Hämeenlinnan Teatteri avaa syksynsä klassikolla Gabriel, tule takaisin. Filosofian tohtori Panu Rajalan mukaan Mika Waltari löysi aiheen Gabriel tule takaisin -näytelmäänsä Helsingin alamaailmasta, jonne hän katosi ryyppyputkiensa ajaksi raskaiden kirjoitusjaksojen jälkeen. Naisten hurmurina kunnostautunut Ruben Auervaara ei ollut Waltarin teoksen innoittajana. Rajalan mielestä naiset eivät muutu milloinkaan, vaan he kaipaavat enkelien oloisia lohduttajia!

Jo vuonna 1945 Helsingin Kansanteatterissa kantaesityksensä saanut Mika Waltarin esitetyin näytelmä Gabriel tule takaisin on huippuajankohtainen parhaillaan elettävällä nettirakkaushuijausten kukoistuskaudella. Tampereen yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksen professorina pitkän päivätyön tehnyt Panu Rajala korjaa yleistä harhakäsitystä, ettei akateemikko käyttänyt kapteeni ja johtaja G. Lindströmin esikuvana aikanaan paljon julkisuutta saanutta huijaria ja varasta Ruben Auervaaraa. Rajalan mukaan Waltari löysi tragikomediansa ainekset Helsingin alamaailmasta, jossa kirjailija kuuli ryyppyreissujensa aikana mitä kummallisemmista lemmenseikkailuista.

Hämeenlinnan Teatteri luottaa tarjonnassaan Mika Waltariin.

Torstaina 5. syyskuuta on ensi-illassa kirjoittajansa kaikista suosituin näytelmä. Tragikomedia Gabriel, tule takaisin on aiheensa ja sanomansa puolesta erittäin ajankohtainen. Tämän ajan Gabrielit ovat nettihuijareita, jotka iskevät niin suomalaisten naisten kuin miestenkin kimppuun ulkomailta käsin.

Tyypillinen tapaus on sellainen, jossa suomalainen nainen saa yhtäkkiä komealta yhdysvaltalaiselta kapteenilta Facebookissa tai jossakin muussa nettideittipalvelussa kaveripyynnön tai muun mairittelevan viestin. ”Hey beautiful! How are you doing?” ”Hei, kaunotar! Mitä kuuluu?” Viestittelijä on tavallisesti yhden lapsen isä, jonka puoliso on kuollut traagisesti. Mies väittää palvelevansa rauhanturvaajana Afganistanissa. Nettijuttelu johtaa nettisuhteeseen, jossa ennemmin tai myöhemmin aletaan pyytää rahaa. Aluksi kinuttavat summat ovat pieniä, mutta pyynnöt tulevat kerta toisensa jälkeen isommiksi. Poliisin tietoon tulee koko ajan tapauksia, joissa hurahtaneet naiset tai miehet ovat menettäneet tuhansia, kymmeniätuhansia ja jopa satojatuhansia euroja.

Mika Waltari on kirjoittanut tosipohjaisen tarinan rakkauden janosta ja sen häikäilemättömästä hyväksikäytöstä komedian ja psykotrillerin keinoin. Hämeenlinnan Teatterissa naimattomina sisaruksina, Ulriikana ja Kristiinana, nähdään Johanna Reilin ja Sinikka Salminen. Gabrielina sulostelee Lasse Sandberg.

Waltarin tuntosarvet olivat valppaina

Panu Rajala tuntee piirun tarkasti Mika Waltarin elämän. Rajala on kirjoittanut Unio Mystica – Mika Waltarin elämä ja teokset -elämäkerran.

Rajala korostaa Waltarin innoittuneen vanhenevien naisten rakkaudennälän kirjoittamisesta teokseksi merkittävästi aikaisemmin, kuin suomalaiset tulivat tietoisiksi hurmuri ja varas Ruben Auervaarasta.

