän sanoo. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaalaiset valitsevat suosikkinsa 20 puolueen asettamista 251 kansanedustajaehdokkaasta huhtikuisissa eduskuntavaaleissa. Vaalipiirissä on 421 874 äänioikeutettua. Väitöskirjatutkija Aino Tiihosen mukaan puolueet kisaavat asemistaan Pirkanmaallakin valtakunnallisilla pääteemoilla. Kasvumaakunnan toiveet ja tarpeet kiteytyvät liikenneyhteyksien parantamiseen. Kärkihankkeena on raideliikenteen kehittäminen Tampereen ja Helsingin välisellä tunnin junayhteydellä.

 

Valtio-opin väitöskirjatutkija Aino Tiihonen Tampereen yliopistosta sanoo vaalitutkijan elävän parhaillaan kulta-aikaansa.

- Juuri nyt eduskuntavaalikampanjoinnin kiihtyessä ja ennakkoäänestyksen lähetessä tapahtuu koko ajan kiinnostavia asioita. Some-maailma mahdollistaa yllätyksellisyyden. Jokin päivä voimme olla tilanteessa, josta tyhjästä ja tuntemattomuudesta nouseekin ennennäkemätön ja odottamaton aihe, joka kerta heitolla valtaa kaikkien huomion. Toistaiseksi ennalta-arvaamattomia juttuja ei ole ilmaantunut, Tiihonen toteaa.

Tiihonen seuraa silmät tarkkoina vaalitannerta, sillä hän toimii Yle Tampereen kommentaattorina varsinaisen vaalipäivän tuloslähetyksissä.

Tiihosen mielestä lähestyvät eduskuntavaalit näyttävät puitteiltaan olevan hyvin samankaltaiset kuin edelliset vaalit vuoden 2015 keväällä.

- Niin kansanedustajaehdokkaat kuin äänestäjät miettivät sosiaalisen median voimaa. Some tarjoaa niin Arkadianmäelle pyrkiville kuin äänestyskoppeihin rynnistäville kansalaisille keskustelufoorumin. Vuoropuhelua käydään hyvin monilla eri alustoilla. Havaintojeni mukaan suuren yleisön mielenkiinto on hyvin tutuissa ja luontevissa aiheissa.

Eduskuntavaalit ykkösenä

Suomalaiset käyvät vaaliuurnille tänä keväänä kaksi kertaa. Huhtikuussa valitaan parlamentaarikot seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Toukokuussa kansalaiset jakavat valtakirjoja europarlamenttivaaleissa.

Aino Tiihosen mielestä puolueiden päätähtäin on tällä hetkellä ilmiselvästi eduskuntavaaleissa.

-EU-vaalit ovat täydellisesti kotimaan vaalien varjossa.

- Teemoista, jotka liittyvät tiiviisti EU-vaaleihin, puhutaan eduskuntavaalien yhteydessä.

- Toivottavasti meppien valinta jaksaa vielä innostaa kansalaisia. Puolueilla on täysi työ saada ihmiset hereille ja kiinnostumaan maanosan päätöksenteosta, hän toivoo.

Tiihonen huomauttaa, että EU:ssa on parhaillaan menossa isoja asioita, joiden tiimoilta riittäisi paljon keskusteltavaa.

- Maassamme jännitetään ja kootaan juuri uutta hallitusta, kun EU-vaalit ovat ajankohtaiset

Jokaiselle löytyy ehdokas

Pirkanmaan vaalipiirissä äänestäjät valitsevat ehdokkaansa 251 kandidaatista. Tarjolla on 20 puolueen ja yhdistyksen listat.

- Ehdokaslistat pyrkivät houkuttelemaan äänestäjiä mahdollisimman laajalla skaalalla, Aino Tiihonen sanoo.

- Tämänkertaiset ehdokaslistat eivät profiileiltaan poikkea suuresti aikaisemmista vaaleista, hän vertailee.

- Tampere on merkittävä opiskelijakaupunki. Täällä on runsaat 40 000 opiskelijaa. Tämä on esimerkki seurattavasta asiasta.

- Vuoden 2017 kuntavaaleissa hyvin pärjänneet ehdokkaat ovat joukolla mukana tämänkertaisissa eduskuntavaaleissa. He haastavat istuvia kansanedustajia. Haasteasetelma on kiinnostava.

Tiihosen mukaan Pirkanmaan vaalipiirissä on solmittu useita vaaliliittoja, jotka saattavat jäädä äänestäjille vieraiksi. Vaaliliittojen päämääränä on pienpuolueiden menestyksen maksimointi.

Vaaliliiton ovat solmineet Kansalaispuolue ja Suomen Kansa Ensin, Liberaalipuolue ja Piraattipuolue sekä Suomen Kommunistinen Puolue, Eläinoikeuspuolue ja Feministinen puolue.

Voiko pienpuolue ehdokkaineen jäädä suurten varjoon? Tiihonen muistuttaa osan vaalikoneista painottavan puolueita, joten niiden vinkkelistä katsottuna mikään ryhmä ei jää paitsioon.

Huhtivaaleissa kunniasta ja maineesta kisaavat Liike Nyt, Sininen tulevaisuus ja Seitsemän tähden liike ovat kiinnostavia seurattavia siksi, että näiden riveissä on ehdokkaana muista puolueista tuttuja nimiä.

- Huomionarvoista on se, paljonko äänioikeutetut äänestävät nimenomaan ehdokaskärjellä eivätkä puolue edellä. Kiinnostavatko uudet ideologiat? Täysin mahdollista on, että joku ehdokas onnistuu houkuttelemaan kannattajansa taakseen. Vaalipäivän jälkeen tiedämme tämänkin.

