Suomen Teatteriopiston Risto Räppääjä ja villi kone -näytelmä herättelee tietokoneriippuvuuden lohduttomuuteen

Antti Heinosen esittämä Risto Räppääjä joutuu syviin sielun taisteluihin netti- ja tietokoneriippuvuudessaan. Heinonen tee onnistuneen roolin Suomen Teatteriopiston produktiossa Komediateatterissa. (Kuva: Tampereen Komediateatteri)

Antti Heinosen esittämä Risto Räppääjä joutuu syviin sielun taisteluihin netti- ja tietokoneriippuvuudessaan. Heinonen tee onnistuneen roolin Suomen Teatteriopiston produktiossa Komediateatterissa. (Kuva: Tampereen Komediateatteri)

Risto Räppääjä ja villi kone -näytelmä soittaa varoituskelloja lasten ja nuorten netti- ja tietokoneriippuvuuden surullisista ja pelottavista seurauksista. Suomen Teatteriopiston opiskelijat ja sieltä valmistuneet teatterin tekijät ovat tarttuneet huippuajankohtaiseen ongelmaan, sillä verkossa roikkumisen karmivat seuraukset ovat täyttä totta monien varhaiskasvattajien mukaan. Lastentarhaopettajat sekä ala- ja yläkoulujen kasvattajat huutavat apua, kun he arjessaan kohtaavat pienten kansalaisten passivoitumisen ja sosiaalisten taitojen hiipumisen.

Sinikka ja Tiina Nopola elävät ajassa. Heidän kirjansa Risto Räppääjä ja villi kone tekee näkyväksi vaarallisen yhteiskunnallisen ongelman. Aikaisemmin olemme puhuneet alkoholi-, huume-, lääke- ja seksiriippuvaisuudesta.

Risto Räppääjä ja villi kone -teoksen kirjoittajat valitsivat aikanaan ronskin liioittelun tyylilajikseen ja tehokeinokseen. Kirja ilmestyi 13 vuotta sitten. Nyt vuonna 2019 tiedossa olevat netti- ja tietokoneriippuvuustapaukset ovat niin jäätäviä, ettei kohtalokkaita sattumuksia tarvitse paisutella. Ongelma lähentelee kansantaudin statusta.

Konkariohjaaja Rauli Jokelin on ollut valtavan haasteen edessä, kun hän kypsässä iässä olevana teatterin vanhana kettuna on etsinyt ideoita netti- ja tietokoneriippuvuuden kuvaamiseen näyttämötaiteen keinoin sekä mahdollisuuksin. Ihmiselämän realiteetti on tänä valonnopeuden aikakautena, että jo ikäryhmien erot muodostavat ylipääsemättömät railot. Vanhoina hyvinä aikoina saatiin huoletta puhua sukupolvien välisistä kuiluista, eivätkä nekään olleet ylitsepääsemättömiä.

Suomen Teatteriopisto kasvattaa ja kouluttaa nousevia näyttämöiden tähtiä. Nuoret, vasta alalle tulevat ovat alttiita kaikelle uudelle. Juuri tästä johtuen netti- ja tietokoneriippuvuuden kimpussa työskenteleminen on nimenomaan tämän porukan heiniä.

Näytelmän ironia piilee siinä, että tavallista arkea elävä Risto Räppääjä ajautuu kontrolloimattomaan ja levottomaan netti- ja tietokonemaailmaan kasvattajansa Rauha Räppääjän innoittamana. Tädin yltiömielisyys siitä, että kaikkien nuorten on oltava Messengerissä, johtaa koneen hankkimiseen. Ohjaamattomana ja valvomattomana tietokoneen haltijana Risto Räppääjä joutuu koukkuun. Hän käpristyy itseensä päin, on ärtynyt ja aggressiivinen. Nuorukaiselle maistuu vain pizza. Pojalta katoaa todellisuuden taju. Kolikossa on kaikki kuulut viisi puolta ja niitä tämä näytelmä opettavaisesti avaa.

Tiistaisessa ensi-illassa oli ilahduttavan paljon eri-ikäisiä lapsia. Katsomossa vallinneesta tarkkaavuudesta ja esityksen jälkeisistä tyytyväisyyden osoituksista voi päätellä, että esitys upposi ainakin perheiden pienimpiin.

Kärkinelikko pinkeänä innosta

Risto Räppääjästä on piirtynyt mielikuva meidän jokaisen päähämme.

Antti Heinonen punaisine kutreineen ja ketterine liikkeineen on luonteva nuorukainen nimiroolissa. Erityisesti Heinonen ansaitsee kiitoksen selkeästä äänenkäytöstään. Nykyään monen jo pitkänkin uran tehneen näyttelijän puhetaidot ovat heikot muminoineen. Kaiken kaikkiaan Heinosen voimakas läsnäolo ja hoksaava tilannetaju tekevät hänen suorituksestaan mallikkaan.

Annika Junno esiintyy Nelli Nuudelipäänä, Räppääjän hyvänä ystävänä. Junno käyttää näyttämötilan onnistuneesti hyväkseen. Hän on hyvin hereillä koko esityksen ajan. Neidon laulukin sujuu luontevan kauniisti.

Rauha Räppääjänä, Riston tädin osassa on Jenna Pukkila. Hän viljelee turhan ahkerasti maneereja. Jossakin vaiheessa esitystä mieleeni nousee ajatus ylinäyttelemisestä.

Lennart Lindberginä oleva Kalle Uurto sortuu samoihin synteihin. On vaikea kuvitella, että 2000-luvun takakamarin pojat olisivat yhtä naiiveja kuin Uurto tulkitsee.

Eero Alatalo selvittää neljä tehtävää. Hän piipahtaa estradilla valovoimaisena artisti Ville Pyrynä, innokkaana Ismo-tietokonemyyjänä, toimeliaana Nizzapizza-lähettinä sekä taiturimaisena Mister Razamaza -taistelijana.

Saara Pohjoismäki sukkuloi kolmessa roolissa: Irma-tietokonemyyjänä, Nizzapizza-chefinä ja Miss Magic -taistelijana. Pohjoismäki selviytyy tehtävistään hyvin.

Ohjaaja Rauli Jokelinin ratkaisut pitävät koko esityksen eheänä.

Oskari Löytönen on onnistunut hyvin lavasteissaan. Läppärit ovat tehokkaita elementtejä pääsanoman korostamisessa.

Risto Räppääjä kiintyy tietokoneen lisäksi yksipuoliseen ruokaan; nuorukaiselle maistuu vain pizza. Aluksi Rauha Räppääjä nauttii siitä, kun kasvava nuorikainen viihtyy Messengerissä ja popsii ateria aterialla italialaisten kansallisherkkua. Todellisuudessa vaara vaanii kynnyksellä. (Kuva: Tampereen Komediateatteri)

Risto Räppääjä kiintyy tietokoneen lisäksi yksipuoliseen ruokaan; nuorukaiselle maistuu vain pizza. Aluksi Rauha Räppääjä nauttii siitä, kun kasvava nuorikainen viihtyy Messengerissä ja popsii ateria aterialla italialaisten kansallisherkkua. Todellisuudessa vaara vaanii kynnyksellä. (Kuva: Tampereen Komediateatteri)

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>