Sastamalainen Kalaneuvos Oy kerää työntekijänsä eri puolilta Pirkanmaata

25 miljoonaa euroa koneisiinsa ja tiloihinsa investoiva Kalaneuvos Oy aikoo kaksinkertaistaa liikevaihtonsa viidessä vuodessa – sastamalalainen perheyritys odottaa yhteiskunnallista kalakeskustelua kotimaisen kalan saatavuuden turvaamiseksi

Pirkanmaa tarvitsee myönteisiä yritysuutisia. 44-vuotiasta sastamalaista perheyritystä, Kalaneuvos Oy:tä luotsaava toimitusjohtaja, kalatalousneuvos Veijo Hukkanen tietää kalankysynnän kasvavan tuntuvasti lähitulevaisuudessa. Perheyritys satsaa laitteisiinsa, koneisiinsa ja tiloihinsa parhaillaan 25 miljoonaa euroa. Kalanjalostaja palkkaa parhaillaan lisää työntekijöitä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaa tarvitsee myönteisiä yritysuutisia. 44-vuotiasta sastamalaista perheyritystä, Kalaneuvos Oy:tä luotsaava toimitusjohtaja, kalatalousneuvos Veijo Hukkanen tietää kalankysynnän kasvavan tuntuvasti lähitulevaisuudessa. Perheyritys satsaa laitteisiinsa, koneisiinsa ja tiloihinsa parhaillaan 25 miljoonaa euroa. Kalanjalostaja palkkaa parhaillaan lisää työntekijöitä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kalanjalostuksen suomalainen uranuurtaja Kalaneuvos Oy vartoaa perusteellista yhteiskunnallista debattia kotimaisesta kala-alasta. 44-vuotiaan perheyrityksen perustaja, toimitusjohtaja ja kalatalousneuvos Veijo Hukkanen tietää, että syvällinen julkinen vuoropuhelu vaikuttaisi kalanjalostukseen ja -kauppaan samalla myönteisellä voimalla kuin viime vuosina lihantuotantoketjun perusteellinen avaaminen on merkinnyt liha-alalle.

– Kun lihantuotanto tuli täysin läpinäkyväksi, maassamme toimivat lihanjalostajat alkoivat suosia kotimaisten tuottajien raaka-aineita. Suomalainen maaseutu, lihatilat ja lähiruoka kohosivat tärkeiksi arvoiksi, Veijo Hukkanen taustoittaa.

– Nyt on kreivin aika koko kalatalousketjun läpivalaisevalle keskustelulle. Ihmisten on terveellistä tietää omien valintojensa pohjaksi, mistä kalat ovat peräisin sekä miten ja missä ne on kasvatettu, käsitelty ja jalostettu. Harvat ovat perillä esimerkiksi siitä, että moni Suomessa toimiva kala-alan yritys on päätynyt ulkomaalaisomistukseen, kalatalousneuvos herättelee.

Hukkanen on vakuuttunut kehityksestä, joka väistämättä nostaa turvallisen, vastuullisen ja jäljitettävän kotimaisen kalankasvatuksen ja -jalostuksen niille kuuluvaan arvoonsa.

– Kalan menekin odotettavissa oleva merkittävä kasvu on meillä parhaillaan toteutettavan mittavan laite-, kone- ja tuotantolaitosinvestointimme takana, hän teroittaa.

Marraskuussa Kalaneuvos Oy:ssä vietetään vihkiäisiä, joissa otetaan käyttöön nykyisistä 5 000 neliöstä 11 000 neliöön laajennettu tuotantolaitos.

Liikevaihdolla (72 miljoonaa euroa) mitattuna Kalaneuvos Oy on Sastamalan suurin yritys. Työntekijämäärällään (120) yritys on paikkakunnan suurin yksityinen työnantaja.

Hukkasen suunnitelmat ovat niin Suomen kuin koko Pohjoismaiden oloissa kunniakkaat.

–Eteenpäin menomme pohjautuu orgaaniseen kasvuun eli kehitymme toimialaamme ripeämmin. Lisäksi olemme jatkossakin avoimia yritysostoille.

– Tarvitsemme lisää työvoimaa. Parhaillaan etsimme 15 henkilöä tuotantoomme. Koulutamme itse jokaisen taloomme tulevan.

Hukkasella on terveisensä pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitukselle, jonka työllisyystavoite on kunnianhimoinen.

– Hallituksen on kehitettävä työmatkakorvausta nykyistä kannustavammaksi. Meillekin työntekijät tulevat 60 kilometrin säteeltä. Moni haluaa asettua asumaan Tampereelle ja käydä sieltä työssä Sastamalassa.

