Maailman ensimmäinen maatalouden sivuvirtojen markkinapaikka pilotoitiin Pirkanmaalla

MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola odottaa paljon tässä kuussa avatulta Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikalta. Se levitetään valtakunnalliseksi kiertotalousmarkkinapaikaksi.

MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola odottaa paljon tässä kuussa avatulta Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikalta. Se levitetään valtakunnalliseksi kiertotalousmarkkinapaikaksi.

Onko maatilasi nurkissa ja varastoissa tarpeettomia kuormalavoja, tilaa vieviä maatalousmuoveja, apulanta- ja siemensäkkejä tai jäteöljyä? Nämä tuotteet ovat esimerkkejä maatilojen arvokkaista sivuvirroista, joita voi nyt markkinoida eteenpäin kiertoasuomesta.fi-markkinapaikassa. Maailman ensimmäinen maatalouslähtöinen kiertotalousmarkkinapaikka pilotoitiin Pirkanmaalla.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton eli MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola odottaa Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikasta suurta menestystä. Hän uskoo, että jopa MTK:n sisarjärjestöt eri puolilla maailmaa innostuvat tästä suomalaisesta innovaatiosta ja valjastavat sen käyttöönsä.
MTK kypsytteli kiertotalousmarkkinapaikan Pirkanmaalla. Pohjatyöhön valikoitui mukaan 30 maatilaa. Ne edustivat eri tuotantosuuntia, kuten vilja, kasvinviljely-, maito-, nautakarja, lammas- ja vuohi-, sika- sekä siipikarjatiloja.
Akaassa on tällä hetkellä 141, Lempäälässä 105, Vesilahdella 140, Ylöjärvellä 191 ja Pälkäneellä 176 maatalous- ja puutarhayritystä. Pirkanmaan ELY-Keskuksen alueella maatalous- ja puutarhayrityksiä on 3 733.
Ylöjärveläisen Marko Mäki-Hakolan mukaan taustamäärittelytyöhön osallistuneet pirkanmaalaistilat innostuivat välittömästi asiasta ja näyttivät kehitystoimille vihreää valoa.
– Maatiloilta kysyttiin heidän halukkuuttaan kokeilla maatilojen sivuvirtojen ja kiertotalousmateriaalien markkinapaikkaa. Vastaukset olivat myönteisen kannustavat.
Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikka avautui viime viikon keskiviikkona. Lähtölaukaus potkaistiin Hämeenkyrössä Osaran maaseutuopetusyksikössä pidetyssä Biokaasua Pirkanmaan maatiloille -seminaarissa.

Parin vuoden valmistelu

Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikan juuret juontavat Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran johdolla runsaat pari vuotta sitten tehtyyn Kiertotalouden tiekartta Suomelle 2016-2025 -hankkeeseen.
Marko Mäki-Hakolan mukaan MTK otti oitis maailman ensimmäisestä kiertotalouden tiekartasta kopin.
– Tajusimme, että meidän noin 320 000 maanviljelijä-, metsänomistaja- ja maaseutuyrittäjäjäsenessä on merkittävä voimavara. Maatiloilla syntyy vuoden aikana runsaasti kiertotalousmateriaaleja ja sivuvirtoja. Haaste ja mahdollisuus onkin ollut siinä, miten ne saatetaan taloudellisesti kannattaviksi tuotteiksi. Kaikilla uusilla tulovirroilla petrataan tilojen kannattavuutta, hän kertoo.
Mäki-Hakolan mukaan maatiloilla on varsin paljon rahaksi muunnettavia raaka-aineita.
– Kyseessä ei ole missään tapauksessa jätteet vaan oikeasti arvokkaat materiaalit.
MTK valitsi hankkeensa pilottialueeksi Pirkanmaan. Mäki-Hakolan mukaan maakunnan valintaa puolsi se, että 22 kunnan alueella on monipuolista ja vireää maatilataloutta. Pirkanmaan liiton maakunnalliset ohjelmat kertovat henkisen ilmapiirin olevan otollisen moderneille käytännöille.
– Lisäksi vaa’assa painoi se, että Pirkanmaa on satsannut poikkeuksellisen paljon bio- ja kiertotalouteen. Asialla ovat olleet muun muassa Pirkanmaan liitto, Teknologiatutkimuskeskus VTT, Tampereen teknillinen yliopisto ja Business Tampere.
– Myös Nokian kaupunki tekee kansainvälisesti merkittävää työtä. Se on avannut Kolmenkulman yritysalueelle monialaisen bio- ja kiertotalouden liiketoiminta-alueen (ECO3).
Mäki-Hakolan mukaan kiertotalousmarkkinapaikka on nyt valmis käyttöön niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
– MTK:lla on hyvä yhteistyö sisarjärjestöjen kanssa. Olemme kertoneet niille jo valmiista tuotteestamme.

