Perheministeri Krista Kiuru pontevana: ”Häpeätahra pois eduskunnasta, lapsivaikutusten arviointi käyttöön! Laskevasta syntyvyydestä kärsivä Suomi tarvitsee kiireesti ensimmäisen lapsistrategiansa”

– Lapset ja nuoret eivät äänestä. Heidän asiansa jäävät liian vähälle huomiolle! perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) suree. Hän kiirehtiikin nyt lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottoa eduskunnassa, jotta jatkossa lakien säätämisessä varmistettaisiin lapsiperheiden paras. Laskevasta syntyvyydestä kärsivä yhteiskuntamme tarvitsee rivakasti kansallisen lapsistrategian. Kiurun mukaan strategia valmistetaan parlamentaarisesti eli osallistamalla kaikki eduskuntapuolueet laaja-alaisesti suunnitelman taakse.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoo Suomen todella tarvitsevan kansallista Vauvan päivää.

Syntyvyys on laskenut maassamme koko 2010-luvun ajan. Lasku on jyrkentynyt vuoden 2015 jälkeen historiallisen alhaiseksi. Viime vuonna syntyi vain 47 577 lasta.

– On kysymys koko yhteiskuntamme lapsi- ja perhemyönteisyydestä, ei pelkästään yksittäisten kansalaisten halusta, etuudesta tai palvelusta, Kiuru sanoo.

Ministerin mukaan lasten hankkiminen on jokaisen henkilökohtainen valinta, jota yhteiskunta voi tukea.

– Kaikilla perheillä tulee olla mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään, Kiuru korostaa.

– Lainsäätäjät, työnantajat – kaikki yhteiskuntamme toimijat voivat vaikuttaa kannustavasti ja kehittävästi nykyistä lapsi- ja perheystävällisemmän ilmapiirin puolesta. Lapsiperheiden kokemuksia ja toiveita on osattava kuunnella, tutkia ja kehittää, jotta perheiden arki saadaan tämänhetkistä sujuvammaksi, hän haastaa.

Kiurun mielestä yhteiskuntamme on tavoiteltava tilannetta, jossa lapsiperheiden arki on aidosti sujuvaa, ja perheen yhdessä viettämä aika koetaan myönteiseksi.

– Yksi keino on vastoin tahtoaan lapsettomien tukeminen lasten hankinnassa, hän ehdottaa.

Ministeri arvostaakin pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelman kirjausta, jonka mukaan yhteiskunta tukee eri keinoin tahattomasti lapsettomien perheellistymistoiveita.

– Meidän on esimerkiksi turvattava hedelmöityshoitojen yhdenvertainen saatavuus.

”Lapsiperheköyhyydestä on päästävä eroon”

Krista Kiuru pitää lapsiperheköyhyyden poistamista tärkeänä toimenpiteenä lasten hankintaan aktivoimisessa. Hän on pahoillaan toimettomuudesta, ettei yhteiskunnassamme ole jo aiemmin valjastettu voimia köyhyyden poistamiseen ja torjumiseen.

– Konkreettisina keinoina lapsiperheköyhyyden kitkemisessä ovat tukien lisäykset erityisesti pienituloisimmille perheille.

Kiuru odottaa myönteisiä tuloksia nykyhallituksen ohjelmalinjauksilta, jotka tähtäävät lapsiperheköyhyyden ja köyhtymisen vähentämiseen kehittämällä samanaikaisesti niin etuisuuksia kuin palveluitakin.

– Meidän on otettava huomioon entistä paremmin huono-osaisuuden riskitekijät ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus.

– Sosiaalityön kehittäminen on avainasemassa. Tehtävämme on kohdentaa vaikuttavia palveluita riskiryhmille.

Ministerin mukaan maan hallitus seuraa toimeentuloedellytysten kehitystä ja toimii johdonmukaisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi nelivuotiskauden aikana. Hallitus arvioi lapsivaikutuksia kaikessa päätöksenteossa.

Kiuru pitää suorastaan häpeäpilkkuna sitä, ettei eduskunta lainsäätäjänä ole vielä ottanut käyttöön lapsivaikutusarviointia.

– Lasten ja nuorten kohdalla maassamme vallitsee surullinen tilanne. Meillä hoidetaan äänestäjien asioita laidasta laitaan. Lapset ja nuoret eivät käy vaaliuurnilla, joten heidän tarpeensa jäävät vähälle huomiolle.

Kiuru on vakuuttunut siitä, että työelämän uusilla käytännöillä voidaan lisätä joustoa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia niin perheiden arjessa kuin työelämässä.

– Työelämää on rakennettava työn ja perheen yhteensovittamista nykyistä paremmin mahdollistavaksi ja perhemyönteisemmäksi. Määränpää on edistää myös perhevapaiden tämänhetkistä yhdenvertaisempaa jakaantumista.

Kiuru on vakuuttunut työelämän pirstaleisuuden ja lyhyiden työpätkien huolestuttavan lasten hankintaa miettiviä.

– Uskon, että mahdollisuus vakituisiin, pitkäaikaisiin työsuhteisiin edistää perheen perustamista ja lasten tekemistä.

Kiuru esittää erityishuolensa passiivisten nuorten aikuisten kasvavasta joukosta.

– Meillä on surullisen paljon naisia ja miehiä, jotka eivät ole koulussa eivätkä työssä. Yhteiskuntamme verkostojen on kyettävä estämään jäsentemme tippuminen yhteisestä laivastamme.