Sinivalkoinen lippu korkealla

Myös kalanjalostusala on isossa murroksessa. Uudet tuulet puhaltavat esimerkiksi alan yrityksien omistajuudessa.

Yrittäjäperheen kalanjalostus ja -kasvatus yritykset yhdessä muodostavat Suomen suurimman kala-alan toimijan

– Olemme todellinen perheyritys..

Kalatalousneuvos korostaa tekevänsä töitä bisneksensä eteen nimenomaan oman perheen tähden.

– Kannamme vastuumme myös omista työntekijöistämme. Työllistämme Kalaneuvos Oy:ssä, Martin Kala Oy:ssä sekä Nordic Fish Oy:ssä yhteensä 250 henkilöä. Lisäksi meillä on alihankkijoina kymmeniä ammattikalastajia.

Hukkanen korostaa, että yrityksellä on käsissään koko tuotantoketju kalankasvatuksesta kalanjalostukseen. Omavaraisuus luo perustan vakaalle ja turvalliselle toiminnalle.

– Luonnonkalatarpeemme tyydyttämiseksi meillä on kymmeniä sopimusammattikalastajia niin merillä kuin sisämaan järvilläkin. Tosiasia on, että ammattikalastajien ammattikunta on pienenevä. Kovat ja vaativat työolosuhteet eivät tahdo kiinnostaa nuoria.

Hukkanen painottaa suomalaisen kalaketjun olevan maailman tehokkaimman ja korkeatasoisimman.

– Suomessa kauppa ja jalostajat saavat luonnonkalat ja kasvatetut kalat nopeasti käyttöönsä. Maassamme toimiala on kehitetty niin logistiikan, kylmäketjun kuin kalojen ennakkokäsittelyn suhteen erittäin hyvälle tasolla. Näiden seurauksena kalan säilyvyys on saatu paremmalle tasolle kuin menneinä aikoina. Kaikki laitoksellemme tulevat kalat ovat pääasiassa joko fileoituja tai perattuja.

Kalan kysyntä kasvaa koko ajan

Kalaneuvoksen parhaillaan valmistuva jätti-investointi Sastamalassa on yrityksen 44-vuotisessa historiassa jo kalanjalostustehtaan 15.

Veijo Hukkanen muistuttaa tämänkin laajennuksen syntyvän maakunnan elinkeinoelämää pönkittäen. Tuhansien neliöiden modernit jalostustilat valmistuvat kangasalalaisen Rakennusliike J. Malm Oy:n työnä.

Sastamalalainen Kalaneuvos Oy lisää markkinaosuutta kotimaassa. Yrityksen katseet ovat voimakkaasti myös viennissä.

Hukkasen mukaan yrityksellä on myönteiset ja kannustavat kokemukset markkinoiden laajentamisesta eri maanosiin. Pirkanmaalla jalostettua kalaa matkaa niin Pohjoismaihin kuin Eurooppaankin. Viennin pää on avattu niin Aasiaan kuin Lähi-Itäänkin. Parhaillaan Hukkanen edistää Kiinan markkinoiden valloittamista.

Kalaneuvos ennätti rantautua myös Venäjän markkinoille, mutta Venäjän Euroopan unionille taannoin asettamien vientirajoituksien myötä kalakauppa hiipui. Itänaapurin rajat ovat olleet kiinni jo puolenkymmentä vuotta.

Hukkanen sanoo, että Kalaneuvos Oy:ssä ei ole jääty murehtimaan Venäjän-viennin sulamista.

– Esimerkiksi Filippiinit ja Vietnam ovat osoittautuneet suuriksi mahdollisuuksiksemme.

Kalaneuvos Oy:n koko tuotannosta 80- 90 prosenttia jää Suomeen ja 10-20 prosenttia menee vientiin.

Kalankasvatus avainasemassa

Veijo Hukkanen muistuttaa 5,5 miljoonan asukkaan Suomen markkinoiden olevan Kalaneuvos Oy:lle tärkeä.

Kalankasvatus on avainasemassa kotimaisen kalan tarjonnan lisääjänä.

Hukkanen laittaa toivonsa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kuluttajien esiinmarssiin. Kalankasvatus on luvanvaraista toimintaa, ja vain lupia lisäämällä voimme parantaa kotimaisen kalan tarjontaa.

– Kun kansakuntamme alkoi puhua lihan alkuperästä ja liha-alan haasteista ja ongelmista, lopulta lihanjalostajat ottivat lusikan kauniiseen käteensä ja alkoivat suosia kotimaassa tuotettua lihaa.

– Kala-ala tarvitsee vastaavanlaisen ravistelun kuin liha-alakin. Kuluttajat ovat omine ostoskäyttäytymisineen avainasemassa kotimaisen kalan tarjonnan suhteen.