– Waltari oli aiemmin käsitellyt teoksissaan sitä, miten naiset pettivät miehiä. Kirjailija oli uuden äärellä, kun hän käänsikin höynäytettäviksi naiset.

Rajala muistuttaa, että sotien jälkeisessä Suomessa Gabriel, tule takaisin -näytelmän esiin marssittamat ilmiöt olivat tuiki yleisiä.

– Waltari oli erittäin hyvin jyvällä lemmenkipeiden ihmisten keinoista saada rakkautta ja rahaa. Waltarin perhe ei huudellut siitä, että kirjailija katosi monta kertaa raskaan kirjoitusperiodinsa jälkeen viinalokarien pariin. Waltari liikkui tuolloin Helsingin alamaailmassa, jossa hän laittoi korvansa taakse kaikki mahdolliset kuulemansa tosielämän sattumukset.

Rajala on vakuuttunut siitä, että Gabriel, tule takaisin -näytelmän nähnyt tai lukenut Auervaara löysi itsensä Waltarin kuvaamasta kapteeni ja johtaja Gabriel Lindströmistä.

– Tuotteliaan ja monipuolisen kirjailijan tuntosarvet olivat herkät. Hän imi kaiken kiinnostavan. Hän oli mestari tempaisemaan kiinnostavat aiheet teoksiinsa.

Gabrielista tuli heti menestys

Mika Waltarin Gabriel, tule takaisin sai kantaesityksensä vuoden 1945 toukokuussa Helsingin Kansanteatterissa. Esitys osoittautui todelliseksi yleisö- ja kassamagneetiksi, sillä sille kertyi ensimmäisellä esityskaudella huikeat 36 näytöstä. Gabriel oli ohjelmistossa tiukasti neljä vuotta, joiden aikana esityskertoja rapsahti kunnioitettavat 80 kertaa.

Panu Rajala sanoo kirjailijan ammentaneen luovaa vapautta Gabrielistaan ennen kuin hän keskittyi jättimäiseen Sinuhe egyptiläiseensä, jonka mestari teki ennätysajassa vuoden 1945 kesällä.

Rajala muistuttaa Helsingin Kansanteatterin antaneen Gabrielin roolin tamperelaissyntyiselle näyttelijälle Leo Lähteenmäelle (1907-1982), joka sai roolistaan sulan hattuunsa. Waltarin mukaan Lähteenmäki oli paras Gabrielia esittänyt näyttelijä. Lähteenmäki teki Gabrielistaan liukkaan ja toisaalta tunnottoman ja raa’an.

– Tarmo Manni olisi halunnut tehdä roolin, mutta hänen toiveensa ei toteutunut, vaikka mies asuikin Mika Waltarin alivuokralaisena. Mannin vuoro koitti, kun hän sai hyvittelypestin Gabriel, tule takaisin -elokuvassa vuonna 1951

Rajala korostaa, että Gabrielin tarina on käsitelty harvinaisen tarkasti Suomessa. Näytelmä on teatteritalojen kestosuosikki vuosikymmenestä vuosikymmeneen. Näytelmästä on sorvattu peräti neljä televisiosovitusta. Gabriel, tule takaisin on taipunut oopperaksi asti, kun teoksen sävelsi Ilkka Kuusisto ja libreton loihti Esko Elstelä.

– Oopperanakin Gabriel on kepeä, rempseä ja hauska!

Rajala luonnehtii Gabrielia teokseksi, jota ei kannattaisi modernisoida milloinkaan. Syynä on se, että tapahtumat sijoittuvat 1940-luvun Suomeen, ja niissä eläydytään juuri tuon ajan ilmiöihin ja oloihin.

– Minusta tragikomedian herkullisin ja ratkaisevin kohtaus on siinä, miten vanhempi ja ehdottomampi sisar Ulriika antautuu Gabrielille. Kohtaus kuvaa taitavasti, millainen hyvin korkattu nainen on.

