55 vuoden takaisesta jumalanpilkkatuomiosta kuritushuonerangaistuksen saanut kirjailija Hannu Salama herättelee 2020-luvun suomalaisia: ”Vastaavanlainen tapahtumien ketju on täysin mahdollinen nyky-Suomessakin”

Pispalalaissyntyinen kirjailija Hannu Salama, 83, kävi läpi täyden helvetin sen jälkeen, kun hänen läpimurtoteoksensa Juhannustanssit ilmestyi vuoden 1964 lokakuussa. Salama ei halua olla naivi eikä lapsenuskoinen; hänen mukaansa mikä tahansa ilmiö voi nostaa jonkin asian tai ihmisen kohtuuttomaan pyöritykseen. (Kuva: Lehtikuva)

Pispalassa muutamaan otteeseen asunut kirjailija Hannu Salama, 83, kävi läpi täyden helvetin sen jälkeen, kun hänen läpimurtoteoksensa Juhannustanssit ilmestyi vuoden 1964 lokakuussa. Salama ei halua olla naiivi eikä lapsenuskoinen; hänen mukaansa mikä tahansa ilmiö voi nostaa jonkin asian tai ihmisen kohtuuttomaan pyöritykseen. (Kuva: Lehtikuva)

Jumalanpilkkaaja ja kuritushuonerangaistu! Nämä kaksi leimakirveen iskua ovat seuranneet kirjailija Hannu Salamaa, 83, jo runsaan 50 vuoden ajan. Maamme oikeushistorian häpeätahraksi pinttyneen Juhannustanssit-romaanin ja sen kirjoittajan ainutkertaisen kovaotteinen teilaaminen 1960-luvun Suomessa ei jää välttämättä ainoaksi laadussaan kansakuntamme taipaleella. Salaman mielestä esimerkiksi seksuaalisuuden tai uskonnollisuuden käsitteleminen jossakin tietyssä valossa voisi räväyttää nykyaikanakin hallitsemattoman hysterian, jonka jälkipuinnissa vaadittaisiin päitä vadille.

Kirjailija Hannu Salama odottaa tämän viikon keskiviikkoa, jolloin hänen vuonna 1964 ilmestyneeseen läpimurtoteokseensa, Juhannustansseihin pohjautuva samanniminen näytelmä saa ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä.

TTT:n Juhannustanssien tekijät kyselevät näytelmän käsiohjelmassa, ”onko maailma muuttunut, ja miten.” Romaanihan julkaistiin tasan 55 vuotta sitten poliittisten jännitteiden, ydinpommin uhan ja jälleenrakennuksesta uupuneen yhteiskunnan keskelle.

Salaman mukaan maailma ei ole muuttunut miksikään siinä valossa, etteikö jokin asia tai ihminen voisi joutua hänen tavoin nykyäänkin armottomaan myllytykseen, kivitetyksi tai täysin teilatuksi.

– Tällainen käsittämättömät mittasuhteet saava ilmiö voi lähteä liikkeelle ihan mistä tahansa, konkarikirjailija muistuttaa.

Salaman mielestä mopo voi karata käsistä, kun jokin hyvin paineinen asia yksinkertaisesti vain räjähtää hallitsemattomana käsiin.

– Tulppa singahtaa, ja paine vapautuu.

Salama tunnistaa aikamme merkeistä vaaranpaikkoja.

– Ylikuumentuminen saattaisi liittyä Suomessa esimerkiksi uskontoihin – mikä julistetaan pyhäksi ja koskemattomaksi.

– Myös ihmisten seksuaalisuus ja sen käsitteleminen ovat ruudinherkkiä asioita. Maailmassa on ihmisiä, jotka tietävät suuntautumiset ynnä muut asiat toisia ihmisiä paremmin.

Salama herättelee kansalaisia tiedostamaan, ettei hänen 1960-luvun kujanjuoksunsa raskaine oikeudenkäynteineen, tuomioineen ja rangaistuksineen jää maailmantappiin asti ainoaksi.

– Voisi ajatella, että nimenomaan henkiseltä alueelta pulpahtaa ilmiö, jota ruoditaan lopulta oikeudessa.

Juhannustansseista otettiin ilmestymisvuonna 1964 kuusi painosta, joiden yhteismäärä oli 40 000 kappaletta. Tavallisen kansan kielellä kirjoitettu kirja miellytti lukevaa yleisöä. (Kuva: Lehtikuva)

Juhannustansseista otettiin ilmestymisvuonna 1964 kuusi painosta, joiden yhteismäärä oli 40 000 kappaletta. Tavallisen kansan kielellä kirjoitettu kirja miellytti lukevaa yleisöä. (Kuva: Lehtikuva)

Tunnustus kirjailijalle

Tampereen Työväen Teatteri lupaa yleisölleen, että se tuo Suurelle näyttämölleen nimenomaan pätkätyösukupolven tulkinnan Hannu Salaman Juhannustansseista. TTT suosittelee näytelmäänsä yli 12-vuotiaille.

