Jan Erola ottaisi maakuntauudistukseen mallia Sveitsistä ja voimaannuttaisi maakunnat vapaudella ja vastuulla

Mitä Jan Erola tarjoaa Pirkanmaan menestystekijäksi? Uusien ideoiden Suomi -raportin kirjoittaja uskoo maakuntien nostavan Suomen kaivattuun nousuun!

Uusien ideoiden Suomi -raportin kirjoittanut Jan Erola kannattaa vahvoja itsehallinnollisia maakuntia. Hänen mielestään maakunnilla on käsissään avaimet Suomen uuteen nousuun. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Uusien ideoiden Suomi -raportin kirjoittanut Jan Erola kannattaa vahvoja itsehallinnollisia maakuntia. Hänen mielestään maakunnilla on käsissään avaimet Suomen uuteen nousuun. (Kuva: Matti Pulkkinen)

 

Uusien ideoiden Suomi -kirjan kirjoittanut Jan Erola näkee lujasti Suomen uuden nousun ja voimistumisen kumpuavan 18 maakunnasta ja jo itsehallinnollisesta Ahvenanmaasta. Kunnallisalan kehittämissäätiön kustantamassa teoksessa on roppakaupalla ideoita jokaiselle maakunnalle. Niillä kaikilla on valtavat omat erikoispiirteensä, voimavaransa ja tuhannen taalan paikkansa mutta suurimmaksi osaksi hyödyntämättöminä. Maakunnat kolunnut mies kehuu Pirkanmaan liiton maakuntajohtajan Esa Halmeen teräväksi näkijäksi ja tekijäksi. Erola ehdottaa pirkanmaalaisille, että he profiloisivat maakuntansa tekoälyn pääkaupungiksi.

Kravat Oy:n toimitusjohtajalla Jan Erolalla on luja näkemys, miten runsaan 5,5 miljoonan asukkaan Suomi tempaistaan taloudellisesti ja toiminnallisesti uuteen kestävään nousuun.

Toimittajana, kustantajana ja viestintäyrittäjänä kannuksensa hankkinut Erola luottaisi maakuntiimme. Hänen maakuntarakkautensa kumpuaa yliopisto-opiskeluvuosiltaan, jolloin hän intoutui maakuntien mukaan järjestäytyneistä poikkitieteellisistä opiskelijayhteisöistä, osakunnista.

Erola pääsi mielityöhönsä, kun hän kirjoitti Kunnallisalan kehittämissäätiölle Uusien ideoiden Suomi -raportin. Hankkeen tiimoilta mies reissasi perusteellisesti kaikki maakunnat kääntäen niissä viimeisetkin kivet tunnistaakseen kunkin alueen luontaiset mahdollisuudet.

Ideanikkari suorastaan kipinöi löydöksiensä runsaudessa. Kuplinnastaan hän valitsi noin yli 70 aivoitusta maakuntien oljenkorjiksi.

Erola aikoo lähteä lähitulevaisuudessa toiselle kierrokselleen maakuntiin. Teoksen päätavoite on rohkaista maakuntia tarkastelemaan itseään ulkopuolisin silmin ja uskaltamaan tehdä asioita yhdessä, isosti ja vaikuttavasti. Hän haluaa herätellä ja johdattaa maakunnat pois niiden turvallisuusalueelta. Maakuntien naisten ja miesten kannattaa törmäyttää eri alojen asiantuntijoita ja ottaa yrittäjät mukaan visioimaan tulevaa. Törmäyksissä syntyy aina jotakin kiinnostavaa.

– Kun maakuntien ideariihet pääsevät puimaan villejä päähänpistoja, ne löytävät uusia avaimia kukoistukseen. Suomi pumppaa vahvuutensa 18 maakunnan ja Ahvenanmaan toisistaan hyvin erilaisista erikoispiirteistä sekä vahvuuksista. Maakuntiin syntyy toimeliaisuutta ja kaipaamiamme työpaikkoja.