”Ja minä – minä hullu höperö – minä vanha luuska! Vieläkin – vieläkin minä huudan: Gabriel, rakkaani, tule takaisin! Tule takaisin! Sinun valheesi on niin suloinen. Tule takaisin, Gabriel. Minulla on vielä rahaa! Tule edes vähäksi aikaa!”

Kellon tarkasti tehty komedia

Panu Rajala nostaa Mika Waltarin Gabriel, tule takaisin -näytelmän koko suomalaisen komediamaailman ja -kirjallisuuden kiistattomaksi ykköseksi.

– Waltari loi Gabrielinsa kellon tarkaksi komediaksi, jossa kaikki asiat tapahtuvat juuri oikeilla sekunneilla.

Rajala on vakuuttunut siitä, että Gabrielissa toteutuvat kaikki komedian parhaat lainalaisuudet, jotka Waltari omaksui matkoillaan ranskalaisessa teatterikoulussa. Nero Waltari pystyi yhdistämään huikealla tavalla komedian ja farssin tekniikat sisällyttäen juonen etenemiseen viriilin eroottisuuden.

– Waltari nimesi Gabrielinsa sydämettömäksi komediaksi. Sitähän se on.

Rajala tietää, että juuri Waltarin Gabriel ja Auervaaran elämäntapa nostivat petolliset rakkaudet julkiseen keskusteluun. Ilmiö tuli näkyväksi.

– Sekä Waltarin roolihenkilö kapteeni Lindström että oikean viekoittelevan elämän elänyt Auervaara nousivat suorastaan julkkiksiksi. Molemmat ovat naisia hyväksi käyttäneitä veijarityyppejä. Omina aikoinaan näihin tyyppeihin suhtauduttiin loppujen lopuksi kovin ymmärtäväisesti. Heitä ei ristiinnaulittu eläviltä.

Ihmiset eläytyvät Gabrieleiksi

Rakkauden nälkää potevia naisia ja miehiä on ollut koko maailman sivun.

Panu Rajala sanoo, että Gabriel ja Auervaara auttavat ihmisiä eläytymään niin viettelijän kuin vieteltävien osiin.

– Kun lemmen kujanjuoksussa ryvettynyt ihminen pystyy samaistumaan jonkin toisen läpielämään asiaan, kokemuksen jakaminen tai samaistuminen auttavat puhdistamaan omat tunteet.

– Jo muinaisissa kreikkalaisissa näytelmissä pointtina oli esityksessä vallitsevan tunteen siirtäminen katsojaan. Vuorovaikutus johtaa taakasta ja syyllisyydestä vapautumiseen.

Rajala herättelee ihmisiä oivaltamaan niin Gabrielin kuin Auervaarankin ilmiömäisen muuntautumiskyvyn kulloinkin kohdalle tulevissa tilanteissa.

– Hehän ovat parhaasta päästä elämännäyttelijöitä!

– Gabriel- ja Auervaara-ilmiöiden ainutlaatuisuudesta kertoo se, että meidänkin ajan ihmiset yhdistävät välittömästi nämä nimet kuultuaan henkilöitymät naisten narraajiin. Ne ovat yleisnimiä tietynlaisille miestyypeille samalla tavalla kuin Kekkonen merkitsi tietyn ajan ihmisille maamme presidenttiä.

Rajala muistuttaa Auervaara-kolikon toisesta puolesta:

– Pitkän tuomion saanut Auervaara puolustautui, että halusi olemuksellaan ja teoillaan tuoda onnea, lämpöä ja valoa yksinäisyydessä eläneille naisille. ”Jos naiset halusivat auttaa minua taloudellisesti, ei minulla ollut sitä vastaan mitään.”

Rajalan mukaan Auervaaran sileät kasvot soivat sopivan naamataulun mihin tahansa tarkoitukseen.

MATTI PULKKINEN