Kunnat ovat löytäneet elinvoimansa lähteet, ja ne kaikki uskovat olevansa tulevaisuuden paikkoja

Voimakas elinvoimaisuus yhdistää Akaata, Lempäälää, Pälkänettä sekä Ylöjärveä. Kunnissa uskotaan vahvasti tulevaisuuteen. Niillä on omintakeiset brändit. Jokaisella paikkakunnalla on pääomanaan jotakin hyvin omintakeista, sellaista, mitä muilla ei ole.

Kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen muistuttaa Suomen pääradan, Turun-radan sekä Helsinki-Tampere-moottoritien ja Turku-Tampere-valtatien olevan Akaan päävaltimoita.

– Akaalaiset ovat aktiivia ihmisiä. Kaupungissamme on hyvin innovatiivisia yrityksiä. Saavutettavuutemme takaa, että yrityksemme saavat niin tarvitsemansa työntekijät kuin raaka-aineensa. Vastaavasti valmiit tuotteet rahdataan maailmalle ilman ruuhkaisia keskustoja tai roudan runtelemia kärrypolkuja, Sarkkinen syventää.

Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Kari Löytty nostaa paikkakunnan vetovoimaisen sijainnin Lempäälän elinvoiman ykköslähteeksi.

– Meillä on hyvät liikenneyhteydet, erinomaiset yritykset, ennakkoluuloton ja rohkea kunnallinen päätöksentekokulttuuri sekä kaikkia kuntalaisia yhdistävä vahva yhdessä tekemisen kulttuuri, Löytty kerää lihaa luun ympärille.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä nimeää vetovoimaiseksi asuinkunnaksi mielivän Pälkäneen elinvoimapumpuksi keskeisen sijainnin Tampereen seudulla. Parasta aapiskukkopitäjässä on vain 35 kilometrin matka Onkkaalasta Manseen.

– Meillä on tarjota vaihtoehtoja erilaiseen asumiseen. Erityisesti kuntakeskuksessamme on aitoa kirkonkylähenkeä hyvien palveluiden äärellä. Pälkäneen kunnan talous on terve ja vakaa. Meillä on varaa investoida aitoihin elinvoimaamme kasvattaviin ja ylläpitäviin hankkeisiin. Palkittu Kostia-Areena on erinomainen esimerkki laadukkaista harrastamismahdollisuuksistamme, Laesterä avaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katja Luojus listaa Ylöjärven kasvukaupungin elinvoimasammoiksi laaja-alaisen yrittäjyyden, toimivat palvelut ja viihtyisän elinympäristön.

– Kiitos runsaan 2 000 yrityksen menestyksen, sillä ne tarjoavat työpaikat. Työllisyysasteemme on noussut hienosti etenkin viime vuoden aikana. Palvelurakenteemme on kunnossa, ja se on oikein mitoitettu. Monimuotoinen elinympäristömme takaa kaupunkilaisillemme heidän hyvinvoinnistaan huolehtimisen ja luontoarvoistamme nauttimisen turvaten sujuvan arjen ja vitaalin elämäntavan, Luojus miettii.

Kuntakuvat kirkkaina

Jyri Sarkkinen tiivistää Akaan imagon rakentuvan mehiläisten ja hunajan varaan.

– Akaa on Suomen hunajapääkaupunki. Vaikka Akaassa on mehiläisiä parikymmentä miljoonaa, ei hunajaa tarvitse nähdä vain mehiläisten tuottamana konkreettisena tuotteena. Hunaja on elämän eliksiiri. Akaalaisesta yhteisöllisyydestä kumpuava asenne vetää vertoja mehiläisten yhteisöllisyydelle. Yhteistyöllä saavutamme päämäärät, olivatpa ne sitten pesänrakentamista tai eliksiirin vahvistamista, Sarkkinen filosofoi.

Kari Löytyn mukaan Lempäälä on satsannut viime vuosina kunnan tunnettuuden ja imagon vahvistamiseen.

– Hyvä maineemme perustuu vahvalle kasvullemme. Täällä tapahtuu paljon myönteisiä asioita, hän iloitsee.

Eero Laesterä sanoo Pälkäneen ammentavan imagonsa historiasta.

– Vaikka alueen valtamedia koettaa kiitettävästi himmentää kuntamme mainetta, meitä arvostetaan erilaisesta erityisosaamisestamme ja valtavasta yhdessä tekemisen kulttuuristamme. Pälkäneellä on erityisen vahva kolmas sektori, jonka turvin kuntalaiset saavat sellaisia palveluja, joita muualla tuotetaan vain kunnan tarjoamina, Laesterä taustoittaa.

– Esimerkiksi Luopioisten puolella on Mikkolan navetta, jonka toimijat ja kuntamme valovoimainen kulttuurityöntekijä Marketta Vaismaa ovat saaneet paikkakunnalle kiinnostavia esiintyjiä. Lisäksi rauniokirkon konsertit ovat jotain todella erityistä. Uotilan Leipomo, Niitty-Seppälä, Suttisen tila, Rönnvik, Sappee ja Aapiskukko tekevät pitäjäämme tunnetuksi. Suuri yleisö tuntee hyvin myös Aitoon Kirkastusjuhlat, Laesterä luettelee.

– Daniel Medelplan puuaapisineen on Pälkäneen suuria juttuja, hän lisää.

Ylöjärven vahvan ja myönteisen imagon Katja Luojus tietää juontuvan monista osatekijöistä ja lukuisista onnistumisista.

– Yrittäjät arvostavat kaupunkimme yrittäjäystävällistä elinkeinopolitiikkaa. Ikäihmiset pitävät arvossaan hyviä kotipalveluja sekä terveyspalveluja. Lapsiperheet kiittävät monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, laadukkaita päiväkoteja sekä kattavaa kouluverkostoa moderneine kouluineen. Koulutuskeskus Valo on lippulaivamme, Luojus kertoo.

Omia eväitä

Jyri Sarkkinen hehkuttaa Akaa Point -aluetta.

– Jos kaikki suunnitelmat etenevät maaliin, Valoisa Wood Oy rakentaa alueelle Pohjois-Euroopan suurimman lehtipuusahan. Sen on tarkoitus käynnistää toimintansa aikaisintaan vuonna 2021, kaupunkikehitysjohtaja odottaa.

Kari Löytty puolestaan liputtaa elämyksellisen Ideaparkin puolesta. Ostosparatiisia rikastuttavat sisähuvipuisto ja TiTi-Nalle.

– Meillä on ainutlaatuinen kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö. Se on palkittu muun muassa Pirkanmaan Yrittäjien ensimmäisellä yrittäjyys- ja elinvoimakuntapystillä, Löytty mainostaa.

Eero Laesterä pitää arvossaan pälkäneläisiä asumismahdollisuuksia.

– Virtaviivaiset palvelut. Ne ovat meidän plussamme, hän kiteyttää.

Katja Luojus hehkuttaa Ylöjärven kaupungin tervettä kuntataloutta. Hänen mielestään vakaa talous on kaiken a ja o.

– Vuoden 2018 tilinpäätöksemme oli koko Tampereen kaupunkiseudulla poikkeuksellisen myönteinen. Olemme onnistuneet vähentämään velkaamme, joten tulevaisuudessa lapsemme eivät ole meidän elintasomme maksajia.

Ylöjärven kaupunki pokkasi vuonna 2018 Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakuntatunnustuksen.