Pirkanmaa

30 vuotta täyttävän Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas: "Kulttuuripääkaupunkius on vuosikymmenen suurin mahdollisuus saada Pirkanmaa kerralla kansainväliseen tietoisuuteen"

30 vuotta täyttävän Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas: "Kulttuuripääkaupunkius on vuosikymmenen suurin mahdollisuus saada Pirkanmaa kerralla kansainväliseen tietoisuuteen"

Toimitusjohtaja Paulina Ahokas johdattaa kansainvälisesti menestyvän Tampere-talon uudelle vuosikymmenelle. Ahokas odottaa pirkanmaalaisten tekevän kaikkensa, jotta Tampere ja Pirkanmaa saavat Euroopan unionin vuoden 2020 kulttuuripääkaupunkiuden. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Toimitusjohtaja Paulina Ahokas johdattaa kansainvälisesti menestyvän Tampere-talon uudelle vuosikymmenelle. Ahokas odottaa pirkanmaalaisten tekevän kaikkensa, jotta Tampere ja Pirkanmaa saavat Euroopan unionin vuoden 2020 kulttuuripääkaupunkiuden. (Kuva: Matti Pulkkinen)

30 vuotta täyttävän Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas toivoo, että Pirkanmaan kunnat satsaisivat nykyistä runsaammin maakunnan markkinoimiseen. Hänen mukaansa aluetta viedään maailmalle kovin vaatimattomalla budjetilla ja työntekijämäärällä sen ainutlaatuisiin mahdollisuuksiin nähden. Pohjoismaiden suurinta konsertti- ja kongressikeskusta johtava Ahokas pitää Tampereen ja Pirkanmaan vuoden 2026 Euroopan unionin kulttuuripääkaupunkihanketta historiallisen suurena mahdollisuutena saada maakunta kertaheitolla kansainväliseen tietoisuuteen.

Toimitusjohtaja Paulina Ahokas sanoo 30-vuotisetapin merkitsevän Tampere-talolle erittäin paljon. Juhlavuoden 2020 ohjelmisto kiillottaa entisestään kansainvälisesti arvostetun konsertti- ja konferenssikeskuksen imagoa ja kasvoja.

Vuodesta 2012 lähtien Tampere-talon toimitusjohtajana työskennellyt Ahokas korostaa ajattelevansa Pirkanmaata kuntarajattomana alueena, jossa erilaiset kunnat hyötyvät toinen toisensa vahvuuksista ja voimavaroista.

– Tampere-talon puhdas taloudellinen merkitys sen reviirille on vuodessa huikeat 47 miljoonaa euroa. Lasketaan, että meillä järjestettävään kongressiin osallistuva henkilö käyttää eri palveluihin täällä noin tuhat euroa, Ahokas avaa.

– Emme pysty edes laskemaan summaa, jonka Tampere-talon tarjoamat kulttuurisisällöt säästävät sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Kun kävijä saa täällä henkistä hyvinvointia, sairauspoissaolot vähenevät. Kulttuuri- ja taidenautinnot vaikuttavat ihmisiin kokonaisvaltaisesti, Ahokas muistuttaa.

Yhteisvastuullisuutta lisää

Kahdeksan vuotta menestyksellisen Tampere-talon puikoissa ollut Paulina Ahokas näkee konsertti- ja kongressikeskuksen tulevaisuuden otollisena ja erittäin selkeänä.

Ahokas kuvaa Tampereen kaupungin sataprosenttisesti omistamaa Tampere-taloa sädehtiväksi kruununjalokiveksi.

– Tampere-talo menestyy ja tekee koko ajan uusia aluevaltauksia erittäin upean henkilökuntansa ansiosta. Täällä on vallinnut talon vuonna 1990 tapahtuneesta avauksesta lähtien vahva tekemisen meininki. Tavoitteet ovat olleet kautta aikojen korkealla, ja ne on saavutettu hienosti. Nälkä on kasvanut. Motivoitunut ja määrätietoinen henkilöstö on luonut kansainvälisesti noteeratun Tampere-talon hengen, Ahokas suitsuttaa.

Toimitusjohtaja kiittää vuolaasti myös Tampere-talon hallitusta, jonka kaikki jäsenet tekevät hartiavoimin töitä konsertti- ja kongressikeskuksen parhaaksi.

Ahokas on Tampere-talon neljäs toimitusjohtaja. Hänen mukaansa 30 vuotta täyttävä yritys ja talo kunnioittaa suuresti Carl Öhmanin (1990-1997), Kaarina Suonion (1997-2004) sekä Kalervo Kummolan (2004-2011) tekemää valtavaa työtä.

– Legendaarinen Öhman juurrutti Tampere-talon henkilöstöön huippuunsa viritetyn palvelemisen kulttuurin. Vaikka Carl oli suurien linjojen mies, hän hioi ratkaisevat yksityiskohdat timanteiksi. Upea herrasmies toi poskisuudelmien kulttuurin tänne.

– Kaarina Suonion verkosto oli mittava. Hänen erityisavujaan ovat olleet tarkkaavaisuus ja prosessiosaaminen.

– Kalervo Kummolan yhteiskunnalliset kontaktit ovat omaa luokkaansa. Hänen aikanaan Tampere-talo teki todellisen kansainvälisen läpimurron. Joukkuepelaamisen ammattilainen taisi vallan ja vastuun jakamisen.

Ahokas vaalii edeltäjiensä viitoittamaa toiminta- ja työskentelykulttuuria, jossa luovuudesta pidetään hyvää huolta.