”Tämä toimii kuten Tori.fi”

Marko Mäki-Hakola vertaa kiertoasuomesta.fi-markkinapaikkaa suuren yleisön hyvin tuntemaan Tori.fi-verkkokauppapaikkaan, jossa kuluttajat myyvät ja ostavat käytettyä tavaraa.
– Tutustuin Tori.fi-sivustoon, kun meidän kiertotalousmarkkinapaikkamme ideointi ja kypsyttely oli kuumimmillaan. Lapsiperheeseemme oli kertynyt rutkasti vaatteita ja tavaroita, joille itsellämme ei enää ollut käyttöä. Päätin kokeilla vertaiskauppaa. Huomasin pian, että kaikille tuotteille oli kysyntää.
– Päättelin, että saman tarjonnan ja kysynnän lain on pädettävä maatilojenkin sivuvirtoihin.
– Kun potentiaaliset asiakkaat löytävät Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikalle, kauppa alkaa varmasti käydä.
Hankkeen pilotteina olleiden 30 pirkanmaalaistilan yrittäjät listasivat erilaisia raaka-aineita, joita heidän tiloiltaan löytyy. Nyt pääkategorioina ovat lannat, nurmet ja rehut, olki, ruoko ja hamppu, maatalouden ja jatkojalostuksen sivuvirrat sekä muut sivuvirrat (ei biomassa).
Mäki-Hakola korostaa, että Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikalla on niin myynti- kuin ostopaikatkin.
– Täällä tarjotaan ja haetaan raaka-aineita.
Mäki-Hakola on vakuuttunut siitä, että niin maatalousyrittäjät kuin esimerkiksi teollisuus oppivat hyvin nopeasti hyödyntämään uutta kiertotalousmarkkinapaikkaa.
– Olennaista on tässä vaiheessa tunnistaa tosiasia, että maatiloilla on paljon uudelleen hyödynnettävissä olevia raaka-aineita.

Kiertoasuomesta.fi mahdollistaa paikallisten kiertotalouskokonaisuuksien rakentumisen. Hyvänä esikuvana voi toimia Hyvinkään Palopuro, jossa samalla alueella yhdistyy monipuolinen ruoan tuotanto, energian sekä lannoitteiden valmistus. Paikalliset mallit ovat tehokkaita ja ympäristöystävällisiä. (Kuvan lähde: ympäristöministeriö 2017)

Kiertoasuomesta.fi mahdollistaa paikallisten kiertotalouskokonaisuuksien rakentumisen. Hyvänä esikuvana voi toimia Hyvinkään Palopuro, jossa samalla alueella yhdistyy monipuolinen ruoan tuotanto, energian sekä lannoitteiden valmistus. Paikalliset mallit ovat tehokkaita ja ympäristöystävällisiä. (Kuvan lähde: ympäristöministeriö 2017)

Kannattavuus kohenee

Kiertotalousmarkkinapaikka on avain maamme maatilojen kannattavuuden nostamiseen.
– Kaikista jakeista, joista ollaan valmiita maksamaan jotakin, on hyötyä maatiloille, Marko Mäki-Hakola teroittaa.
Mäki-Hakola muistuttaa, että jokunen aika sitten metsänomistajat joutuivat vielä maksamaan noutajille, jotka hakivat hakkuuoksat ja latvukset pois. Nyt tilanne on täysin päinvastainen. Metsäenergia on rahan arvoista raaka-ainetta.
– Kysymys on isosti siitä, että yhteiskunnassamme omaksutaan täysin uusi ajattelutapa. Meidän on löydettävä keinoja, joilla eri materiaaleille löydetään innovatiivisia hyödyntämistapoja.
– Kiertotalouden kehittyminen edellyttää oikeudenmukaista tuloa myös raaka-aineista. MTK haluaa Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikalla edistää markkinoiden syntymistä esimerkiksi biokaasun tuotantoon sopivilla materiaaleilla tai uudelleen käytettävälle maatalousmuoville.
Mäki-Hakola odottaa kiertotalousmarkkinapaikan avaavan jo pitkään kannattavuusongelmista kärsineelle maataloudelle aivan uusia markkinamahdollisuuksia. Hän herättelee, ettei maatalous voi kuitenkaan ottaa ilmastosankarin roolia ilman tulojen lisääntymistä.
– Haluamme kiihdyttää markkinoiden syntymistä täysin uusille tuotteille ja raaka-aineille.

Maatilat yhteistyöhön

Marko Mäki-Hakolan mukaan kiertotalousmarkkinapaikka tarjoaa maatilatalousyrittäjille uudenlaisen yhteistyömuodon.
– Maatiloilla opitaan uusia käytäntöjä. Iso porukka voi tarjota yhdessä isomman erän eri jakeita, jolloin saavutetaan esimerkiksi logistiikkahyötyjä.
– Neljän eläintilan voimavarat mahdollistavat oman biokaasulaitoksen toteuttamisen. Laitoksesta tilat saisivat sekä energiaa että lannoitteita.

