Muistojen kesäpäivä tapahtumaansa valmistautuvan Hovilan emäntä saa pelargoniat kukoistamaan – somerolaiskartanon näyttelyt esittelevät Ylen puvuston helmiä ja muistoja hurmaavilta 1950- ja 1960-luvuilta

Teatterineuvos Sylvi Salonen (1920-2003) diivaili oikein olan takaa vuonna 1998 valmistuneessa Ylen Tuliportaat-draamasarjassa. Leskirouva Sylvi Kaitalan ärhäkän roolin tehneen näyttelijätären uniikki jakkupuku on parhaillaan esillä somerolaisen Hovilan kartanon Ruudun takaa – puvut tarinoivat -kavalkadissa. Muistojen kultaa – nuoruuden hurmaa 1950- ja 1960-luvuilla -näyttely puolestaan johdattaa kävijän runsaan puolen vuosisadan takaiseen Suomeen. Erityisen kiinnostavia ovat myös emäntä Arja Torkkomäen kasvattamat kymmenet pelargoniat, jotka puhuttelevat värikylläisellä kukkaloistollaan. Tämän viikon lauantaina järjestettävä Muistojen kesäpäivä -tapahtuma tarjoaa kartanomiljöistä innostuneille ihmisille otollisen mahdollisuuden tutustua vuonna 1611 perustettuun kohteeseen. 

Somerolainen Hovilan kartano lumoaa vieraansa.

Kartanonrouva Arja Torkkomäki ja -herra Matti Torkkomäki huolehtivat siitä, että Hovilalla on kasvot.

Isäntäpari Torkkomäki antautuu kävijöiden kanssa harvinaislaatuiseen debattiin. Kartanon historia, nykyinen elämä sekä näyttelyt nivoutuvat kiehtovaksi kokonaisuudeksi.

Hovila tarjoaa monipuolisia aikamatkoja niin menneille vuosisadoille kuin vuosikymmenille.

Kartanonrouvan silmäterinä ovat pelargoniat

Samoihin aikoihin 1600-luvun alkukymmenillä, kun Hovilan kartano perustettiin, suomalaiset herraskartanot saivat kaunistuksikseen pelargonioita.

Arja Torkkomäki on henkeen ja vereen pelargoniaihminen, jonka sydämenasiana on säilyttää arvokasta kasvi- ja kulttuurihistoriaa.

– Meillä Suomessa on täysin oma ja omintakeinen pelargoniaperinne, hän muistuttaa.

Koko maailma tuntee noin 14 000 pelargonilajiketta. Suomessa on jalostunut täysin omanlaisensa lajikekirjo.

Torkkomäen mielestä pelargoniat tarjoavat kasvattajilleen poikkeuksellisen kiehtovan maailman.

Hovilan kartanon verantojen, eteisten, salien, kamareiden ja tuvan ikkunoilla kukoistavat pelargoniat todistavat Torkkomäen olevan todellinen viherpeukalo.

– Pelargonioihin liittyy vahvasti nostalgia. Olen huomannut, miten pelargoniat saavat ihmiset muistelemaan ja kertomaan omakohtaisia tarinoitaan kukista, hän ihastelee.

– Minua pelargonioissa kiehtoo niiden lajikkeiden monimuotoisuus ja kukintojen hehkeät värit. Pelargonioiden lehdet ovat kaunismuotoiset. Pelargonioiden aromit pääsevät valloille kasvin lehtiä hipaisemalla.

Hovilan kartanossa vierailevien kannattaakin perehtyä pelargonioiden lumoavaan maailmaan. Tarjolla on niin silmänruokaa kuin arvokasta tietoa.

Yleisradion puvuston helmiä runsaasti esillä

Kartanonrouva Arja Torkkomäki on innovaattori. Hänen oivalluksensa ja rohkeutensa ansiosta Hovilan kartanossa on esillä hyvin harvinainen Ruudun takaa – puvut tarinoivat -näyttely.

Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, mutta Yleisradion puvusto ei ole esitellyt tuotantoansa näin kattavasti milloinkaan aikaisemmin.

Hovilan kartanon satojen vuosien elämän seiniensä suojiin kätkevät huoneet tarjoavat ainutlaatuisen näyttely-ympäristön Ylen pukusuunnittelijoiden kiinnostaville luomuksille.

Arja Torkkomäki korostaa, että Hovilan kartanossa on läsnä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kerrostumat eri aikakausilta. Vuosisatojen saatossa muovautuneet tupa, salit, kamarit, porstuat sekä kuistit atmosfääreineen suovat puvuille niiden henkeä korostavat miljööt.

Arkista elämänmenoa hohkavassa hirsiseinäisessä pirtissä on nähtävillä Myrskyluodon Maija -sarjan Maijan hääpuku näyttävine morsiuskruunuineen sekä Jannen arkiasu.

Kuusiosaisen Myrskyluodon Maijan pukusuunnittelu oli Maija Aspin kädenjälkeä. Åke Lindmanin (1928-2009) ohjaamasta televisiosarjasta tuli heti valmistuttuaan vuonna 1976 koko kansan suursuosikki. Sarja perustuu kirjailija Anni Blomqvistin (1909-1990)tuotantoon, jossa suuressa osassa on kirjoittajan omakohtaiset ja hänen sukunsa kokemukset.

