Hortus Musicusin Riho Ridbeck on laulanut Tallinnan musiikkijuhlilla 7-vuotiaasta lähtien - muusikko uskoo suurtapahtuman säilyttävän erikoisasemansa virolaisten keskuudessa

Muusikko Riho Ridbeck johtaa Pyhän Hengen seurakunnan kamarikuoroa, jonka kanssa Ylöjärven seurakunnan kamarikuorolaiset osallistuvat Tallinnan laulujuhlille. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Muusikko Riho Ridbeck johtaa Pyhän Hengen seurakunnan kamarikuoroa, jonka kanssa Ylöjärven seurakunnan kamarikuorolaiset osallistuvat Tallinnan laulujuhlille. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Muusikko Riho Ridbeck, 68, lauloi seitsemän vuotiaana ensimmäisen kerran Tallinnan laulujuhlilla vuonna 1957. Siitä lähtien viiden vuoden välein järjestettävä suurtapahtuma on kuulunut hänen elämänpiiriinsä. Kansainvälistä arvostusta nauttivassa vanhan musiikin yhtyeessä, Hortus Musicusissa laulava Ridbeck on vakuuttunut siitä, että virolaiset säilyttävät ajasta aikaan ja polvesta polveen lauluperinteensä kansakunnan henkisenä pääomana. 

Musiikin moniottelija Riho Ridbeck tunnetaan erittäin hyvin Suomessakin.

Ridbeck kuuluu Andres Mustosen vuonna 1972 perustamaan Hortus Musicusiin, joka konsertoi säännöllisesti maassammekin.

Ridbeck johtaa Ylöjärven seurakunnan tallinnalaisen ystävyysseurakunnan, Pyhän Hengen seurakunnan kamarikuoroa. Lisäksi hän luotsaa Viron evankelis-luterilaisen kirkon kanttoreista ja urkureista koostuvaa kuoroa.

150 vuoden ikään ehtineiden Tallinnan laulujuhlien kuorolaisena Ridbeck on ollut vuodesta 1957 lähtien.

- Tuolloin isäni johti laulujuhlien lasten kuoroa, johon minä kuuluin. Nousin laululavalle ensimmäisen kerran seitsemänvuotiaana, hän kertoo.

- Kun vartuin ja opiskelin musiikkia paikkani oli laulujuhlien sekakuorossa. Sekin oli isäni johtama. Minusta tuli kuoron varajohtaja.

- Olen osallistunut kaikille laulujuhlille. Mukanaolo on kunnia-asia.

Ridbeckin musisoivat lapset esiintyvät laulujuhlilla. 21-vuotias Maria Ridbeck soittaa viulua ja 16-vuotias Robert-Markus Ridbeck soittaa lyömäsoittimia.

Tunnelma juontaa 150 vuoden takaa

Konkariosallistujana Riho Ridbeck tietää maailmankuulujen Tallinnan laulujuhlien hengen ja olemuksen juontavan festivaalin syntyajoista.

- Uskon ja tiedän, että nimenomaan tunnelma on asia, joka on pitänyt laulujuhlat kiinnostavana ja vetovoimaisena kaikki nämä puolitoistasataa vuotta.

- Omakohtaiset kokemukseni ovat 60 viime vuodelta. Henki on aina yhtä vahva.

Ridbeck huomauttaa laulujuhlien kuorolaisten määrän kasvaneen merkittävästi matkan varrella.

Nykymuodossa tapahtuma tuo estradille runsaat 30 000 kuorolaista. Yleisöä on reippaan 100 000 ihmisen verran.

- Neuvostoaikana laulujuhlien ohjelmisto oli syynissä. Silloin virolaiset eivät voineet laulaa kaikkea, mitä he olisivat halunneet. Monet kansakunnan sielua syvästi koskettavan laulut oli jätettävä pois.

- Säveltäjä ja kuoronjohtaja Gustav Ernesaksin (1908-1993) Mu isamaa on minu arm teki poikkeuksen. Lydia Koidulan runoon perustuvan laulun yleisö leiskautti spontaanisti laulujuhlilla. Paikalla oli niin paljon väkeä, etteivät neuvostoviranomaiset puuttuneet asiaan. Vuosien saatossa viivytystaistelu toi tuloksen, ja virolaisten toiseksi kansallislaulukseen kohottama kappale oli painettuna myös ohjelmalehdessä, Ridbeck kertoo.

- Laulujuhlat ovat jo 150 vuoden ajan pitäneet yllä virolaisuutta. Kansallistunne rakentuu kotikutoisesta laadukkaasta ja sisällökkäästä musiikista.

Tallinnan laulujuhlat ovat kansallis- ja kansanpukujen loistoa. Riho Ridbeck osallistuu tekstiilitaiteilijan luomassa asussa muiden kamarikuorolaisten kanssa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Tallinnan laulujuhlat ovat kansallis- ja kansanpukujen loistoa. Riho Ridbeck osallistuu tekstiilitaiteilijan luomassa asussa muiden kamarikuorolaisten kanssa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

100-vuotisjuhlilla kansallispuvut voimakkaasti esiin

Tallinnan laulujuhlat täyttivät sata vuotta vuonna 1969. Riho Ridbeckin mukaan etappi omistettiin virolaisille kansallis- ja kansanpuvuille.

- Tuolloin 50 vuotta sitten kaikki kansallis- ja kansanpukumme uudistettiin. Jokaisen paikkakunnan ja maakunnan puvuista tehtiin tarkat tutkimukset. Silloin syynättiin materiaalit, värit sekä mallit.