– Jos kirjailijan teos halutaan sovittaa näytelmäksi, se on aina merkittävä tunnustus tekijälleen, Salama kiittelee tamperelaisteatterin tarttumista Juhannustansseihinsa.

Salama iloitsee siitä, että eri teatterit ovat eri vuosikymmenillä olleet innostuneita nimenomaan suuren salamasodan 1960-luvulla sytyttäneestä romaanista, joka kuvaa keskikesän juhlaa ja nuoria suviyön hullaannuttavina hämäränhetkinä.

– Juhannustanssit on nyt jo kuudennen kerran näyttämöllä, hän laskee.

Juhannustansseista on dramatisoitu kaksi tv-elokuvaa, vuosina 1971 ja 1983

”Kai siinä on jotakin ajankohtaista”

Käsiohjelma ruokkii yleisön uteliaisuutta Juhannustansseja kohtaan.

”Juhannus! Ilon juhla. Pakko oli tulla paikalle. Väsyttää vaan ihan saatanasti, Jumala kuoli ja maailma on rikki. Mut kiva kun säkin pääsit – hei, kiinnostaisko suo työ, tai rakkaus, tai joku, mikä vaan? Nyt bändi alottaa taas. Viinaa on vielä. Jospa tänä iltana jokin muuttuu.”

– Kai siinä on jotakin vielä 55 vuoden jälkeenkin, mikä innostaa Juhannustansseja esittämään, Hannu Salama pohtii.

Salama sanoo, ettei hän ole käynyt vuosikymmeniin tanssipaikoilla, joilla olisi nähnyt juhlatuulella olevien ihmisten käyttäytymistä.

Käsikirjoitus oli vuoden kustantajalla

Ounastelivatko ja aavistelivatko otavalaiset, että Hannu Salaman Juhannustanssit saa suomalaisen yhteiskunnan sekaisin?

Salamalta ilmestyi vuonna 1961 Se tavallinen tarina, vuonna 1962 Lomapäivä ja vuonna 1963 Puu balladin haudalla – runoja vuosilta 1960-1962.

Salama muistaa edelleen oikein hyvin, miten hän jätti Juhannustanssien käsikirjoituksen kustantajalleen jo hyvissä ajoissa vuoden 1963 syksyllä. Romaania ei kuulunut painokoneista kirjakauppojen myyntipöydille.

– Juhannustanssit ilmestyi vasta vuoden 1964 lokakuussa. Kyllä tästä ilmestymisviiveestä voi tehdä joitakin johtopäätöksiä, hän miettii.

Tavallinen kansa puhuu todenmukaisesti

Juhannustansseissa parempaa väkeä otti päähän kirjailija Hannu Salaman viljelemä kieli. Romaanissa oli kosolti seksiä – kuvattiin yhdyntä. Kaiken kukkuraksi romaanihenkilö Hiltunen saarnasi pilan päiten.

– Paremman väen kielenkäyttö oli ja on toisenlaista, jo 34 kirjaa kirjoittanut Salama myhäilee.

Sähköasentaja Sulo Salaman ja Hildan (o.s. Heino) perheeseen vuoden 1936 lokakuun neljäntenä päivänä syntynyt Hannu Salama vietti lapsuutensa ja nuoruutensa rahvaan keskuudessa legendaarisessa Pispalassa.

– Tavallisen kansan käyttämä kieli on rajua ja todenmakuista. Vähäosaiset ihmiset suosivat suorasukaisuutta. Sellaista arjen todellista puhekieltä Juhannustansseissa seisoo.

Kirjallisuuskriitikot suitsuttivat silloin vielä nuoren ja nousevan Salaman Juhannustansseja. Kotimaa-lehden arvostelu oli toista maata -luonnollisesti.

Myös tavallinen kansa osoitti suosiotaan.

– Olin teokseni saamaan vastaanottoon tyytyväinen. Romaanini, jota voi hyvällä syyllä pitää taideteoksena, kului suuren yleisön käsissä. Erityisesti muistiini on jäänyt Pekka Tarkan kiittävä kritiikki Helsingin Sanomissa.

Piispa reagoi virkansa puolesta

Juhannustanssien ilmestymisen hetkellä Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispana oli Martti Simojoki, joka piti moraalisen närkästyksen sävyttämän puheen. Romaani kuvasi sitä, miten keskikesän juhlan viettäjät joivat viinaa, käyttivät karkeaa kieltä ja harrastivat irtosuhteita. Ja Hiltusen pilkkasaarna.