– Maakuntien on rohkeasti, suorastaan pelottomasti lähdettävä isoihin hankkeisiin. Niiden on oivallettava ja valjastettava käyttöönsä erilaisuuden lainalaisuudet.

Erola kiteyttää, että maakuntien turvin koko Suomi pystytään säilyttämään asuttuna ja elinvoimaisena.

Kehuja Pirkanmaan uskaliaisuudelle

23 kunnasta koostuva Pirkanmaa niittää kehuja Uusien ideoiden Suomi -raportin tekijältä.

Jan Erola suitsuttaa Pirkanmaan liiton kapteenia maakuntajohtaja Esa Halmetta tämän näkemyksellisyyden ja eteenpäin kannustavuuden ansiosta.

– Tampereella ja Pirkanmaalla aistin määrätietoisen tekemisen meiningin. Teillä mietitään monessa paikassa tulevaisuutta. Eri tahot ovat rakentavassa yhteistyössä. Usko tulevaan on luja ja valoisa. Saavutukset rohkaisevat ja ruokkivat jatkamaan eteenpäin.

Erolan mukaan Pirkanmaa monine oivalluksineen kelpaa erinomaisesti esimerkiksi ja malliksi muulle Suomelle.

Manse on tunnetusti jo teatterin erilaisuuden vastaanottavaisuuden pääkaupunki Suomessa. Erola heittää oman ehdotuksensa harkittavaksi.

– Pirkanmaan dynamona oleva keskuskaupunki Tampere voisi nykyistä röyhkeämmin profiloitua tekoälyn pääkaupungiksi Suomessa.

– Pääministeri Paavo Lipposen valtakaudella Suomi päätti kilpailla Nobel-palkintoja vastaan omalla Millenium-palkinnollaan. Pääosin valtion talousarviovaroista rahoitettava yli miljoonan euron palkinto toki noterataan maailmalla, mutta ihan toivottua menestystarinaa Millenium Tecnology Prizena maailmalla tunnetusta palkinnosta ei ole tullut.

Erola heittää, entä jos Tampere jakaisi uuden mittavan tekoälypalkinnon.

– Tekoälyn ympärillä on toki jo isoja kansainvälisiä tapahtumia ja palkintoja. Oikein brändättynä ja kunnollisella palkinnolla varustettu tapahtuma saattaisi hyvinkin auttaa Tamperetta erottumaan kansainvälisillä tekoälytyömarkkinoilla ja tasoittaa paikallisten tekoäly-yritysten tietä kohti maailmanvalloitusta.

Keskustalla oli mahdollisuus

Vuoden 2015 toukokuussa taipaleensa aloittaneella pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksella oli käsissään aikaisempien vuosien hallituksien kuntauudistuksien tapaan ainutlaatuinen mahdollisuus luoda itsehallinnollisten, vahvojen maakuntien Suomi.

Jan Erola harmittelee, että nero ja moderni aihio hirttäytyi ja tukehtui kielteiseen politikointiin. Hyvä idea tuhraantui epäonnistuneisiin aikaisempien vuosien ja hallitusten kuntauudistuksiin.

– Maakunta-ajatus oli erittäin hyvä veto. Vaikkakin se oli aivan liian suppea.

– Jos yhteiskunnassamme olisi käyty oikea-aikaisesti avoin ja laaja keskustelu itsehallinnollisista maakunnista, kansalaiset olisivat ymmärtäneet niiden merkityksen. Keskustan, kokoomuksen ja sinisten (perussuomalaisten) hallituksen kärkihankkeena maakuntauudistus avautui tuossa ajassa kielteisenä ja vallankahmimisena lehmänkauppana.

Erolan mielestä maakuntien asemaa ja tehtäviä pitäisi merkittävästi kasvattaa, ja tämän hyödyt olisi osattava selittää kansantajuisesti. Syvällisen keskustelun jälkeen kansalaiset toivottavasti oivaltaisivat, että maakunnissa heidän äänensä kuuluisi nykyistä paremmin. Maakunnat pystyisivät vastaamaan ripeästi paikallisiin odotuksiin ja tarpeisiin. Ratkaisut olisivat omissa käsissä. Valtio ei tasapäistäisi maakuntia, vaan ne pystyisivät erilaistumaan. Vahvuuksista tulisi uusia toimeentulon lähteitä.

