Tiesitkö Suomen EU-jäsenmaksujen ja maamme saamien EU-tukien erotuksen olevan vuodessa vain näin pieni per suomalainen? Vasemmistoliiton EU-vaaliehdokas Sinikka Torkkola opettaa: ”Tuolla rahalla Suomi ei saisi läheskään kaikkia niitä euroissa laskemattomia etuja, joita jäsenyys meille tuo”

–

Vasemmistoliiton tamperelainen EU-vaaliehdokas, yliopistotutkija Sinikka Torkkola sanoo suomalaisten voivan paremmin osana 700 miljoonan ihmisen talousaluetta kuin runsaan viiden miljoonan kansalaisen erillisenä saarekkeena.

– Viiden vuoden päästä unionissa keskustellaan edelleenkin paljon jäsenmaiden vastuista ja tehtävistä.

Sinikka Torkkola odottaa vuoropuhelun sävyn muuttuvan.

– Niin jäsenmaat kuin yhä useammat niiden kansalaiset tietävät unionin olevan väline ratkaista polttavia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta.

Torkkola odottaa nyt brexitinsä kanssa painivan Ison-Britannian jäävän Euroopan unionin jäseneksi.

Maanosan väestörakenteet muuttuvat.

– On hyvä asia, että ihmiset voivat aiempaa paremmin ja elävät pidempään. Terveyden ja korkean iän eteenhän me olemme tehneet koko ajan töitä parantaen tauteja ja lisäten terveyttä edistävää hyvinvointia.

Torkkolan mielestä työperäinen muutto Euroopan unionin alueelle on tarpeen, jotta kaikki työt saadaan tehdyiksi tulevaisuudessakin.

– Kun maailman eri alueiden vauraus kasvaa, ei ole itsestään selvää, että EU saa riittävästi uusia kansalaisia. Siksi on olennaista pitää maanosamme houkuttelevana työn tekemisen paikkana. Vetovoimaisuus säilyy, kun täällä on säälliset työehdot, koulutusmahdollisuudet ja monipuoliset hyvinvointipalvelut, hän listaa.

Valtioiden ei tarvitse kilpailla

Taloudellista ja poliittista maailmanherruutta tavoitteleva Kiina on Euroopalle haaste.

Sinikka Torkkolan mukaan Euroopan unionin alueella toimivat yritykset tarvitsevat pärjätäkseen Kiinan markkinoilla EU:n sopimat kaupanteon ehdot.

– Kaupankäynnin edistäminen ei kuitenkaan voi olla ainoa vaikutin EU:n ja Kiinan suhteissa.

Torkkola uskoo EU:lla suurena talousalueena olevan mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi Kiinan kasvihuonepäästöihin.

– Hiilitullit edesauttavat sitä, että Kiina ja muut Euroopan unionin ulkopuoliset maat vähentävät kasvihuonepäästöjään.

– Vaikka yritykset kilpailevat markkinoilla, se ei tarkoita, että valtioiden olisi kisattava samalla tavalla. Muukin kuin taloudellinen yhteistyö on tarpeellista, jotta koko ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavia ilmastonmuutoksen kaltaisia jättiongelmia  voidaan ratkaista.

Torkkolan mukaan EU:n on arvioitava koko ajan Kiinan ihmisoikeustilannetta.

– Taloudelliset edut eivät ole syy ummistaa silmiä Kiinan ihmisoikeusloukkauksilta.

Vakautta ja vapautta

Sinikka Torkkola korostaa Euroopan unionin vaikutuksien Suomelle olevan niin monitahoiset, ettei niitä voi laskea euroissa.

– Jäsenmaksujemme ja saamiemme tukien erotus on vuodessa noin 50 euroa per suomalainen. En pidä hintaa suurena, kun ajattelen unionin merkitystä niin koko Euroopalle kuin omalle maallemme. Tuolla rahalla Suomi ei saisi läheskään kaikkia niitä euroissa laskemattomia etuja, joita jäsenyys on meille tuonut.

Torkkola sanoo Euroopan rahaliitossa EMU:ssa olevan useita ongelmia.

– Ero rahaliitosta ei ainakaan tällä hetkellä ole mahdollinen ilman vakavia taloudellisia ongelmia.

Torkkola odottaa, että rahaliiton kehittämistarpeet otettaisiin vakavasti.

– Rahaliittoa olisi kehitettävä niin, että se mahdollistaa kansallisen finanssipolitiikan ja talouden elvyttämisen laskusuhdanteen aikana.

– Keskeisenä EU-jäsenyytemme tuomana antina Suomelle niin kansalaisten kuin yritysten näkökulmasta pidän unionin tuomaa vakautta ja vapautta, Torkkola kiteyttää.

MATTI PULKKINEN