Lapsistrategia varmistaa jatkuvuuden

– Meiltä puuttuu visio lapsi- ja perheystävällisestä Suomesta. Tarvitsemme konkreettisia ja uskottavia toimia, jotka vakuuttavat naiset ja miehet luottamaan siihen, että yhteiskuntamme on kestävästi lasten ja perheiden tukena, Krista Kiuru sanoo.

Ministerin mukaan laaja-alainen kaikkien puolueiden hyväksymä lapsistrategia on välttämätön, jotta perheet voivat elää vakaata ja turvallista elämää riippumatta siitä, minkä värinen hallitus maatamme johtaa. Suomi tarvitsee tiekartan, jonka viitoittamat tiet ovat avoinna aina ja kaikissa oloissa.

Ministeri on kiitollinen siitä, että Suomi saa vihdoin kaikkien aikojen ensimmäisen lapsistrategian. Teoilla pystymme osoittamaan, että maastamme voi tulla kestävästi lapsiystävällinen hyvinvointiyhteiskunta.

Kiuru aikoo laittaa itsensä täydellisesti likoon parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavan lapsistrategian puolesta. Hän miettii parhaillaan vastuuttamistapoja, joilla kaikki tärkeät tahot saadaan strategian takaajiksi.

– Parlamentaarinen valmistelu on välttämätön, jotta lapsistrategia saadaan sisällökkääksi ja nopealla aikataululla käytäntöön. Odotan työltä hyvin paljon.

Kiuru muistuttaa, että Suomessa lapset ja nuoret voivat keskimäärin paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

– Ongelmana on eriarvoistuminen. Vaikeudet kasaantuvat osalle perheitä.

– Hajanaiset palvelut ja palveluiden ja tukien yhteensopivuuden haasteet syventävät osaltaan eriarvoistumista.

Kiurun mukaan parhaillaan tehtävällä lapsistrategialla tavoitellaan ja varmistetaan nykyistä lapsi- ja perhemyönteisempää Suomea.

– Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia. Lapsien ja perheiden on voitava kokea osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössään. Perheiden on saatava lisää yhteistä aikaa. Lasten ja nuorten kaverisuhteille on taattava vahvistumisen edellytykset. Yksinäisyyttä on kitkettävä.

– Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku. Lapsiperheiden köyhyydestä on päästävä eroon, ja lapsia on voitava hankkia toivottu määrä.

Kiuru tähdentää lapsiystävällisyyden tarkoittavan myös lasten oikeuksien toteutumista. Tätä varten sosiaali- ja terveysministeriössä kehitetään muun muassa lastensuojelua ja sijoitettujen lasten oikeusturvaa.

– Lasten oikeuksien huomioon ottaminen kaikessa päätöksenteossa ja kaikissa palveluissa on ehdottoman tärkeää.

Kiuru heittää pallon jokaiselle suomalaiselle.

– Meistä jokainen voi omalta osaltaan toimia perheystävällisesti ja muokata asenteitaan lapsi- ja perheystävälliseen suuntaan.

Lapsiperheiden arkea käsitellään kielteisesti

Krista Kiurun mielestä lapsiperheiden elämää käsitellään julkisuudessa turhan negatiivisesti. Hän uskoo kielteisyyden kierteen vaikuttavan passivoivasti nuorten aikuisten lasten hankintahalukkuuteen.

– Lapsiperheiden arki ei ole pelkästään kaaosmaista, rankkaa ja väsyttävää kuin mediassa usein kuvataan. Vauvat ja lapset tuovat iloa. Jokapäiväisessä elämässä on paljon onnen aiheita. Asiat sujuvat yleensä jouhevasti.

Kiuru karttaisi myös negatiivisviritteisten termien viljelyä.

– Lehtiä lukiessani näen tuon tuosta ilmaisuja, joihin sisältyy kielteinen vire. Näin on esimerkiksi puheisiin pesiytyneen elämän ruuhkavuodet -kuvauksen kanssa. Tällähän tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin lapset ovat pieniä, työelämä kiihkeimmillään ja vapaa-aika kortilla. Toivon, että Vauvan päivänä korostaisimme sitä, miten iloinen ja onnellinen asia lapset ja myös lapsiperhearki ovat.

Kiuru haastaa meitä kaikkia lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentamiseen.

– Ilman lapsia ei ole tulevaisuutta ja päinvastoin!

– Yhteiskunta ei saa syyllistää eikä painostaa jäseniään lasten hankkimiseen. Valinta on aidosti jokaisella ihmisellä itsellään.

Huoltosuhde pidettävä kunnossa

– Jos ikäluokat pienenevät pysyvästi, on sillä yhteiskuntamme huoltosuhdetta heikentävä vaikutus, Krista Kiuru herättelee.

Hänen mielestään huoltosuhteen epätasapaino voi johtaa siihen, että työikäisten olisi jaksettava työssä nykyistä pidempään.

– Meidän on huolehdittava siitä, että saamme kaikki ihmiset, myös osatyökykyiset henkilöt, mukaan työelämään.

Ministeri listaa kiireellisiksi tehtäviksi syrjäytymisen ja eriarvoistumisen estämisen ja ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisemisen.

– Politiikan on tuettava kaikin keinoin työllisyyttä. Työssä jaksamista on parannettava.

Kiuru linjaa, että työelämän vieminen perhemyönteiseen suuntaan auttaa korjaamaan maamme huoltosuhdetta.

Syntyvyyden laskeminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä koko koulutusjärjestelmäämme. Kiurun mukaan eri asteiden koulutusmahdollisuudet on pyrittävä säilyttämään Suomen eri osissa.

MATTI PULKKINEN