Asuntomarkkinoilla on monet kasvot, ja moni perinne on murroksessa. Ostotoimeksiantosopimus kasvattaa suosiotaan. Nuori, sinkku ensiasunnonostaja saattaa valita kodikseen kahden huoneen torpan. Pirkkalassa kohteet menevät kuumille kiville. Maaseutupitäjien kiinteistöt houkuttavat edullisuudellaan. Lapsiperheet karttavat homekoulujen läheisyyttä.

Myyjät ja ostajat tekevät asuntomarkkinasta moni-ilmeisen. Kuhina tuo mieleen maailmankuulun Marrakechin Taikurien torin ja sitä ympäröivät basaarit kaupustelijoineen, tempuntekijöineen ja kirjureineen.  Aula Kodit Oy:n (Sp-Koti Aulan) yrittäjä Johanna Peltonen muistuttaa, etteivät valtakunnan asuntokauppauutiset kerro juuri mitään pirkanmaalaisesta arkitodellisuudesta. Kasvumaakunta tarjoaa toimialalle myönteisesti kehittyvät markkinat. Kun ihminen tarvitsee katon päänsä päälle, hän tavallisesti ostaa oman kodin.

Kiinteistönvälittäjä Johanna Peltonen elää kiintoisaa elämää Suomi-neidon toiseksi elinvoimaisimmassa maakunnassa. Hänellä on näköalapaikka kasvukäytävään, jossa asuntokauppaa tehdään joka päivä.

Peltosen mukaan asuntokaupan valtakunnallisista tilastoista syntyvät johtopäätökset ja niiden uutisointi eivät juuri kohtaa pirkanmaalaisen arjen totuuden kanssa.

Tampereen, Ylöjärven, Kangasalan, Nokian sekä Oriveden toimipaikoistaan pirkanmaalaisilla kiinteistömarkkinoilla operoiva Sp-Koti Aulan Peltonen kuvaa asuntojen kysyntää ja tarjontaa vilkkaaksi. Hänen mukaansa asuntokaupalla on todella moni-ilmeiset ja eriytyneet kasvot.

Kangasala, Lempäälä ja Pirkkala suosiossa

Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat kiitettävän aktiivisia uusien asukkaiden kalastamisessa.

Kangasalalainen Johanna Peltonen tunnistaa eroja esimerkiksi kehyskuntien vetovoimaisuudessa. Hänen mukaansa julkisuudessa myönteisillä saavutuksillaan paistattelevat paikkakunnat kiinnostavat asuntojen ostajia.

– Lapsiperheet ovat hyvin kiinnostuneita Pirkkalasta, jonka palvelut ovat niittäneet paljon valtakunnallista kiitosta.

Peltosen mukaan Pirkkalassa on jopa pula perheasunnoista. Tulijoita olisi paljon enemmän kuin tarjolla olevia kotivaihtoehtoja.

– Kangasalan ja Lempäälän aivan viime vuosien valtaisat tulevaisuussatsaukset kantavat jo hedelmää. Monet kodinhankkijat odottavat toiveidensa asunnon löytyvän juuri näistä kehyskunnista.

Peltonen tietää, että myös toisella ja kolmannella kehällä Tampereesta olevat kunnat kiinnostavat asunnonhankkijoita.

– Kun sinkut tai perheet hakevat määrätietoisesti kotia maalaiskunnista, he etsivät taloudellisesti edullista asuinpaikkaa. Haja-asutusalueille suuntaavat ihmiset arvostavat rauhallisuutta ja muita pehmeitä arvoja. Esimerkiksi Pälkäneen kuntakeskus ja kylät nousevat myönteisesti myyntitilastoissa esille. Pälkäneen valtteina ovat hyvät liikenneyhteydet Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Lahden suuntaan.

Peltonen on myynyt syrjäisillä haja-asutusalueilla olevia omakotitaloja jo niiden ensinäytöillä. Asialla ovat vilkkaiden keskuksien hektisyyteen kyllästyneet ihmiset.

Palvelut ratkaisevat ostopäätöksissä

– Sijainti, liikenneyhteydet ja palvelut painavat tuntuvasti vaa’assa, kun ostajat sinetöivät asuntopäätöksiään, Johanna Peltonen tietää.

Hän kiitteleekin asuntokauppoihin aktivoituneita ihmisiä siitä, että he ottavat myös reippaan omatoimisesti selvää kohteista ja niiden läheisyydessä olevista palveluista.

– Päiväkodit ja koulut ovat ratkaisevassa asemassa, kun ostajina ovat pienten lasten äidit ja isät.

Peltonen on havainnut, että homepäiväkodeistaan ja -kouluistaan tunnetuiksi tulevat alueet ovat häviäjiä asuntomarkkinoiden vinkkelistä.

– Kaikki asumisen turvallisuuteen ja viihtyvyyteen vaikuttavat yksityiskohdat otetaan huomioon.