Hannu Salama sanoo toisaalta käsittävänsä kirkonpään ärtymyksen.

– Hän reagoi ja tuli julkisuuteen tuomitsemaan minua virkansa puolesta. Arkkipiispa oli kahden tulen välissä – niiden jotka erosivat kirkosta ja tosiuskovaisten jotka vaativat ripitystä. Simojoki totesikin jossakin yhteydessä, että hänellä oli yhtä paljon vihaajia oman kirkon sisällä kuin sen ulkopuolella.

Salama muistaa, miten tosiuskovat vartosivat pasuunan törähdystä. ”Pasuuna ei anna selvää ääntä!” Arkkipiispan piti töräyttää.

Salama tapasi Simojoen. Kirjailija pyysi tapaamisen.

Myöhemmin Salama vielä keskusteli arkkipiispan kanssa puhelimessa.

– Sanoin hänelle suorasanaisesti, etten solvannut ketään. Olin koko puhelun ajan asiallinen.

Juhannustanssien synnyttämä selkkaus kesti runsaat pari vuotta. Tuolloin vielä nuori kirjailija Hannu Salama sortui alkoholin suurkuluttajaksi. Omien sanojensa mukaan hän selvisi kirjailijana ryvetyksestä hyvin. Tämä kuva on historiallinen. Siinä kansan syvien tuntojen kuvaaja astelee hovioikeuden eteen. Salaman henkilöhistoriaan kuuluu Suomessa harvinainen kuritushuonerangaistus. Nykyinen lainsäädäntömme ei enää tunne kuritushuonerangaistusta. (Kuva: Lehtikuva)

Juhannustanssien synnyttämä selkkaus kesti runsaat pari vuotta. Tuolloin vielä nuori kirjailija Hannu Salama sortui alkoholin suurkuluttajaksi. Omien sanojensa mukaan hän selvisi kirjailijana ryvetyksestä hyvin. Tämä kuva on historiallinen. Siinä kansan syvien tuntojen kuvaaja astelee hovioikeuden eteen. Salaman henkilöhistoriaan kuuluu Suomessa harvinainen kuritushuonerangaistus. Nykyinen lainsäädäntömme ei enää tunne kuritushuonerangaistusta. (Kuva: Lehtikuva)

”Tapahtumat jättivät perinnöksi monen vuoden alkoholismin”

Arkkipiispa Martti Simojoki nousi takajaloilleen. Kansanedustaja Margit Borg-Sundman teki eduskuntakyselyn, jonka hänen lisäkseen 18 muuta kokoomuslaista kansanedustajaa allekirjoittivat. Oikeusministeri J. O. Söderhjelm (kok.) määräsi nostettavaksi syytteen jumalanpilkasta. Salama oli löysässä hirressä pari vuotta odottaessaan lopullista oikeuden ratkaisua. Rangaistukseksi rapsahti kolme kuukautta kuritushuonetta.

– Olen kirjailija. Minun olisi pitänyt keskittyä työhöni, mutta se ei onnistunut. Kaikkialla vastassani oli julkisuuden kirot. Elämäni oli varsin kovaa, ja se vaati veronsa, Hannu Salama ynnää.

– Olin vielä kovin nuori, kun maailma vyöryi ylleni. Toisaalta kriisi eri sävyineen vahvisti minua ja totutti elämän realiteetteihin. Selvisin kyllä kaikesta ammatissani kirjailijana, mutta henkilökohtainen elämäni oli ongelmallista. Todistelin itselleni, että kelpaan vieläkin.

Salama sanoo Juhannustanssi-vyörytyksen jättäneen hänelle perinnökseen monen vuoden alkoholismin.

– Silloin opin ryyppäämään kahinan ja kohinan takia. Haastattelijoita on joka paikassa ja jatkuvasti. Kiertelin eri paikoista pois takaovista. Se kaikki muodostui liian rankaksi taakaksi. Sairastuin.

”En halunnut mennä presidentin kutsuille”

Presidentti Urho Kaleva Kekkonen armahti Hannu Salaman kuritushuonerangaistuksesta.

– Kiitin Kekkosta, ja tiedän kiitokseni menneen presidentin korviin. Suhtauduin häneen kiitollisuudella, Salama sanoo.

– En tavannut milloinkaan Urkkia henkilökohtaisesti, hän lisää.

Salama kertoo, ettei hän osallistunut Kekkosen aikana milloinkaan presidentin itsenäisyyspäivän juhliin.

– En voinut mennä herrasväen sekaan.

”Prosessi oli hyvin opettavainen”

Juhannustanssien ympärillä käyty vääntö jumalanpilkkasyytteineen ja kuritushuonerangaistuksineen on ollut Hannu Salamalle opettavainen prosessi.

