Pirkanmaa

Tampereen Työväen Teatterin avajaispressi osoitti: teatterilla on nyt johtaja, joka kantaa vastuuta teatterin linjasta, sisällöstä, henkilökunnasta ja taloudesta. Uuden isännän otteet kertovat, että Otso Kautto lunastaa TTT:lle kansallisnäyttämön vastuullisen aseman.

Tampereen Työväen Teatterin avajaispressi osoitti: teatterilla on nyt johtaja, joka kantaa vastuuta teatterin linjasta, sisällöstä, henkilökunnasta ja taloudesta. Uuden isännän otteet kertovat, että Otso Kautto lunastaa TTT:lle kansallisnäyttämön vastuullisen aseman.

- Yhteiskunnallista teatteria, Tampereen Työväen Teatterin johtaja Otso Kautto linjaa ammattiteatterinsa ydintehtäväksi. Mies vaatii laajaa kansallista keskustelua teatterin tehtävistä ja asemasta. Hän piti vahvan herätyspuheen tiistaina TTT:n syyskauden avanneessa mediatilaisuudessa. (Kuva: Matti Pulkkinen)
- Yhteiskunnallista teatteria, Tampereen Työväen Teatterin johtaja Otso Kautto linjaa ammattiteatterinsa ydintehtäväksi. Mies vaatii laajaa kansallista keskustelua teatterin tehtävistä ja asemasta. Hän piti vahvan herätyspuheen tiistaina TTT:n syyskauden avanneessa mediatilaisuudessa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Tiistaisessa Tampereen Työväen Teatterin syyskauden avajaispressissä koettiin myönteinen yllätysnumero. Tämän vuoden alusta lähtien teatterinjohtajana ja toimitusjohtajana aloittanut Otso Kautto valtasi Eino Salmelaisen näyttämön. August Strindbergin Neiti Julieta varten rakennetut vahvat lavasteet tukivat TTT:n uuden isännän julistusta, jolla 118-vuotias ammattiteatteri ottaa pysyvästi kansallisnäyttämön aseman. Ohjaajana ja näytelmäkirjailijana kannuksensa hankkinut Kautto puhaltaa suureen laitosteatteriin sellaisen hengen ja tekemisen meiningin, että yleisö haukkoo vielä ilmaa.

Tampereen Työväen Teatterin syyskauden avajaispressipäivänä Mansessa on kirkas poutatiistai. Lämpötila on kohonnut päälle parinkymmenen lämpöasteen. Mediaväki puhuu sujuvasti komeista säistä odotellessaan Eino Salmelaisen näyttämön ovien avautumista.

Perinteikäs näyttämö kylpee valkoisessa. Penkeille asettuvilla vierailla riittää äimisteltävää mahtipontisissa lavasteissa, jotka on nikkaroitu August Strindbergin Neiti Julieta varten. Lavasteet ovat yhtä järeää tekoa kuin ruotsalaisen romaani- ja näytelmäkirjailijan kansainväliseksi kestosuosikiksi kohonnut naturalistinen murhenäytelmä.

Teatterinjohtaja-toimitusjohtaja Otso Kautto valtaa näyttämön. Talon isäntä ei mene sieltä, missä rima on matalimmalla. Hän ei lue sanasta sanaan tiedotetta, jossa esitellään TTT:n syyskauden kuusi omaa ensi-iltaa sekä neljän yhteistuotannon premiäärit.

Kautto julistaa messiaanisesti Tampereen Työväen Teatterille väkevän aseman ja tehtävän suomalaisessa teatterimaailmassa. Paljon vartija on ottanut hartioilleen ikeen, jolla mies vastaa neljästä näyttämöstä, 120 vakinaisesta työntekijästä, kymmenkunnasta vuotuisesta ensi-illasta ja noin 150 000 katsojasta syys- ja kevätkausittain.

– Tärkeintä on tulla yhdessä oivalluksen äärelle, Kautto on sanonut jossakin lehtihaastattelussa.

Tiistainen pressitilaisuus osoitti ttt:läisten olevan henkisen luomistyön äärellä.