– On tärkeää saada lisää kalankasvatuslupia Suomeen, jotta olemme nykyistä omavaraisempia ja pystymme kehittämään ja investoimaan alaan.

– Suomalaisen kirjolohen matkattua kansalaisten ruokapöytiin kauppataseemme tervehtyisi kalan osalta.

Hukkanen odottaa myös hetkeä, jolloin silakasta tehtäisiin oikeasti helposti saatavilla oleva elintarvike.

– Nyt elämme todellisuudessa, jossa kuluttajat eivät osaa ostaa ja vaatia kotimaista silakkaa, vaikka se on suurin pyyntikalamme. Silakka on hyvää ruokaa pienellä hinnalla.

MATTI PULKKINEN

Kalaneuvos Oy työllistää 120 henkilöä. Yritys on Sastamalan suurin yksityinen työnantaja. Kalaneuvos Oy, Martin Kala Oy ja Nordic Fish Oy työllistävät yhteensä 250 kala-alan ammattilaista. (Kuva: Kalaneuvos Oy)

Kalaneuvos Oy työllistää 120 henkilöä. Yritys on Sastamalan suurin yksityinen työnantaja. Kalaneuvos Oy, Martin Kala Oy ja Nordic Fish Oy työllistävät yhteensä 250 kala-alan ammattilaista. (Kuva: Kalaneuvos Oy)

Elintarvikeliiton toimialapäällikkö Pekka Heikkilä tervehtii suurella ilolla sastamalaisen Kalaneuvos Oy:n kasvunälkää ja merkittäviä investointeja. Hänen mukaansa koko kala-alalla ollaan tulevaisuuden suhteen toiveikkaita kasvavan kysyntätrendin johdosta. (Kuva: Elintarvikeliitto)

Elintarvikeliiton toimialapäällikkö Pekka Heikkilä tervehtii suurella ilolla sastamalaisen Kalaneuvos Oy:n kasvunälkää ja merkittäviä investointeja. Hänen mukaansa koko kala-alalla ollaan tulevaisuuden suhteen toiveikkaita kasvavan kysyntätrendin johdosta. (Kuva: Elintarvikeliitto)

”Kalatalouden näkymät ovat monessa suhteessa varsin lupaavat”

Kotimaiselle elinkeinokalataloudelle kuuluu hyvää.
Elintarvikeliiton toimialapäällikkö Pekka Heikkilä sanoo, että kalatalouden näkymät ovat monessa suhteessa varsin lupaavat. Jalostetun kalan kysyntä on tällä hetkellä hyvä, ja kysyntä on edelleen kasvussa.

– Ruoan ja ravitsemuksen megatrendit tukevat kalamarkkinoiden kehittymistä. Näitä ovat terveellisyys ja vähäinen ilmaston kuormitus.
Heikkilän mukaan kalanviljelyn kasvulle on iso tarve kotimaassa. Hän muistuttaa, että kalanviljelylle ennustetaan isoja kasvulukuja myös maailmanlaajuisesti.
– Suomessa paikalliset ympäristörajoitteet ovat olleet iso este kalanviljelyn laajenemiselle, vaikka kalankasvatuksen ravinnekuormitusta on onnistuttu olennaisesti laskemaan.

Heikkilän mukaan kirjolohi on selvä valtalaji. Sille olisi kysyntää nykyisiä tuotantomahdollisuuksia enemmän.
– Kiertovesilaitokset alkavat jo olla merkittäviä volyymiltään, mutta kokemukset niistä ovat vielä lyhytaikaisia.
– Perinteinen kassikasvatus meressä on jatkossakin olennaisen tärkeä. Sille etsitään laajentamismahdollisuuksia yhdessä viranomaisten kanssa. Merkittävää on myös ravinteiden poisto merestä niin sanotun Itämerirehun avulla.

Suomalaisessa kalanjalostuksessa on viime vuosina tapahtunut paljon rakennemuutosta.
– Yritysten määrä on laskenut, mutta niiden koko on kasvanut. Yritysten omistus on osin kansainvälistynyt, mutta toisaalta myös kotimaisessa omistuksessa olevat isot perheyritykset ovat kansainvälistyneet lähialueilla. Ne harjoittavat vientiä jo varsin laajalle.
Heikkilän mukaan norjanlohi sekä kotimainen kirjolohi ovat teollisuuden pääraaka-aineet. Uusia tuotteita kehitetään silakkaa ja särkikaloja myöten.
Heikkilä sanoo, että jalostus käyttäisi mielellään nykyistä enemmän kotimaassa pyydettyä ja kasvatettua kalaa, mutta sen riittävä saanti on pullonkaula.
– Ulkomainen raaka-aine on välttämätöntä kuluttajakysyntään vastaamiseksi. Kotimaisen kalan tarjonta on myös usein sesonkiriippuvaista, vaikka etenkin kasvatetun kirjolohen saantia on onnistuttu jaksottamaan entistä paremmin. Ulkomaisen kalaraaka-aineen (etenkin Norjan lohen) käytön jalostukseen voidaan katsoa tukevan myös kotimaisen kalan tarjontaketjua, koska sen avulla pystytään pitämään yllä kehittynyttä jatkojalostusketjua investointeineen. Jalostusportaan työllistävä vaikutus Suomessa on merkittävä.

