Orivesi ja Juupajoki tarjoavat hedelmällisen reviirin paikallislehdelle – Oriveden Sanomien omistajat halusivat turvata aviisin tulevaisuuden

Orivesiläiset ja juupajokelaiset arvostavat 93-vuotiasta paikallislehteään niin paljon, että he ovat ristineet aviisinsa Puolen Suomen Sanomiksi. Oriveden Sanomat kuuluu lokakuun ensimmäisestä päivästä lähtien Pirkanmaan Lehtitalon mediaperheeseen. Oriveden Sanomalehti Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Hakala ja työnsä toimitusjohtaja-päätoimittajana omasta halustaan omistajavaihdokseen päättänyt Vesa Kangas korostavat, että Orivesi ja Juupajoki tarjoavat lehden toimittamiselle herkullisen ympäristön.

Oriveden Sanomilla on pitkä ja vaihderikas lehtihistoria. Aviisin näytenumero ilmestyi 30. kesäkuuta vuonna 1926. Pirteällä paikallislehdellä on takanaan 93 värikästä ilmestymisvuotta.

Hannu Hakalalla on takanaan pitkä taival Oriveden Sanomalehti Osakeyhtiön kanssa. Yritys on ollut miehen työmaa, ja hän on ollut omistaja. Yhtiöllä oli parhaaseen aikaa 70 osakkeenomistajaa. Tällä hetkellä niitä on puolensataa.

Vesa Kangas on toiminut yhtiön toimitusjohtajana ja lehden päätoimittajana 12 vuotta. Kaupan valmisteltuaan hän haluaa tehdä jotakin muuta. Se jokin muu löytyy lentopallon parista.

Pirkanmaan Lehtitalo osti liiketoimintakaupalla Oriveden Sanomien lehtiliiketoiminnan 1. lokakuuta 2019 lähtien.

Omaperäiset paikkakunnat

Oriveden Sanomien reviiriä ovat Oriveden kaupunki ja Juupajoen kunta.

Hannu Hakala ja Vesa Kangas kuvaavat levikkialuetta uniikiksi.

Miesten mukaan molemmilla paikkakunnilla on omat vahvat ominaispiirteensä. Tilaaja- ja lukijauskollisuus leimaavat niin orivesiläisiä kuin juupajokelaisiakin.

Hakalan ja Kankaan mukaan Oriveden Sanomat on elänyt aina oman ilmestymisalueensa tahdissa. Parivaljakko nostaa esille Längelmäen kunnan kohtalon vuoden 2007. 12 vuotta sitten perinteikäs pitäjä laitettiin kahtia. Puoliskot liitettiin Oriveteen ja keskisuomalaiseen Jämsään.

– Längelmäki on perinteisesti kuulunut kanta-alueeseemme. Nyt jälkikäteen meille on vahvistunut kanta, ettei perinteikästä kuntaa olisi pitänyt pirstaloida. Längelmäkeläiset ovatkin viritelleet keskustelua, että koko entisen kunnan alueen olisi hyvä olla osa Orivettä. Osa längelmäkeläisistä joutuu suuntaamaan nyt heille epäluontevaan suuntaan. Aika näyttää, tapahtuuko asiassa muutoksia.

Hakala ja Kangas teroittavat, ettei Juupajokea perusteettomasti kutsuta Galliaksi. Pientä mutta pippurista Juupajokea on yritetty kosia niin Oriveteen kuin Tampereeseenkin, mutta liki 2 000 juupajokelaista ovat pitäneet tiukasti kiinni itsenäisyydestään.

Vajaan 9 300 asukkaan Orivesi on perinteisesti ollut Itä-Pirkanmaan keskus. Orivedellä on oma pikkuruinen talousalueensa.

– Kaupunkimme tunnetaan ainakin mestaruusliigassa lentopalloa pelaavasta Oriveden Ponnistuksesta, OrPosta. Luonnonläheinen taidekeskus Purnu on vetovoimainen käyntikorttimme. Tanssikansa arvostaa Rönniä.