Maatilataloudella valoisa tulevaisuus

–Maamme maatilatalousyrittäjien on päästävä kipuamaan pois toimialaa pitkään kiusanneesta murheen alhosta, MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo.
Mäki-Hakolan mukaan Suomen on huolehdittava siitä, että maamme edut ja tarpeet tulevat selkeästi nykyistä paremmin huomioonotetuiksi parhaillaan uudistettavassa Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistuksessa.
Mäki-Hakolan katse kohdistuu myös huhtivaalien jälkeen koottavaan maamme uuteen hallitukseen.
– Maaseutu kantaa oman vastuunsa ja tuo ratkaisut myös kiertotalouden edistämisessä. Tulevan hallituksen on edistettävä maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä fiksulla hallitusohjelmalla. Edessä oleva nelivuotiskausi on kriittinen. Esimerkiksi maatalouden verojen kiristykset tai rahoitusleikkaukset veisivät pohjan pois kotimaiselta ruoantuotannolta ja suuresta osasta kotimaan kiertotalouden kehittämistä, hän tarkentaa.
Mäki-Hakola on vakuuttunut siitä, että suomalaiset elintarvikkeet ottaisivat nopeasti paikkansa Sydän-Euroopan markkinoilla.
– Meillä tuotetut elintarvikkeet ovat kuin luomua. Pelkät Saksan ruokamarkkinat takaisivat meidän maataloustuottajillemme ja elintarviketeollisuudellemme valoisan tulevaisuuden. En ole heittänyt kirvestä vielä kaivoon suomalaisen elintarviketuotannon takia. Sillä on tulevaisuutensa.
Mäki-Hakolan mukaan maamme liikenneväylät ovat varsin huonossa kunnossa.
– Tämä vaikuttaa kielteisesti maatilojen arkeen. Niiltä ei saada turvallisesti raaka-aineita jalostuspaikoille. Maitokin kirnuuntuu voiksi kiharaisilla teillä, hän täräyttää.
Mäki-Hakolan mukaan suomalainen matkailuyrittäjyys on vielä lapsen kengissä.
– Vain Helsinki ja Lappi ovat hoitaneet hommansa hyvin. Koko Väli-Suomi upeine maaseutuineen on vielä nykäisemätön kirja. Matkailun kehittäminen toisi maatiloille ja maaseudulle merkittävästi lisätuloja.
– Varsin puutteelliset digiyhteydet piinaavat suurta osaa maaseutu-Suomesta. Valtiovallan on kiireesti autettava saamaan tietoliikenneyhteydet kelvolliselle tasolle, jos markkinatoimijat eivät rakenna yhteyksiä. Toimivat nettiyhteydet ovat portti kaikkeen elinkeinoelämän kehitykseen.
Mäki-Hakola muistuttaa, että maatilayrityksissä on tälläkin hetkellä erittäin paljon avoimia työpaikkoja. Hän puhuu huutavasta työvoimapulasta.
– Työperäinen maahanmuutto oikein hoidettuna helpottaisi osaavan työvoiman palkkaamista.
Monet hyvät maaseudun yritysideat kuihtuvat rahoituksen puutteeseen.
– Nykyiset rahoitusmallit ja -mahdollisuudet eivät tarjoa vastausta maatilojen ja maaseudun elinkeinojen kehittämiseen.

 

Ylöjärveläinen maitotilallinen Mika Nieminen on vakuuttunut siitä, että uutukaisesta Kiertoasuomesta.fi-sivustosta tulee suosittu kauppapaikka. Nieminen oli yksi haastatelluista maanviljelijöistä, kun markkinapaikkaa jalostettiin. (Kuva: Ville Mäkinen)

Maitotilallinen odottaa markkinapaikasta menestystä

Ylöjärveläinen maatalousyrittäjä Mika Nieminen oli yksi 30 maanviljelijästä, joka osallistui Kiertoasuomesta.fi-markkinapaikan taustamäärittelytyöhön viime vuonna.
Noin sadan lehmän lypsytilaa pyörittävä Nieminen uskoo, että kiertotalousmarkkinapaikka lunastaa kaikki odotukset.
– Kiertoasuomesta.fi vaikuttaa jo nyt suhteellisen valmiilta työkalulta. Se on helppokäyttöinen ja selkeä, hän kiittää.
Maito- ja viljatilaa isännöivä Nieminen on vakuuttunut siitä, että tilalla on paljon materiaaleja, jotka voidaan hyödyntää uudelleen.
– Tällä hetkellä minulla on markkinapaikassa myynnissä säilörehua, trukkilavoja, muoveja sekä turvepohjaisia kuivikkeita, hän luettelee.
Nieminen kehuu MTK:n kiertotalousmarkkinapaikan toteutuvan otollisessa saumassa.
– Maanviljelijöiltä on puuttunut foorumi, jossa erilaisia raaka-aineita on voinut myydä ilman suurempia ponnistuksia. Nyt luotu järjestelmä on mieluinen, koska se ei vaadi kohtuuttomasti tilalla töitä.
– Uskon, että saan joutilaat raaka-aineet oikeisiin osoitteisiin. Sivuvirrat voivat tuottaa vuodessa muutaman tuhannen euron liikevaihdon, Nieminen arvioi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>