Tulevaisuutta valaisevia kysymyksiä

Tätä johtajaa kiinnostaa aidosti vastuu teatterista, sen henkilöstöstä ja ohjelmistosta sekä uskottavasta linjasta. Tämä teatterinjohtaja ei ryvety me too -röykytyksessä. Häntä eivät omat naulitse ristille tai raatele elävältä. Otso Kautolla on taatusti edessään enemmän onnellisia päiviä kuin ne kaksi kuulua teatterinjohtajan onnen hetkeä: töiden aloittaminen ja niiden lopettaminen.

Kautto viskaa pallon niin omalle väelleen kuin mediassa työskenteleville.

– Mikä pitäisi, säilyttäisi teatterin aseman?

– Miksi TTT ansaitsisi ja tarvitsisi kansallisen näyttämön asemaa, statusta?

– Keskustelkaa!

Jos pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan kirjoitettu linjaus Tampereen Työväen Teatterin ja Svenska Teaternin asemasta ja rahoituksesta turvaa niiden statukset kansallisina päänäyttämöinä, paikat valtakunnan kaapin päällä on lunastettava.

Kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) sanoo Tampereen Työväen Teatterin asemaa koskevan hallitusohjelmakirjauksen olevan erittäin painavan ja tärkeän. Hän korostaa, että asia saa lihaa ympärilleen, kun asianomainen ministeriö alkaa toteuttaa hallitusohjelman kirjainta.

Kautto turvautuu kehitystyössään pitkäjänteiseen ja korkeaan laatuun pohjaavaan taiteelliseen linjaan.

– Kaikki on kiinni ohjelmasta. Meidän tehtävämme on löytää voimavaroillemme sopivat aiheet ja esitykset. Tekijät ovat kaiken a ja o.

Kautto puhkuu intohimoa, ja tunteen paloa hän odottaa koko orkesteriltaankin.

Tampereen Työväen Teatteri kirkastaa selkeästi taiteellista linjaansa ja sen toteuttamista.

– Valittujen näytelmien on istuttava talon taiteelliseen linjaan.

Yhteiskunnallisuus on keskeinen kriteeri. Kauton johtama teatteri on yhteiskunnallisesti valveilla. Se on unilukkari. Kaiken tarkoituksena on esityksien avulla osallistaa teatterivieraat yhteiskuntaan.

Kautto muistuttaa monen maamme teatterin mainostavan itseään yhteiskunnallisena kannanottajana ja herättelijänä. Hänen mielestään turhan useassa tapauksessa sanat ovat vain pelkkää sanahelinää. Tampereen Työväen Teatteri tahtoo olla yhteiskunnallisuuden saralla erityinen lipunkantaja.

– Koko väkemme on annettava parasta laatua. Kun teemme intohimolla teatteria, katsojat palkitsevat meidät. Yleisöllä on kaipuu Tampereen Työväen Teatteriin.

Kautto ei pahastu siitä, että katsoja tulee teatteriin saadakseen edes hitusen helpotusta tai lepoa arkeensa. Tämä on ihan ok. Kauton teatteri haluaa vaikuttaa.

Teatterinjohtaja luottaa kuin pukki sarviinsa talon vuoden 2019 syyskauden ohjelmistoon. Hän ei pälyile taustapeiliin puhuen kahden viime näytöskauden kassamagneetista Billy Elliot -suurmusikaalista.

Kautto kehuu uskottavasti TTT:n uudet voimat, dramaturgit Juho Gröndahlin ja Hanna Suutelan. Teatterinjohtaja sanoo odottavansa uusilta dramaturgeilta erittäin paljon.

Kautto ja Suutela haastavat toisiaan hyvän tovin Tampereen Työväen Teatterin tulevaisuudesta. Kaksikon keskustelu on värikäs ja antoisa. Valveutuneet, viisaat teatterin ammattilaiset osoittavat, että punatiilisen linnakkeen sisällä syvennytään oikeasti elämän ja kuoleman kysymyksiin. Millainen kansallinen näyttämön olisi oltava? Onko yhteiskunnassamme vielä sijaa työväen teatterille? Miten kansanteatteri elää TTT:ssa?

Hanna Suutela vakuuttaa jo sanojen muuttavan maailmaa. Kokonaiset teatteriesitykset muokkaavat vielä enemmän. Hän vaalii myös teatterin vastuuta yhteiskunnassa.

– Työväenteatteri-termi on edelleen perusteltu. Nyt voimme puhua työllisistä ja työttömistä sekä heidän välisen kuilun kasvamisesta.