– Orivettä maailmankartalle juoksevia nykypaikkakuntalaisia ovat muiden muassa kymmenottelija Juuso Hassi ja kuulantyöntäjä Kaisa Kymäläinen.

Hakala ja Kangas muistelevat kaiholla Oriveden opistoa, josta paikkakunta tunnettiin valtakunnallisesti. Nyt opinahjosta on jäljellä legendaarinen muisto.

– Juupajoki on vapaaehtoisen talkootyön kulta-aitta. Juupajokelaiset ovat ahkeria yhdistys- ja järjestöihmisiä. Pitäjässä on tarjolla paljon sellaisia asioita, jotka eivät syntyisi ilman kansan karttuisaa kättä, miehet kiittävät.

Rakkaudesta lehden jatkoon

Hannu Hakalan mukaan Oriveden Sanomien historiassa on virstanpylväitä, joilla isot mediakonsernit ovat koittaneet ostaa Puolen Suomen Sanomat.

Hakalan mukaan omistajat ovat halunneet säilyttää omistuksen paikallisissa käsissä.

Hakala ja Kangas korostavat, että tänä syksynä ajankohtaiseksi tullut lehtikauppa syntyi kovien tosiasioiden saattelemana.

– Haluamme kantaa vastuumme siitä, että suomalainen paikallislehdistö voisi hyvin tulevaisuudessakin. Oriveteläiset ja juupajokelaiset tarvitsevat aina oman äänitorvensa.

– Mediakenttä elää historiallista murrosta. Digitaalisuus ja verkkomaailma ovat arkea. Paikallismedian tekeminen edellyttää investointeja tekniikkaan. Pienellä yrityksellä eivät yksinkertaisesti rahkeet ja voimavarat riitä. Faktat on tunnistettava ja tunnustettava.

Hakalan ja Kankaan mukaan Pirkanmaan Lehtitalo oli luonteva kauppakumppani. Sirénin perheyritys on juurevasti pirkanmaalainen, ja sillä on uskottavat näytöt hankkimiensa paikallislehtien vastuullisesta kehittämisestä.

Oriveden Sanomien lehtiliiketoiminta syntyi rakkaudesta 93 vuoden paikallislehtityötä kohtaan.

– Oriveden Sanomilla on tärkeä roolinsa vielä aviisin täyttäessä 100 vuotta.

Hakala ja Kangas painottavat, että Oriveden Sanomat on tärkeä myös ulko-orivesiläisille. Sadat paikkakunnalta maailmalle muuttaneet lukevat kotiseutunsa aviisia uskollisesti vuodesta toiseen.

Orivedelle piristysruiske

Vesa Kangas ja Hannu Hakala ovat vakuuttuneita siitä, että Orivesi voi löytää uuden ja voimakkaan kehityspolun.

Miehien katseet ovat voimakkaasti valtatie 9:n parantamisessa ja kehittämisessä. Kangas kirjoitti viimeisen Oriveden Sanomien pääkirjoituksen aiheesta. Orivesi hyötyisi siitä, että Oriveden ja Tampereen välinen tieosuus rakennettaisiin moottoritieksi tai nelikaistatieksi.

– Oriveden asukasmäärä on pysynyt tasaisesti 9 000-10 000 välillä. Kaupungillamme on mahdollisuuksia houkutella uusia asukkaita. Meillä on kaunista luontoa järvineen ja metsineen. Täällä on toimivat palvelut. Tarjolla on monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Elämänpiiri on myönteinen ja kannustava.

Hakala ja Kangas iloitsevat siitä, että Orivesi on säilyttänyt vireän elinkeinoelämänsä ja sitä kautta tuiki tärkeät työpaikat.

– Yrityskenttä on merkityksellinen paikallislehdelle. Mainostajat ovat elintärkeitä tilaajien kanssa.

– Toki sadat orivesiläiset ja juupajokelaiset käyvät töissä Tampereella. Onneksi Orivesi lyöttäytyi aikanaan kaukoviisaasti Tampereen, Nokian, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan sekä Vesilahden kanssa Tampereen kaupunkiseutuun.