Ridbeck korostaakin Viron kansallis- ja kansanpukujen ainutkertaisen suurta määrää koko maailman mittapuussa.

- Kansalaisilla ei ole missään muussa maassa niin paljon kansallis- ja kansanpukuja kuin virolaisilla on. Perinne elää edelleen vahvana.

Koko laulu- ja tanssijuhlien aikana virolainen kansallispukuloisto on nähtävissä katukuvassa. Perinneasuihin somistautuvat niin lapset kuin ikäihmiset - kaikki.

Ridbeckiä ei nähdä tänä viikonloppuna laululavalla kansallispuvussa, vaan hän on pukeutunut muiden Pyhän Hengen seurakunnan kamarikuorolaisten tavoin viikinkiajalta peräisin olevaan kostyymiin. Se on virolaisen tekstiilitaiteilijan luomus näyttävine pellavaisine pitkine paitoineen ja viittoineen.

"Virolaisille on tärkeää tulla yhteen"

Tallinnalaiset toteavat laulujuhlien aikaan, että koko Viron kansa on saapunut pääkaupunkiin.

Riho Ridbeck korostaa laulujuhlien pitkän iän salaisuuden olevan juuri niiden yhteisöllisyydessä.

- Kansalaisillemme on tärkeää olla yhdessä, kokoontua suurella porukalla tekemään sellaista, mikä yhdistää meitä.

- Yhdessä laulaminen on kuin puhdistava tuli. Saamme voimaa elämäämme.

Ridbeckin mukaan virolaiset muodostavat maailman mittapuussa pienen kansakunnan. Myös viron kieli on globaalisti tarkasteltuna vähän puhuttu kieli.

- Laulujuhlien ansiosta tulemme tietoisiksi omasta, omintakeisesta kulttuuristamme. Kokoamme voimamme.

Ridbeck on vakuuttunut siitä, että virolaiset pitävät niin kielensä kuin kulttuurinsa arvossaan.

- Ne säilyvät!

Laulujuhlien estradille on kova pyrky. Läheskään kaikki halukkaat kuorot eivät läpäise pääsykokeita.

- Kiinnostavaa on se, että Virossa on porukoita, jotka perustavat kuoron parin vuoden ajaksi. Ryhmän idea on päästä esiintymään laulujuhlille. Kun tavoite on saavutettu, ryhmä lakkaa olemasta, Ridbeck kertoo.

"Laulujuhlat nostavat tunteet pintaan"

Riho Ridbeck sanoo laulujuhlien nostattavan ihmisissä tunteiden myrskyn.

- Tapahtuma ja sen sisältö vaikuttavat virolaisiin. Sävelet ja sanoitukset koskettavat ihmisten syvintä. Ihmiset liikuttuvut ja itkevät ilosta.

Ridbeck muistaa valokuvan uuden itsenäistymisen alkuajoilta. Kuvassa on 14- ja 15-vuotiaita lapsia, jotka lauloivat kansakunnan heräämisestä kyynelehtien.

- Valokuvan viesti on merkityksellinen. Nuoret, kuten kaiken ikäiset, ovat sydämestään mukana kansallisen instituution järjestämisessä.

- Traditio siirtyy luontevasti polvelta polvelle. Laulujuhlien perintö on turvattu.

Ridbeck pitää hyvin arvokkaana sitä, että laulujuhlien kuoronjohtajina on monta nuorta ammattilaista.

- Käytäntö turvaa laulujuhlien pysyvyyttä.

Ridbeckin mielestä erityisen upeaa on se, että laulujuhlien johto tilaa uusia lauluja nousevilta säveltäjiltä ja lyyrikoilta.

Tämänkertaisilla laulujuhlilla kuullaan esimerkiksi vuonna 1986 syntyneen säveltäjän Pärt Uusbergin teos Ikuisuuden tuulessa.

Uutta satoa on lisäksi vuonna 1969 syntyneen säveltäjä Tönu Körvitsin Äidinkielen laulu, jossa on vuonna 1958 syntyneen Doris Karevan teksti.

Itsenäisyyden teema on voimakkaasti esillä Tallinnan laulujuhlilla. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Itsenäisyyden teema on voimakkaasti esillä Tallinnan laulujuhlilla. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Yleisteema on onnistunut

Tämänkertaisten laulujuhlien teema on "Minun rakkauteni".

Riho Ridbeck muistuttaa teeman juontuvan Gustav Erne Saksin (1908-1993) tekemästä laulusta Mu isamaa on minu arm.

- Laulujuhlien kappaleiden valitsijoilla on runsauden pula. Meillä on paljon vanhoja teoksia. Saamme koko ajan uusia. Tarjonta on laaja.

Ridbeck kuvailee laulujuhlien ohjelmiston lauluja haasteellisiksi.

- Laulujen opiskeleminen ja omaksuminen vaatii oman aikansa ja harjaantumisen. Laulut ovat selkeitä. On hyvä muistaa, ettei mikään hyvä synnyhelposti ja hetkessä.

Ridbeck antaa täyden tunnustuksensa laulujuhlien taiteelliselle johtajalle Peeter Perensille.

- Hän on onnistunut kiitettävästi vaativassa tehtävässään.

"Virolaiset uskoivat lujasti itsenäisyytensä palaamiseen"

Virolaiset lauloivat itsensä itsenäisiksi, sanotaan.

Neuvostoaika on vielä haavana monen virolaisen sydämessä.

68-vuotias Riho Ridbeck sanoo maanmiestensä ja -naistensa uskoneen sydämessään, että maa vapautuu neuvostoikeestään saaden kansallisen itsenäisyyden.

- Kun

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>