Dramaturgi Hanna Suutela on avainasemassa Tampereen Työväen Teatterin tulevan ohjelmiston valitsemisessa. Teatterinjohtaja Otso Kautto on asettanut TTT:n taiteelliset, sisällölliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet korkealle. Laitosteatterissa alkaa selvästi henki tervehtyä. Rakentavasta uudesta aikakaudesta singahteli signaaleja tiistaisessa pressissä. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Dramaturgi Hanna Suutela on avainasemassa Tampereen Työväen Teatterin tulevan ohjelmiston valitsemisessa. Teatterinjohtaja Otso Kautto on asettanut TTT:n taiteelliset, sisällölliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet korkealle. Laitosteatterissa alkaa selvästi henki tervehtyä. Rakentavasta uudesta aikakaudesta singahteli signaaleja tiistaisessa pressissä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Tekstityslaitteet tulevat – oletko valmis?

Tampereen Työväen Teatteri haluaa sanomansa nykyistä varmemmin perille.

Teatterinjohtaja Otso Kautto haluaa näyttämöille tekstityslaitteet.

Kauton katseet ovat kansainvälistyvässä Tampereessa.

– Kun meillä on tekstityslaitteet, ulkomaalaiset voivat seurata nykyistä nautinnollisemmin esityksiämme.

– Tekstitys on merkityksellinen myös meille suomalaisille. Teksti tukee kokemusta.

Hannu Salaman Juhannustanssit-romaani nosti ilmestyttyään vuoden 1964 lokakuussa suuren metakan, joka huipentui kirjailijalle annettuun jumalanpilkkasyytteeseen. Tampereen Työväen Teatteri lupaa, ettei heidän näytelmänsä ole tylsä ja hampaaton. Teatterinjohtaja Otso Kauton puheista saa käsityksen, että TTT:n toteutuskin aiheuttaa myrskyn vesilasiin. (Kuva: Tampereen Työväen Teatteri)
Hannu Salaman Juhannustanssit-romaani nosti ilmestyttyään vuoden 1964 lokakuussa suuren metakan, joka huipentui kirjailijalle annettuun jumalanpilkkasyytteeseen. Tampereen Työväen Teatteri lupaa, ettei heidän näytelmänsä ole tylsä ja hampaaton. Teatterinjohtaja Otso Kauton puheista saa käsityksen, että TTT:nkin toteutus nostaa myrskyn vesilasiin. (Kuva: Tampereen Työväen Teatteri)

Jos Hannu Salaman Juhannustanssit sai Suomen sekaisin vuoden 1964 lokakuussa, niin TTT ei aio jäädä toteutuksellaan yhtään huonommaksi

Hannu Salaman Juhannustansseihin kirjoittama seksi, kiroilu ja ivasaarna olivat liikaa vuoden 1964 Suomessa.

Kotimaa-lehti julisti sivuillaan: ”Roskaa kiiltokansissa”.

Silloinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Martti Simojoki saarnasi moraalisen närkästyksen värittämän puheen.

Kansanedustajat saivat neniensä eteen eduskuntakyselyn.

Jumalanpilkkasyyte varmisti, etä kirjailija Hannu Salaman nimi muistetaan kautta aikojen suomalaisessa demokratiassa.

Salama räiskyi provosoinnissaan kuvaten yhdyntää ja tarjoillen sotajuttuja uusissa kuoseissa. Luonnollisesti kirjailija päästi ärräpäitä – kiroili.

– Rienaavaa, Salaman vastustajat huusivat kuin 2000 vuotta sitten Jeesuksen ristiinnaulinneet.

Salaman kirjassa keskikesän juhlassa juotiin viinaa, käytettiin karkeaa kieltä ja harrastettiin irtosuhteita – naitiin. Muurari Hiltunen piti pilkkasaarnan.

Teatterinjohtaja Otso Kautto kertoo pian 83-vuotiaan Hannu Salaman suorastaan rohkaisseen Tampereen Työväen Teatteria laittamaan paremmaksi.

– Laittakaa haisemaan, Salama on yllyttänyt.

Työväenteatterilaiset odottavat Salamaa seuraamaan jo esityksensä harjoituksia.

Kauton kasvoille nousee virne, joka paljastaa, ettei TTT:n Suurella näyttämöllä nähdä Juhannustanssien ensi-illasta 16. lokakuuta lähtien siveyden vöiden kiristelyjä.