– Suomalaisten olisi päästävä eroon loputtomasta pääkaupunkiseudun ja maakuntien vastakkainasettelusta.

Erola odottaa ja toivoo, että maamme päättäjät tarttuvat uudelleen ja aiempaa pohditummilla argumenteilla maakuntiin.

– Kannatan vahvojen maakuntien Suomea, jossa maakunnat olisivat liittovaltioiden kaltaisia runsailla vapauksilla ja vastuilla evästettyjä liittovaltiomaisia toimijoita.

Erola viitoittaa tien maakuntien Suomeen.

– Ensiksi viritämme laajan kansalaiskeskustelun. Toiseksi muutamme maamme perustuslakia. Meidän on hyväksyttävä, ettei pinta-alaltaan laajassa maassa voida elää tasapäistämällä ja pakottamalla toisistaan kovin erilaiset seudut yhteen muottiin.

Erola on vakuuttunut siitä, että kukin maakunta löytäisi oman kuningastiensä.

– Pakottamalla ei synny kestävää lopputulosta. Maakunnat on synnytettävä myönteisyyden avulla.

Matkailulla helposti tuloksiin

Raportin kirjoittanut Jan Erola muistuttaa, että perinteisesti Suomessa lennokkaimmat uudistukset ja liikkeelle lähdöt on totuttu kuulemaan maan länsipuolelta.

Erola korostaa, että sijainti, pinta-ala tai asukasmäärä ei syöstä yhtäkään maakuntaa epäonnistumiseen.

– Jokainen maakunta voisi rakentaa kestävää tulevaisuuttaan matkailukärjellä. Näin päästäisiin täälläkin varsin nopeasti mittaviin taloudellisiin tuloksiin. Kaiken perustanahan on työpaikkojen syntyminen.

– Meidän on tunnistettava asioiden mittasuhteet. Suomussalmella yksi bussillinen matkailijoita lisää päivässä olisi kova juttu. Tampereen seudulla turisteja on oltava kymmeniä bussillisia, Helsingissä mieluummin sata. Olennaista on, että ykköshoukuttimena on koko Suomi. Eri maakunnat ja niissä olevat sisällöt houkuttelisivat ja koukuttaisivat tulijat heidän kiinnostuksensa mukaan.

Erola nostaa esimerkikseen kaivoksistaan kuulun Kainuun.

– Jos Kainuun itsehallinnollinen maakunta linjaisi, että se antaisi tietynlaisia veroetuja pienille matkailuyrityksille, ratkaisu auttaisi monia perhefirmoja menestykseen. Tällainen ratkaisu ei ole mahdollinen pykälä- ja lakiviidakon takia koko maassa. Maakunnan sisällä systeemi toimisi ja toisi näkyviä ja tuntuvia vaikutuksia.

Erola ottaa esille Vaasan seudun, jossa energiateollisuus on noussut niin alue- kuin kansantalouden vinkkelistä merkitykselliseksi tulonlähteeksi.

– Jokaisella maakunnalla on aitoja vahvuuksia, joiden ympärille ne pystyvät rakentamaan terveitä elinkeinoja.

Erolan mukaan Tampere, Oulu ja Savonlinna tekevät parhaillaan omien maakuntiensa kanssa vuoden 2026 Euroopan unionin kulttuuripääkaupunkihakemusten tiimoilta juuri sellaista innovatiivista ja rohkeaa yhteistyötä, joka olisi ominaista oman onnensa seppinä toimiville itsehallinnollisille maakunnille.

”En kopioisi Sveitsin kantoneita”

Sveitsissä on 26 kantonia. Jan Erola ei kopioisi sikäläistä mallia Suomeen, vaan hänen mielestään suomalainen toteutus pitäisi rakentaa kuntien, maakuntien ja valtion tehtävien varaan.