Prameatapettisessa kamarissa näyttelyvierasta odottaa tamperelaisen teatterineuvos Sylvi Salosen tunnetuksi tekemä herraskainen asuste.

Diiva Sylvi Salonen koki elämänsä myöhäisen vaiheen ammatillisen huipennuksen, kun varta vasten hänelle kirjoitettu Tuliportaat-draamasarja kutsui konkarinäyttelijää kameroiden eteen.

Tuliportaista tuli suuri hitti heti esittämisvuonnaan 1998.

Tuliportaat kirjoitti Irmeli Castrén, ja sarjan ohjasi Kurt Nuotio.

Sylvi Salonen viihtyi erinomaisesti paitsi Satu-Marja Nygrenin suunnittelemissa roolipuvuissa koko 16-osaisessa sarjassa. Se kertoo lennokkaasti lehtiyhtiöstä, jossa käydään häikäilemätöntä valtataistelua niin omistuksesta kuin lööpeistäkin.

Arja Torkkomäki kertoo, että Ylen puvuston aarteet kiehtovat näyttelyvieraita. Hänen mukaansa televisiosta tutut asusteet herättävät katsojissaan muistoja, jotka liittyvät paitsi maineikkaisiin näyttelijätähtiin myös suuren yleisön rakastamiin ohjelmiin.

– Lisäksi puvut ilmentävät aikakauttaan. On palkitsevaa havaita, mitä kaikkea yhteen pukuun liityy. Se ei ole vain yksi vaate muiden joukossa. Kaikilla puvuilla on uniikki tarina. Puvut ovat suunnittelijoidensa ja valmistajiensa tarkasti mietityn työn hedelmiä. Materiaalit puhuvat omaa kieltään. Kun olemme teatterin ja elokuvan maailmassa, niin vaatteisiin liittyy myös mystisiä piilomerkityksiä.

Maailmoja kahdelta vuosikymmeneltä

Oletko sinä 1950- tai 1960-luvun intohimoinen kannattaja, fanittaja?

Hovilan kartanon Muistojen kultaa – nuoruuden hurmaa 1950- ja 1960-luvuilla -näyttely vie vieraansa nostalgian maailmaan.

Kartanon mahtipontisen navetan vintillä oleva näyttely on kiitettävän taidokkaasti koottu ja rakennettu. Näyttelyvieras saa kurkistaa kymmenistä aikaikkunoista päivitellen ajankulua ja maailmanmuuttumista.

Osastot esittelevät niin puhelin- ja sähkölankojen linjaaman kylänraitin kuin idyllisen taksikopin tyylikkäine pirsseineen.

Kampaamot olivat todellisia kohtaamispaikkoja. Niissä parturit ja kampaajat loivat eri aikakausien suosimaa hiuskulttuuria. Kovasti ovat hiusammattilaisten työhuoneet ja -välineet kehittyneet puolen vuosisadan aikana.

Huoltoasemien kirja on harventunut. Muistatteko hyvät ajat, jolloin Suomenniemellä bensaa jakoivat myös Union, Kesoil, Finnoil sekä Esso?

Baareissa soivat jukeboxit, kun iskelmän ystävät pyörittivät ikivihreitä 50 pennin tai markan kolikoilla. Baaritytöt myivät kahvin ja munkkien lisäksi limonadeja sekä kaljaa. Lottoa rakastava pelihenkinen kansa palautti kuponkinsa viimeistään keskiviikkona.

Elokuvat vetivät sankoin joukoin katsojia niin työväintaloille kuin nuorisoseurojen taloille. Esimerkiksi Kuu on vaarallinen -laajakangaselokuvan julisteessa oli rohkeasti esillä Liana Kaarinan paljasta pintaa.

Tanssilavat vetivät väkeä. Monella tanssipaikalla tangon ja valssin tahdeissa pyörähdelleet naiset ja miehet solmivat elämänaikaisia parisuhteita. Juuri Somero on edelleen tanssipaikkojen luvattu paikkakunta.

Kartanonherra Matti Torkkomäki kertoo, että runsas ja monipuolinen näyttely kerää kävijöiltä vuolaat kiitokset autenttisuutensa ansiosta.

– Näyttely on hyvän ja laajan yhteistyön tulos. Esillä olevat tavarat on koottu hyvin suurelta joukolta.

Lauantaina on Muistojen kesäpäivä

Lauantaina 27. heinäkuuta kartanoista, rooliasuista, pelargonioista sekä 1950- ja 1960-luvun elämänpiiristä nauttivien kannattaa ottaa suunnakseen Somero ja Hovilan kartano.

Historiakkaan kartanon pihapiirissä vietetään Muistojen kesäpäivä -tapahtumaa kello 12-17.

Vuonna 1880 rakennettu ja vuonna 1952 laajennettu mahtipontinen kivinavetta on yhtä kiinnostava kohde kuin 1841 valmistunut päärakennus.