Tiihonen pitää merkittävänä sitä, että myös uudet vaihtoehdot ovat onnistuneet keräämään täydet ehdokaslistat eli 19 vaihtoehtoa.

Media puhuu omasta ministeristä

Pirkanmaalaiset ministerit ovat harvinaisia. SDP:n Pia Viitanen oli kulttuuri- ja asuntoministerinä vuosina 2014-2015 Jyrki Kataisen sekä Alexander Stubbin hallituksissa. Demareiden Jukka Gustafsson toimi opetusministerinä vuosina 2011-2013. Sitä ennen ministerin salkku oli Kimmo Sasilla, joka kuului pääministeri Paavo Lipposen toiseen hallitukseen liikenne- ja viestintäministerinä vuosina 2002-2003.

- Tiedotusvälineet viljelevät mielellään ministeriteemaa. Media perää, saako Pirkanmaa painoarvollaan ministerin. Ministerikaipuu kumpuaa vahvasta pirkanmaalaisesta identiteetistä. Maakunta on voimakkaasti kasvava alue, mikä motivoi ministeritoiveita. Maan kakkoskasvukeskuksen ääni haluttaisiin tuoda esille valtakunnallisessa päätöksenteossa.

Tiihonen muistuttaa ministerin postin olevan ministerin posti – tehtävässä ei hoideta oman vaalipiirin hankkeita.

- Toki ministerispekulaatio tuo lisäjännitystä eduskuntavaaleihin. Se on kiinnostava juonne, jota vaalituloksen selvittyä on kiehtovaa arvioida.

Ilmastoteema palasi soteen

Julkisuus nimesi ennenaikaisesti huhtivaalit ilmastovaaleiksi.

Aino Tiihonen korostaa, että vaalit voidaan nimetä vasta lopullisen vaalituloksen jälkeen. Nyt hän ei lyö leimakirveellä ilmastovaalimerkintää.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eli sote jäi pöydälle pääministeri Juha Sipilän hallitukselta. Sote ja vanhusten hoiva ovat näkyvästi esillä puolueiden sanomissa. Niitä viljelee myös valtamedia. Kaiken kaikkiaan sote luo dynamiikkaa keskusteluun.

- Ilmastonmuutos on keskeinen teema. Se on merkittävämmässä roolissa kuin aiemmissa eduskuntavaaleissa. Puolueet ovat nostaneet ilmastonmuutoskysymykset vahvasti agendoilleen. Perussuomalaiset tekevät poikkeuksen, sillä puolue pitää ilmastonmuutosta muita vähemmän huolenaiheena. Aiemmin ilmastonmuutos oli lähinnä Vihreiden listalla. Puolueiden erot ilmastonmuutoksen torjumiseksi eroavat kuitenkin merkittävästi toisistaan.

- Lisäksi koulutus ja maahanmuutto nousevat esille.

Tiihosen mukaan maahanmuutto on aihe, joka koskettaa tiiviisti työvoima- ja ilmastopolitiikkaa.

- Vaalien pääaiheiksi muodostuvat asiat, jotka yhteiskunnassamme vaativat uudistuksia.

Tiihonen teroittaa, että nykymaailmassa on paljon erilaisia keskustelualustoja, joilla taitetaan peistä mitä ihmeellisimmistä aihepiireistä.

- Näissä keskusteluissa ovat esillä esimerkiksi niin vanha tuttu Nato-jäsenyys kuin pian ajankohtainen ilmavoimien hävittäjähankinta.

Vaalilupauksia tutkitaan

Vaalitulosten tutkijat perehtyvät huhtivaalien jälkeisissä tutkimuksissaan ensimmäistä kertaa vaalilupauksiin.

- Nyt tehtävissä tutkimuksissa kysytään äänestäjiltä, vaikuttivatko vaalilupaukset äänestyspäätöksiin, Aino Tiihonen kertoo.

Tiihonen sanoo, että tämänkertaisten eduskuntavaalien yhteydessä on käyty pirteää julkista keskustelua vaalilupausten ympärillä.

- On kyseenalaistettu, pystyvätkö puolueet yleensä pitämään kiinni lupauksistaan. Kyseenalaistamisella herätellään äänestäjiä miettimään asiaa.

Äänestysinto aina mysteerio

Miten innokkaasti kansalaiset ryntäävät vielä vaaliuurnille, on täysi mysteerio. Tätä mieltä on Aino Tiihonen, jonka mielestä suuret muutokset ovat kovin epätodennäköisiä.

- Muutaman prosenttiyksikön heitto suuntaan tai toiseen olisi jo aidosti iso muutos, hän huomauttaa.

Tiihonen teroittaa äänestäjien aktivoitumisen syiden olevan aina monen tekijän summa.

- En ryhdy arvioimaan, mihin eduskuntavaalien äänestysprosentti asettuu.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Pirkanmaan vaalipiirin äänestysprosentti oli 70,5.

MATTI PULKKINEN

- Vuoden 2017 kuntavaaleissa hyvin pärjänneet ehdokkaat ovat joukolla mukana tämänkertaisissa eduskuntavaaleissa. He haastavat istuvia kansanedustajia. Haasteasetelma on kiinnostava, Aino Tiihonen sanoo. (Kuva Matti Pulkkinen)

- Vuoden 2017 kuntavaaleissa hyvin pärjänneet ehdokkaat ovat joukolla mukana tämänkertaisissa eduskuntavaaleissa. He haastavat istuvia kansanedustajia. Haasteasetelma on kiinnostava, Aino Tiihonen sanoo. (Kuva Matti Pulkkinen)

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>