Heikkilän mukaan kala-ala on tulevaisuuden suhteen toiveikas hyvän kysyntätrendin takia. Myös vientinäkymät ovat lupaavia, ja jalostetut suomalaiset kalatuotteet kiinnostavat maailmalla. Kotimaisen raaka-aineen puutteesta huolimatta vientiä voidaan tehdä paljolti myös ulkomaisen raaka-aineen turvin, kun jalostusvaihe ja tuotteet ovat kilpailukykyisiä. Kotimainen raaka-aine on kuitenkin aina ensisijainen.

Heikkilä kiittelee nykyisen hallituksen suhtautumista kala-alaan.
– Hallitusohjelmassa koko kalasektori, mukaan lukien elinkeinokalatalous, on huomioitu hyvin. Kotimaisen kalatalouden kehittämisohjelman laatiminen on tärkeällä sijalla. Myös useita muita aloitteita on nostettu esiin, monet tosin ensi vaiheessa selvitystehtävinä.
– Erityisesti jalostusteollisuutta koskien selkeänä toimenpiteenä on kirjattu " kalatalouden investointitukien saattaminen samalle viivalle muun elintarviketeollisuuden kanssa".

Ala pitää tätä erittäin tärkeänä, ja odottaa tämän perustellun lupauksen nopeaa toimeenpanoa. Jalostus- ja tuotekehitysinvestoinnit kasvavaan mutta riskipitoiseen alaan ovat edellytys koko kalaketjulle, ja kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitäminen on edellytys pitää kalataloussektori kehittyvänä ja elinvoimaisena Suomessa.

 

Kuntien elinkeino­toimissa kalataloutta pidetään vakavana vaihtoehtona

Ainakin Akaan ja Ylöjärven kaupunkien elinkeinotoimissa näytetään vihreää valoa kalatalouden pirkanmaalaisille kehitysnäkymille.
– Kyllähän kalatalous sopii Pirkanmaalle yhtä hyvin kuin muuallekin Suomeen, Akaan kaupungin elinkeinopäällikkö Jari Jokinen pohtii.
Jokinen muistuttaa, että kala-alan perinteisiä toimijoita on ympäri maakuntaa, vaikkei Pirkanmaalla meren rannalla sijaitakaan.
– Logistiikka pelaa ympäri Suomea, hän teroittaa.

Jokisen mielestä maakuntamme on etenkin jalostuksen näkökulmasta erinomainen alue.
Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki vakuuttaa, että kalatalouteen suhtaudutaan maakunnassa hyvin myönteisesti.
– Tervetuloa Ylöjärvelle. Olemme valmiita keskustelemaan kaikkien toimialojen yrittäjien kanssa.
– Meillähän on niin Pirkanmaalla kuin Ylöjärvelläkin jo ennestään vahvaa elintarviketeollisuutta.

Isolähteenmäki korostaa, että kalatalous on kasvuala.
–  Näin ollen se on hyvin mielenkiintoinen elintarviketeollisuuden muoto. Kalan syöminen kasvaa trendinomaisesti, ja pohjoismaalaisella kalalla on vahva maine maailmalla. Kotimaisella kalalla on arvostettu asema elintarvikkeena ja tietyissä kohdin kysyntä ylittää tarjonnan. Kalatalouden saralla on varmasti kehitysmahdollisuuksia. Erilaiset tunnustetut terveyshyödyt ja ihmisten ruokailutottumusten muutokset tukevat kalan asemaa elintarvikkeena ja lisäävät sen kysyntää myös
jatkossa.

Isolähteenmäen mukaan hän on käynyt keskustelua jonkin kala-alan yrityksen sijoittumisesta Ylöjärvelle.
Akaan Jokisen mukaan kala-alalla ei ole ollut vielä laajaa liikehdintää.
– Alalla kuitenkin on potentiaalia. Täällä Akaassa toimii Kylmäsavukeisari, ja kalatuotteiden kysyntä tuntuu olevan selvässä nousussa.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>