Ahokkaan katseet kohdistuvat maakunnan kaikkiin kuntiin Pirkanmaan menestyksen vahvistamiseksi. Hänen mielestään esimerkiksi alueen kansainvälinen markkinointi ei voi olla vain Tampereen kaupungin satsauksien varassa.

– Näen koko alueen kuntarajattomana, jossa kaikki saavat osansa onnistumisista ja saavutuksista. Pirkanmaa kansainvälistyy ja saavuttaa vetovoimansa, kun täällä yhteisvastuullisesti satsataan markkinointiin. En moiti Tampereen kaupunkia, vaan ehdotan nykyistä laajempia hartioita tulevaisuusinvestoinneille ja hankkeille, hän herättelee.

Ahokas huomauttaa Helsingin olevan aidosti kiinnostava pohjoismainen pääkaupunkikohde. Sen veto- ja pitovoimasta pidetään huolta muun muassa Helsingin kaupungin omistaman kaupunkimarkkinointiyhtiön, Helsinki Marketingin avulla.

– Tuolla yhtiöllä on liki sata työntekijää, kun Tampereen vastaavassa organisaatiossa on vain puolenkymmentä henkilöä.

– Helsingin tapahtumasäätiöllä on useiden miljoonien eurojen budjetti – täällä samoihin tarkoituksiin käytetään vain muutamia satoja tuhansia euroja.

Ahokkaan mukaan koko seudun olisi tunnistettava hyödyt ja uskallettava panostaa yhteisvoimin.

–Kuntarakenne on haasteellinen. Toimijoita on paljon, ja yksittäisen kunnan voimavarat ovat pienet. Vain vahvalla yhteistyöllä voidaan saada aikaan näkyviä, alueen kokonaispotentiaalia vastaavia tuloksia.

Historiallinen mahdollisuus

Tampere ja Pirkanmaa paiskivat kovasti töitä saadakseen vuoden 2026 Euroopan unionin kulttuuripääkaupunkiuden.

Paulina Ahokas teroittaa pirkanmaalaisilla olevan käsissään vuosikymmenen suurimman mahdollisuuden saada niin kiehtova keskuskaupunki kuin loputtomiin kiinnostavia asioita pursuava maakunta kerta heitolla kansainväliseen tietoisuuteen.

– Vetoan vieläkin kaikkiin mahdollisiin ihmisiin, yrityksiin ja muihin tahoihin, että nyt olisimme laajalla rintamalla yhteisen asian ja tavoitteen takana.

– Tosiasia on, ettei ainutlaatuista historiaa omaavaa ja innovatiivisesti tulevaisuuteen kurkottavaa Tamperetta saati sen vanavedessä olevia toinen toistaan kiinnostavimpia kuntia markkinoida ja myydä riittävästi ulkomailla. Tähän kannattaisi satsattava voimavaroja paljon nykyistä enemmän, Ahokas painottaa.

Neljällä vahvalla M:llä

Paulina Ahokkaan mukaan voimakas kaupungistuminen sataa Tampere-talon laariin.

– Asuin 1990-luvun alkupuolella Tsekin pääkaupungissa Prahassa, jonka historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintöluettelossa. Ajattelemme usein, että Praha on kokonaisuudessaan museo. Tosiasiassa sielläkin tapahtuu kaupunkirakenteen tiivistymistä. Uusi iskee sopuisasti kättä vanhalle. Samanlainen kehitysvaihe on menossa 240-vuotiaassaTampereen kaupungissa.

–Tampereella tapahtuu monenlaisia hyviä ja myönteisiä asioita lähitulevaisuudessa. Raitiotie ja lähijunaliikenne ovat merkittäviä kehitysaskeleita niin Tampereelle kuin Pirkanmaalle sekä Tampere-talolle. Kaupungista tulee entistä toimivampi ja viihtyisämpi. Olemme Suomen kasvukäytävässä todellisten mahdollisuuksien äärellä.

Uusin Tampere-talon neljästä voima-M:stä on Marriott. Ahokas tietää pian ovensa suurelle yleisölle avaavan Marriott-hotellin keräävän kiitoksia rakennuksen sopivuudesta Tampere-talon naapurina.

– Kun maailman suurimman hotelliketjun hotellia alettiin toteuttaa Tampere-talon yhteyteen, ihmiset pitivät isoa meteliä 11 autopaikasta, jotka jäivät hankkeen jalkoihin. Tammikuussa meillä avaa ovensa hotelliketju, jolla on noin 140 miljoonaa kanta-asiakasta eri puolilla maailmaa. Meille riittäisi mainiosti, jos näistä kanta-asiakkaista vaikka promille tulisi Tampereelle.

Toinen M on tietysti Muumit. Paulina Ahokas iloitsee, että maailman ainoa Muumimuseo toimii Tampere-talon suojissa. Se on Tampereen taidemuseon erikoisuus. Muumi saavuttaa ensi vuonna jo 75 vuoden iän.

– Muumit vetoavat ympäri maailmaa. Kohtaamme päivittäin muiden muassa paljon japanilaisia turisteja.

Musiikki on kolmas M. Ahokas muistuttaa Tampere-talon olevan myös ensi vuonna 90 vuotta täyttävän Tampere Filharmonian koti. Täysimittainen sinfoniaorkesteri nauttii jakamatonta arvostusta niin kotimaassa kuin ulkomailla.

– Neljäs M-vahvuutemme on Meetings. Olemme Pohjoismaiden suurin konferenssi- ja konserttikeskus.

MATTI PULKKINEN

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>