– Kun tuomio tuli, minulla oli tilinteon aika. Prosessi selvitti monia asioita.

– Minua askarrutti kovasti se, miten olin loukannut pyhyyttä, ja miten hengelliseksi kammettua asiaa puitiin maallisessa oikeudessa.

Salaman tilinpäätöksen mukaan tapahtumaketju kuvaa Suomen henkistä ja poliittista tilaa tuona ajankohtana.

– Täällä vallitsi sosiaalinen tekopyhyys.

”Maailmankaikkeus on ihmisaivoille käsittämätön”

– Minulla ei ole uskoa, joka pohjautuu juutalaisperäisille myyteille, Hannu Salama toteaa.

– Jos uskon johonkin, niin uskon siihen, että maailmankaikkeus on ihmisaivoille käsittämätön! Tämä usko minulla on!

MATTI PULKKINEN

Kirjakaupat herätkää, tarjotkaa nyt Juhannustansseja

Tiedätkö, mikä ero on meidän aikamme ja muutaman vuoden takaisilla kivijalkakirjakaupoilla?

Nykyaikana on surullisen todennäköistä, että kirjapuodin tiskin takana voi olla myyjä, joka ei tiedä, kuka on Hannu Salama.

Sivistyksen takavuosina kirjoja olivat myymässä ammattilaiset, jotka olivat sydämestään kiinnostuneita kirjoista ja kirjailijoista. He osasivat kertoa kirjojen sisällöstä sekä kirjailijoiden erikoislaadusta. Monesta muusta aihepiiriin kuuluvasta kiinnostavasta asiasta tai ilmiöstä.

Tässä ja nyt -maailmasta kertoo sekin, ettei teatterin Suomen pääkaupungin eli kotikaupunkimme Tampereen pääkadun varrella olevissa kirjakaupoissa seurata aikaa. Täällä ei havahduta eikä huomata, että kaunis ja suuri Tampereen Työväen Teatteri on julkistanut jo viime keväänä ottavansa syyskauden ohjelmistoon Pispalan oman pojan, Hannu Salaman läpimurtoteoksen Juhannustanssit.

Päivän selvää on, että Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä pyörivä esitys herättää suuren yleisön kiinnostuksen Juhannustansseja kohtaan.

Hämeenkadun varrella oleviassa Suomalaisen Kirjakaupan myymälöissä pyöritetään päätä ja luvataan tehdä tilaus välittömästi.

Akateeminen Kirjakauppakin tarjoaa eioota. Myös täältä lähtee pokkaritilaus. Pehmokantisia eepoksia voisi olla viikon päästä saatavilla.

Monet nuoret ja useat keski-ikäisetkin haluavat varmasti selvittää, minkälainen romaani on ollut sisällöltään niin pelottava ja vaarallinen, että siitä on valtakirkon arkkipiispa menettänyt yöunensa ja kokoomuslaiset kansanedustajat ovat masisoineet eduskuntakyselyn. Kaiken kukkuraksi kirjailija sai jumalanpilkkasyytteen ja tuonaikaisista rangaistuksista hävettävimmän eli passituksen kuritushuoneeseen.

Suomessa on vielä voimassa laki, joka tuntee jumalanpilkan.

Kuritushuonetuomiota ei ole langetettu sitten vuoden 1975, jolloin rangaistusmuoto poistettiin.

Salama kuvaa vuonna 1964 julkaistussa teoksessaan suomalaisittain keskeistä asiaa eli juhannusyötä. Juhannuksen vietossa olevat tavalliset kansalaiset juovat viinaa ja humaltuvat. Kansanihmiset viljelevät karkeaa kieltä. Sukupuolielimiä kutsutaan niiden rahvailla nimityksillä. Sukupuoliyhdyntä on naintia ja nussimista. Sitä päätyvät harjoittamaan henkilöt, jotka hädin tuskin tuntevat toisensa - pappi ei ole sanonut aamenta yhdynnän mahdollistamiseksi. Sitten muurari Hiltunen on mielentilassa ja pitää pilkkasaarnansa.

Suomalaiset ovat olleet kautta aikojen taitavia kurkistelijoita ja tirkistelijöitä. Eivätkö vuosien 1964-66 tapahtumat Sinussa herätä tervettä uteliaisuutta?

Nykysuomalaisille on varmasti mietittävää siinäkin, että arvostettu kustantaja Otava joutui taipumaan ja sensuroimaan Salaman luomusta. Runsaat parisataa sanaa saivat kyytiä ja kunnolla. Sensuuri toimi!

Huomionarvoista on, että Juhannustanssit ilmestyi alkuperäisessä asussaan vasta niinkin myöhään kuin vuonna 1990.

Kiinnostaako?

MATTI PULKKINEN

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>