Kristillisdemokraattien meppiehdokas, säveltäjä Lasse Heikkilä maksaa mielellään prosentin Suomen bruttokansantuotteesta jäsenmaksuna Euroopan unionille – maamme huoltosuhde ei korjaannu maahanmuutolla vaan kansalaisten työllistymisellä

Suomen Kristillisdemokraattien tamperelainen EU-vaaliehdokas, säveltäjä Lasse Heikkilä ennustaa uusien euromaiden tukitarpeiden haastavan unionin vakautta. Hänen mukaansa jäsenmaiden tahtotilat ajautuvat vastakkain, kun toiset maat ajavat euroalueen supistamista ja toiset liittovaltiomaista yhteistaloutta.

– Joitakin maita uhataan eurosta tai jopa koko unionista erottamisella.

Lasse Heikkilän mielestä Turkin jäsenhakemus on yhä etäämpänä toteutumisestaan.

– Isossa-Britanniassa on brexit-myllerryksestä huolimatta näkyvää halukkuutta pysyä unionissa.

Heikkilä sanoo Yhdysvaltojen nykyhallinnon vähentyneen mielenkiinnon Natoa kohtaan saaneen Euroopan rakentamaan yhteistä puolustusta.

– EU-politiikan painopiste siirtyy kansallisesta edunvalvonnasta enemmän keskinäiseen solidaarisuuteen, mikä vastaa nykyistä paremmin unionin perustamiseen liittyneitä tavoitteita.

Maahanmuutto ei ole ratkaisu

Lasse Heikkilä näkee huoltosuhteen rasittavuuden kansantalouksille olevan suuren ongelman etenkin korkean sosiaaliturvan maissa.

– Tämän ongelman perusratkaisut on löydettävä kansallisella tasolla. Ratkaisuja ei voi työntää unionin harteille.

Heikkilän mielestä korkean koulutustason Suomelle maahanmuutto ei ole ratkaisu.

– Ratkaisu on työllistyminen. Yhteiskunnassamme on mittava työttömien reservi työllistettävänä. Tämäkään ei ole unionin asia, hän korostaa.

Kiina on ottanut viime vuosikymmeninä askeleita taloudelliseen ja myös poliittiseen maailmanherruuteen. Heikkilä näkee, että Kiinaa haastaa maanosamme kilpailukyvyn.

– Vastaamme haasteeseen tiivistyvällä keskinäisellä yhteistyöllä.

Arvoa ei lasketa vähennyslaskulla

– Euroopan unionin arvoa ei mitata vain vähennyslaskulla, jossa Suomen maksuosuudesta vähennetään saamapuolemme, Lasse Heikkilä teroittaa.

Heikkilän mukaan vientivetoinen Suomi saa päällimmäisen etunsa kaupan esteiden purkamisesta.

– Toki muitakin hyötyjä on. Prosentti bruttokansantuotteestamme ei ole liian kova hinta jäsenyydestämme.

– Jos ehdotetut EU:n maataloustukien leikkaukset toteutuisivat, tilanteemme muuttuisi dramaattisesti. Siksi niistä on pidettävä kiinni.

EU-kansalaisuus merkitsee paljon.

– Oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltion alueella, äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa, oikeus diplomaatti- ja konsuliapuun, oikeus vedota Euroopan parlamenttiin sekä oikeus kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen ovat merkittäviä etuja, Heikkilä listaa.

Tamperelaisehdokas uskoo siihen, että suomalaisten ääni kuuluu parlamentissa.

– Meppi ei edusta parlamentissa ensisijaisesti maataan, vaan sitä poliittista ryhmää, johon kuuluu. Äänen kuulumisen kaksi tärkeätä elementtiä ovat oman ryhmän painoarvo ja jäsenen vaikutusvalta omassa ryhmässä.

– Ryhmäni EPP on parlamentin suurin ryhmä ja saa siksi äänensä parhaiten kuuluviin. Ryhmässä jäsenen vaikutusvalta rakentuu osittain aikaisempien näyttöjen varaan. Esittämällä tuoreita ideoita ja yllättäviä näkökulmia uudenkin edustajan on mahdollista saada vastakaikua ja liikettä aikaiseksi, Heikkilä uskoo.

MATTI PULKKINEN