– Meillä ei olla kesäteatteritunnelmissa, Kautto paljastaa herättäen jokaisen teatterinälkäisen uteliaisuuden ja tirkistelyn halun.

– Nyt asialla on pätkätyöläisten sukupolvi, teatterinjohtaja virnistää.

Juhannustanssit saa ensi-iltansa 16. lokakuuta TTT:n Suurella näyttämöllä.

August Stringbergin Neiti Julieta pidettiin vuoden 1888 ensiesityksien jälkeen karkeana ja paheellisena. Näytelmästä on tullut 131 vuoden aikana ikivihreä, johon teatterit eri puolilla maailmaa kernaasti tarttuvat. Tampereen Työväen Teatteri on ottanut klassikon tämän kauden ohjelmistoonsa. TTT lupaa toteutuksen koskettavan katsojaansa. (Kuva: Tampereen Työväen Teatteri)
August Strindbergin Neiti Julieta pidettiin vuoden 1888 ensiesityksien jälkeen karkeana ja paheellisena. Näytelmästä on tullut 131 vuoden aikana ikivihreä, johon teatterit eri puolilla maailmaa kernaasti tarttuvat. Tampereen Työväen Teatteri on ottanut klassikon tämän kauden ohjelmistoonsa. TTT lupaa toteutuksen koskettavan katsojaansa. (Kuva: Tampereen Työväen Teatteri)

Neiti Julie – lavalla klassikko on aina nykyaikaa, lupaa Kautto

Eriikka Väliahde (Julie), Janne Kallioniemi (Jean) ja Emmi Kaislakari (Kristin) marssittavat Michael Baranin ohjauksessa vuoteen 2019 istuvan toteutuksen ikivihreästä August Strindbergin Neiti Juliesta.

Teatterinjohtaja Otso Kautto vakuuttaa, että hänen teatterinsa lavalla klassikotkin ovat aina nykyaikaa.

– Mikä ihmisessä on muuttunut – vai ei mikään, Kautto kyselee enteellisesti.

Tampereen Työväen Teatteri tarjoilee klassikkoa, joka kyseenalaistaa ja haastaa käsityksiä naisesta ja miehestä, perjantaista 30. elokuuta lähtien Eino Salmelaisen näyttämöllä.

Kautto kehuu Baranin suomennosta.

– Teksti on mehevä!

– Hienoa tulossa!

Neiti Julie on ensi-illassa perjantaina 30. elokuuta.

Yhteiskunnallisuus koetaan tärkeäksi arvoksi Tampereen Työväen Teatterissa. Heikki Syrjän ja Riku Suokkaan Poikabändi-musikaalikomedia tarttuu asian ytimeen eli brändäykseen. Kantaesitys on 5. syyskuuta. (Kuva: Tampereen Työväen Teatteri)
Yhteiskunnallisuus koetaan tärkeäksi arvoksi Tampereen Työväen Teatterissa. Heikki Syrjän ja Riku Suokkaan Poikabändi-musikaalikomedia tarttuu asian ytimeen eli brändäykseen. Kantaesitys on 5. syyskuuta. (Kuva: Tampereen Työväen Teatteri)

Poikabändi avaa silmämme brändäyksen maailmaan

– Elämme ajassa ja kerromme vallitsevasta yhteiskunnasta, teatterinjohtaja Otso Kautto julistaa esitellessään kauden pääteosta Poikabändi-musikaalikomediaa.

Heikki Syrjän ja Riku Suokkaan uutuusteos ammentaa voimansa brändäyksestä. Katsoja ymmärtää esityksen katsottuaan brändin arvon.

Tuotteitaan ja palvelujaan rahan himo silmissään myyvät tahot tietävät, että brändäys ohjaa ihmisten valintoja alitajuisesti. Brändit vetoavat ihmisten tunteisiin ja ne vaikuttavat kaikkeen, ihan kaikkeen.

Tampereen Työväen Teatterikin on brändi, ja se on satsannut kaiken mahdollisen Poikabändi-musikaalikomedian tuotteistamiseen.

– Nyt tehdään mehuu!, jää varmasti soimaan korvamatona tuhansien teatterivieraiden päässä.

MATTI PULKKINEN

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>