Rivitalo voittaa omakotitalon

Jo ovat maailman kirjat sekaisin! Suomalaisten perinteinen unelma omakotitalosta ryytimaineen rapistuu.

Johanna Peltonen muistaa monta tapausta, jossa lapsiperhe onkin valinnut tilavan rivitalokodin omakotitalon sijasta.

– Ihmisten arvot ja asenteet ovat muuttuneet. Omakotitalo ei ole enää itseisarvo.

– Kerrostalo- ja rivitalokodit houkuttelevat asumisen helppoudella. Hektistä elämää tallaavat ihmiset eivät halua käyttää aikaansa nurmien leikkuuseen eikä pihojen rapsuttamiseen.

Oikeanlaisilla omakotitaloilla on ottajansa. Yleensä kauppoihin päätyvät lapsiperheet tai kaksin elävät hyvällä iällä olevat pariskunnat.

– Liika tila on pahasta. Noin sadan neliön talo on useille optimaalinen. Sijainti on merkityksellinen. Moni talon hankkija määrittelee tarkasti kaupunginosan, taajaman tai asuinalueen, jolla kyseeseen tulevan talon olisi sijaittava.

– Omakotitaloja ympäröivät tontit eivät saa olla liian suuria. Työsiirtolat eivät kiinnosta ostajia.

Ja aina on niitä, jotka tekevät toisin. Peltosella on tuoreessa muistissa talokauppa, jossa ensiasuntoansa hankkinut nuori aikuinen päätyi yksiön tai kaksion sijasta oikeaan punaiseen tupaan ja perunamaahan piharakennuksineen. Kerros- ja rivitalovaihtoehtoja kiertänyt ostaja ihastuikin yllättäen sopivaksi katsomallaan etäisyydellä Kangasalan ydinkeskustasta olevaan 1920-luvulla rakennettuun kaksihuoneiseen hirsitorppaan.

– Esimerkki osoittaa, ettei asuntokauppaa voida lokeroida sen enempää ostajien kuin myyjienkään mukaan. Jokaisen ihmisenkodinhankinta ja asumisjärjestelyt ovat uniikkeja asioita.

Ostotoimeksianto yleistyy

Uutta kiinteistökaupassa on ostotoimeksiantosopimuksen suosion kasvu.

Johanna Peltonen sanoo omaksuneensa tämän vaihtoehdon vahvuudet jo toimiessaan kiinteistönvälittäjänä rapakon takana Yhdysvalloissa.

– Kun asiakkaiden tietämys ostotoimeksiannosta lisääntyy, entistä useampi kodin hankkija turvautuu mahdollisuuteen.

Peltosen mukaan voimakkaasti tuloaan tekevän ostotoimeksiantosopimuksen valttina on se, että ostaja saa vaivattomasti tavoittelemansa kohteen.

– Ostaja pääsee kaikessa rauhassa tutustumaan kohteisiin, joista ei ole päällä kisa. Arkea on, että kiinnostavat kohteet synnyttävät kilpailutilanteen ostajien kesken.

– Perinteiset myyntitoimeksiannot johtavat yleisesti julkiseen myyntirumbaan.

Peltonen tähdentää, ettei ostotoimeksiantomalli ole sen kalliimpi kuin perinteinenkään asunnon ostotapa. Ostajahan maksaa aina viulut julkisessa myynnissä olevista kohteista. Kulut on leivottu myyntihintaan.

– Vihdoin ostotoimeksiantosopimuskauppa on otettu huomioon myös hyvässä välitystavassa.

Todellinen tarve ratkaisee

Yleistäminen on pahasta asunto- ja kiinteistökaupassakin.

Johanna Peltonen teroittaa, ettei kalenterivuodessa ole tiettyjä ajankohtia, jolloin kaupat sinetöityisivät jotakin toista ajankohtaa paremmin.

– Viime vuonna tein marraskuisessa pimeydessä ja kylmyydessä peräti seitsemän asuntokauppaa.

Peltosen mukaan asuntokaupan järkevin ponnin on todellinen asunnon tarve.

– Asiakkaat ovat hyvin hintatietoisia. Ihmisillä on vakavasti puntaroitu budjetti asuntoa varten. Elämässä halutaan satsata myös harrastuksiin ja matkustamiseen.

Parikymmentä välittäjää

Sp-Koti -ketjuun kuuluva Aula Kodit Oy on kasvattanut liiketoimintaansa merkittävin harppauksin.

Yrityksen päätoimipaikka on Tampereella. Kangasalla, Nokialla ja Ylöjärvellä Sp-Koti Aula toimii Aito Säästöpankin konttorin yhteydessä. Orivedellä toimipaikkana on Säästöpankki Sinetin pääkonttori.

Sp-Koti Aulan yrittäjinä ovat Johanna Peltonen ja Pasi Iivonen. He työllistävät parikymmentä välittäjää.

MATTI PULKKINEN