Yrittämisen edellytyksiä on parannettava, koska siten syntyy myös työllisyyttä. Yksi keskeinen kehityskohde on yrittäjien sosiaaliturva, joka ei tällä hetkellä yllä työntekijöiden tasolle. Työ ei ole sosiaaliturvaa, kuten jotkut tahot väittävät. Yrittäjyyteen kuuluu aina jonkinlainen taloudellinen riski, mutta kunnollisen sosiaaliturvan puuttuminen on riskinä kohtuuton. Kannustava turvaverkko tarvitaan.
Perustulo helpottaisi yrittäjien asemaa olennaisesti. Yrittäjyyden ja palkkatyön välillä tulisi pystyä liikkumaan joustavammin, ettei sosiaaliturva katkea tilanteen muuttuessa.
Arvonlisäveron rajoista on keskusteltu paljon. Nykyinen arvonlisävelvollisuuden alaraja on 10 000 euroa ja aivan liian matala. Käytännössä monet pienituloisetkin yrittäjät joutuvat maksamaan suhteettoman suuren summan veroja kun tuloveron lisäksi maksetaan vielä alv. Tilannetta voitaisiin helpottaa nostamalla alaraja 30 000 euroon ja huojennusraja nykyisestä 30 000 eurosta 55 000 euroon, jollain kynnys itsensä työllistämiseen madaltuisi.
Nykyinen yritystukisysteemi on kilpailua vääristävä ja epäreilu. Yritystukia myönnettäessä olisi hyödyllisempää tukea kasvavia yrityksiä alkuvaiheessa, jotka esimerkiksi tähtäävät kansainvälisille markkinoille. Maksettavien yritystukien tulisi aina poikia yhteiskunnalle maksettua summaa suurempaa hyötyä.
Etenkin mikroyritysten kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä tulisi laskea. Olisi hyvä, jos ensimmäisen työntekijän osalta luovuttaisiin työnantajamaksuista ainakin ensimmäisen vuodeln osalta, jollain palkkaaminen olisi kannattavampaa ja toisi sitä kautta yritykselle kasvuedellytyksiä.
Useille yrittäjille yrittäjyyteen ja työllistämiseen liittyvä paperityö ja rahaliikenne on hyvin vierasta, joka on omiaan nostamaan kynnystä. Tulisi siirtyä yhden luukun periaatteeseen jossa sekä yrittäjän oman tulon että hänen maksamiensa palkkojen ennakonpidätykset ja eläke- ja sotu-maksut hoidettaisiin keskitetysti ja helposti esimerkiksi pankkien ja vakuutuslaitosten verkkopalveluna yhdellä kaavakkeella ilman erillisiä sopimuksia tai ennakko- ja vuosi-ilmoituksia jokaisen palkanmaksun yhteydessä.
Irtisanomissuoja on kysymyksenä vaikea ja siinä tulisikin kiinnittää huomiota yrityksen toimintaympäristöön ja kokoon. Esimerkiksi pienissä ja keskisuurissa palvelualan yrityksissä liian korkea irtisanomiskynnys voi kääntyä myös työllistämisen esteeksi. Irtisanomissuojassa tulisi paremmin näkyä se, että pienen yrityksen riski palkata uusi työntekijä on korkeampi kuin suuren yrityksen.
Perttu Jussila, eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
play_arrow
