EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkösen mukaan pirkanmaalaiset voivat tuplata EU:n tukirahoituksen nykyisestä 77 miljoonasta 150 miljoonaan euroon – Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto tarjoaa apuaan pirkanmaalaisille yrityksille. jotta EU-rahoitus ja yhteistyömahdollisuudet sekä niiden hyödyt tulisivat tunnetuiksi

Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto Brysselissä täytti toukokuun alussa 20 vuotta. Tamperetta, Kangasalaa, Lempäälää, Nokiaa, Pirkkalaa, Orivettä, Vesilahtea ja Ylöjärveä sekä Pirkanmaan liittoa palveleva yksikkö edistää niin kaupunkiseudun kuin koko maakunnan elinvoimaa, vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä.

EU-toimistolla on vahva rooli Pirkanmaan markkinoinnissa. Se tarjoaa palveluja, jotka edesauttavat pirkanmaalaisia tutkimus- ja kehitysorganisaatioita kansainvälistymisessä.

EU-yhteysjohtajana on toiminut vuodesta 2007 lähtien Hannele Räikkönen. Toimistossa työskentelevät lisäksi EU-erityisasiantuntija Petra Kortelainen ja säännöllisesti vaihtuva korkeakouluharjoittelija Tampereen yliopistosta.

Talous ja kauppa keskiössä

EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen kristalloi Suomen EU-jäsenyyden merkittävimmiksi hyödyiksi talouden ja kaupan keräämät edut.

– Euroopan unionin sisämarkkinat ovat niin koko Suomelle kuin Pirkanmaalle äärimmäisen tärkeät. Maamme elää viennistä, ja  monet EU-maat ovat  suomalaisten merkittävimpiä kauppakumppaneita Venäjän ja USA:n lisäksi.

– Kaikki yhteisten sisämarkkinoiden vahvistamiseen ja kehittämiseen suuntaavat toimet edesauttavat myös meidän yritystemme kasvua.

Räikkönen muistuttaa Suomen maantieteellisen sijainnin aiheuttavan haasteita niin ihmisten kuin tavaroiden liikkumiselle. Hänen mukaansa Euroopan unioni onkin äärimmäisen keskeinen toimija, kun se tukee alueiden saavutettavuutta ja tukee liikenneinfran kuten rautatieverkostojen kehitystä.

– Pirkanmaakin voi hyötyä liikenneinfran kehitystuesta, sillä Euroopan unioni on ottanut Suomen pääradan seuraavaan EU-ohjelmakauden rahoitettavien hankkeiden listalle. Voimme siis hakea rahaa oleellisiin pääradan lisäkapasiteetin mahdollistaviin hankkeisiin. Suomen on ensiksi käynnistettävä suunnittelutyö.

Räikkönen korostaa, että EU-rahoitusta on haettavissa myös tutkimukseen ja innovaatiohin.

– Nykyisellä ohjelmakaudella pirkanmaalaiset toimijat, kuten yliopistot ja yritykset, ovat saaneet EU:n tukirahoitusta merkittäviin hankkeisiin runsaat 77 miljoonaa euroa. Tämä summa on mahdollista vaikka tuplata seuraavalla ohjelmakaudella.

Räikkönen teroittaa mahdollisuuksia olevan vaikka kuinka paljon.

– Paljon riippuu omasta aktiivisuudesta, kuinka hyödynnämme Euroopan unionin työkaluja. Meidän pitää entisestään vahvistaa omaa osaamistamme.

”Vaikutamme tulevaisuuteemme”

Suomessakin käydään parhaillaan eurooppavaaleja, joissa suomalaiset valitsevat 13 europarlamentaarikkoa seuraavaksi viisivuotiskaudeksi.

– Meillä on äänestysoikeus, ja sitä pitää käyttää. Aina kannattaa äänestää, Hannele Räikkönen kannustaa.

Räikkönen perustelee äänestämisen tärkeyttä sillä, että Euroopan parlamentti on mukana päättämässä merkittävistä arkeamme helpottavista asioista.

– Skaala on laaja: Schengen-maiden välisten rajatarkastusten poistumisesta halvempiin puheluihin ja kertakäyttömuovien kieltämisestä eri maista tehtävien nettiostosten helpottumiseen ja opiskelijavaihtoa rahoittavista ohjelmista päästöjen vähentämiseen. Nämä esimerkit kertovat, että äänestämällä voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

Toimisto monessa mukana

Tässä kuussa 20 vuoden ikään ehtinyt Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto Belgian Brysselissä on saanut paljon aikaiseksi.

EU-toimiston ensisijaisia yhteistyökumppaneita ovat yliopistot ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kehittäjäorganisaatiot sekä kunnat.

– Meillä on vuosien varrella ollut ilo tehdä yhteistyötä muutamien erinomaisten ja aktiivisten pirkanmaalaisten yritysten kanssa, Hannele Räikkönen iloitsee.

Räikkösen mukaan Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto haluaisi olla nykyistä enemmän yhteistoiminnassa elinkeinoelämän kanssa.

– Yritykset eivät ensinnäkään välttämättä tiedä tarpeeksi olemassaolostamme ja palveluistamme. Toisaalta yrityksissä ei välttämättä tunneta EU-rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia saati niiden hyötyjä.

Räikkösen mukaan yrityksien aktivoimiseksi tarvitaan systemaattista tiedottamista ja informaatiota.

– Onneksi Business Tampere on vahvistanut omaa tekemistään EU-rahoitusmahdollisuuksista tiedottamalla.

Isoja asioita käsille

Pian alkava uusi viisivuotiskausi tuo EU-instituutioiden käsiteltäviksi todella suuria ja merkityksellisiä asioita.

– Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät asiat ovat vahvasti esillä, Hannele Räikkönen kertoo.

– Vähähiilisyys, kiertotalous, kauppapolitiikka, digitaaliset sisämarkkinat, ulkoinen ja sisäinen turvallisuus, hän tarkentaa agendaa.

Räikkönen korostaa EU-kansalaisten odottavan todellisia päätöksiä ja tuloksia.

– Suomelle on hyötyä aktiivisista toimijoista, jotka rakentavat yhteistyötä laajasti parlamentin sisällä sekä muiden EU-instituutioiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, Räikkönen luonnehtii hyvää meppiä.

– Aktiivisuus, avoimuus, vahva osaaminen ja halu tehdä parempaa tulevaisuutta yhteisiä pelisääntöjä noudattaen ovat EU-päätöksenteon keskiössä, Räikkönen teroittaa.

Lyhytnäköinen päätös

Suomesta tulee heinäkuun ensimmäisenä päivänä Euroopan unionin puheenjohtaja puoleksi vuodeksi.

Hannele Räikkönen korostaa puheenjohtajuuden olevan sisältötyön lisäksi ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda esille omaa maata, alueita, kaupunkeja sekä osaamista ja omia kärkiä.

Suomi on puheenjohtajana jo kolmatta kertaa.

– Sekä ensimmäisellä että toisella puheenjohtajakaudella (1999 ja 2006) Suomi järjesti kokouksia ympäri maata huomioiden isot kaupungit. Näitä kokouksia isännöitiin näyttävästi ja vahvalla osaamisella myös Tampereella, Räikkönen huomauttaa.

– Juha Sipilän (keskusta) hallitus päätti toisin. Kaikki puheenjohtajuuskauden kokoukset keskitetään Helsinkiin. Tämä oli erittäin valitettava ja lyhytnäköinen päätös pääkaupunkiseun ulkopuolisen Suomen osalta, hän näpäyttää.

MATTI PULKKINEN