– Emme toistaisi Sveitsissä olevia heikkouksia, vaan poimisimme rusinat pullasta.

Erolan mielestä vahvat maakunnat olisivat demokraattisesti johdettuja toimijoita, joilla olisi veronkanto-oikeus.

– Keskiössä olisi syvä, suora demokratia. Alueen ihmiset päättäisivät isosti asioistaan. Maakunnat ratkaisisivat, mihin keskittyvät. Linjauksia ohjaisivat väestön rakenne, luonnon olosuhteet ja valitut uudet toimialat. Toiminnan vapaus olisi laaja. Maakunnat sykkisivät kasvua ja ne elinvoimaistuisivat.

Suomi kaupungistuu ja väestö keskittyy harvoihin keskuksiin. Erolan mukaan omintakeiset maakunnat voisivat hidastaa maailmanlaajuista trendiä.

– Olemmehan saaneet jo Ranskasta uutisia, joiden mukaan 100 000 ranskalaista on palaamassa takaisin maaseudulle. Tiedostamme toki, ettei Ranskassa maalle muutto ole aivan yhtä radikaali asia kuin meidän harvaanasutussa maassamme.

Erola odottaa myönteisiä uutisia muun muassa Savonlinnan seudulta Itä-Suomesta, kun uutukainen Parikkalan raja-asema avataan vuonna 2024.

–  Koko Suomi voi halutessaan nousta kansainvälisesti kiinnostavaksi ja merkittäväksi kohteeksi. Suomi saisi janotun yhteyden Jäämerelle varsin lyhyellä ratatyöllä.

– Suomalainen metsäteollisuus saisi samoja raiteita pitkin tuiki tärkeää raaka-ainetta itänaapurista.

– Ratkaisua odottavat myös valtavat konttilegioonat, jotka itänaapurissamme ovat käyttämättöminä. Kiinasta tuotavat tavarat päätyvät Leningradin alueelle. Sieltä ei ole vastaavaa vietävää konttien lähtömaihin. Suomessa olisi paljon vietäviä tuotteita.

Erolan mukaan Lappeenrannasta Poriin avattava yhteys olisi myös verraton poikkiliikenteen tavarankuljetuksen valtimo Suomen kehitykselle.

”Hakeudutaan aktiivisesti yhteen”

Oxford-vuosinaan Jan Erola havaitsi suomalaisten kannalta ratkaisevan tärkeitä asioita.

– Meillä Suomessa voi olla yhtä korkeatasoinen yliopisto kuin tämä englanninkielisen maailman vanhin yliopisto on. Esimerkiksi Tampereella on otettu edistyksellisiä askeleita eteenpäin, kun kolme korkeakoulua ovat yhdistäneet voimansa Tampereen uudeksi yliopistoksi.

Erolan mukaan Suomesta maailmalle lähtevät opiskelijat ja tutkijat piiloutuvat mielellään omilta maanmiehiltään ja -naisiltaan.

– Jos me suomalaiset emme esimerkiksi haluaisi olla Oxfordissa enempi brittejä kuin britit ovat. Jos me suomalaiset verkostoituisimme toistemme kanssa ja edistäisimme yhteisiä tavoitteitamme. Yhdessä olisimme enemmän Suomelle. Huomionarvoista on, että ikuiset kilpakumppanimme ruotsalaiset osaavat kansainvälisillä kentilläkin auttaa toisiaan.

MATTI PULKKINEN

Jan Erola huokaa, että Juha Sipilän johtamalla keskustalla oli mahdollisuutensa rakentaa maakuntien Suomi. - Runsaan neljän vuoden takainen maakunta-ajatus oli hyvä, vaikkakin se oli aivan liian suppea. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Jan Erola huokaa, että Juha Sipilän johtamalla keskustalla oli mahdollisuutensa rakentaa maakuntien Suomi. - Runsaan neljän vuoden takainen maakunta-ajatus oli hyvä, vaikkakin se oli aivan liian suppea. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>