Pirkanmaa

Pertti Hakanen: "Karjalaisesta elämäntavasta osa monikulttuurista Suomea, karjalaisten 1,8 miljoonaa jälkeläistä aktivoitava perinnetalkoisiin"

Pertti Hakanen: "Karjalaisesta elämäntavasta osa monikulttuurista Suomea, karjalaisten 1,8 miljoonaa jälkeläistä aktivoitava perinnetalkoisiin"

Karjalan Liitto ry:llä on alkanut 80. toimintavuosi. Toukokuussa noin 30 000 -jäsenisen liiton toiminnanjohtajana työnsä aloittava sastamalainen Pertti Hakanen paiskii töitä sen eteen, että karjalaisgeenejä omaavat ihmiset innostuisivat ja ottaisivat Karjala-asian omakseensa. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Karjalan Liitto ry:llä on alkanut 80. toimintavuosi. Toukokuussa noin 30 000 -jäsenisen liiton toiminnanjohtajana työnsä aloittava sastamalainen Pertti Hakanen paiskii töitä sen eteen, että karjalaisgeenejä omaavat ihmiset innostuisivat ja ottaisivat Karjala-asian omakseensa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Toukokuussa työnsä Karjalan Liitto ry:n toiminnanjohtajana aloittava sastamalalainen Pertti Hakanen vastaa isoon haasteeseen. Järjestökonkari etsii viisastenkiveä, jolla runsaan 400 000 karjalaissiirtolaisen noin 1,8 miljoonaa jälkeläistä saadaan sitoutumaan karjalaisen elämäntavan ja kulttuurin vaalimiseen. Heimoliiton kapteeni muistuttaa itärajan taakse jääneen maakunnan henkisen ja aineellisen perinnön rikastuttavan perinteisesti moniarvoista ja -kulttuurista Suomea.

Noin 30 000-jäseninen Karjalan Liitto saa Pertti Hakasesta toiminnanjohtajakseen järjestötoiminnan ja -työn kovanluokan ammattilaisen. Sastamalalainen maanviljelijä ja poliitikko on pätevöitynyt kenttäväen kanssa operoimiseen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa (MTK) ja Suomen Keskustassa.

Karjalan Liitolla on laaja ja vahva verkosto maassamme. Siihen kuuluvat kattojärjestö, maakunnalliset piirit, paikkakuntakohtaiset karjalaisseurat ja pitäjä- sekä sukuseurat. Yhdistyksiä on lähes 400.

Pertti Hakanen on perinyt karjalaiset juurensa äidiltään Jenny Hakaselta, joka oli lähtöisin Viipurin läänin Pyhäjärven Pyhäkylästä. Mies tietää omasta kokemuksestaan, miten tärkeää oikea-aikainen ja perusteellinen puhuminen omien vanhempien ja sukulaisten kanssa perheen, suvun ja kotikylän sekä -paikkakunnan asioista on.

– Karjalaisen perinteen imin jo äidinmaidossa. Tehtyäni ensimmäisen kotiseuturetken itärajan taakse aktivoiduin keskustelemaan äitini kanssa kaikista mahdollisista asioista, jotka liittyivät perhe- ja sukuhistoriaamme. Äitini oli taitava kertoja.

– Vajaat kolme viime vuotta olen ollut Karjalan Liiton puheenjohtajana. Tässä tehtävässäni olen kiertänyt koko Suomen tavaten jokaisen karjalaisseuran, pitäjäseuran ja sukuseuran väkeä. Vierailut ovat antaneet paljon merkittävää tietoa niin karjalaisten historiasta, nykyisyydestä kuin tulevaisuudesta. Karjalaiset ja heidän jälkeläisensä pitävät Karjala-asiaa kiitettävästi esillä.

Hakasen mukaan luovutetun Karjalan palauttamisvaateet eivät ole hänen toiminnanjohtajuutensa agendalla. Hakanen painottaa, että karjalaisten on hyvä ottaa opikseen menneiden vuosikymmenien kahtiajakautumisesta palauttamisvaateita viljelleiden ja niitä vieroksuneiden ihmisten kesken.

– Kannatan ja kunnioitan Suomen virallista kantaa. Palautuskeskustelu ei ole ajankohtainen. Liittomme tarvitsee yhtenäisyyttä eikä hajaannusta. Meillä on historiallisesti merkittäviä haasteita, joiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien tuen ja voimavarat. Karjalaisuus elää ja voi hyvin, kun karjalaisista juurista nousevat ja karjalaisia geenejä kantavat kansalaiset säilyttävät karjalaisen elämäntavan.

– Vaikka karjalaisten historiaa on jo runsaasti tallennettu, aineistoa on vielä paljon keräämättä. Meillä on edessämme mittavat kansalaistalkoot, jotta karjalan murre ja karjalaisuus omintakeisena elämäntapana ja voimavarana pystytään säilyttämään osana moniarvoista ja -kulttuurista suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, Hakanen näkee.

Tärkeä juhlavuosi alkoi

Karjalan Liitto viettää parhaillaan 80-vuotisjuhlaansa.

Pertti Hakasen mukaan juhlavuodella on erityinen tehtävä.

– Teemanamme on Sukupolvien ketju. Ihmiselämän lakien mukaista on, että paljasjalkaiset karjalaiset siirtyvät ajasta iäisyyteen. Aika, jolloin viimeisetkin Karjalassa syntyneet ihmiset ovat poissa keskuudestamme, on lähellä, parin vuosikymmenen päässä. Tämän johdosta meidän on tehtävä voitavamme, jotta karjalaisgeenit ja -juuret omaavat kansalaiset löytävät koko maailmassa ainutlaatuisen heimoperinteen.

Hakanen torppaa kaikki puheet, joilla ihmisiä kutsuttaisiin puoli- tai neljäsosakarjalaisiksi. Karjalaisia ovat kaikki, joiden esiäitien ja esi-isien syntyjuuret ovat Karjalassa.

– Iloitsen, että kaikki karjalaisjärjestöt ovat ottaneet 80-vuotisjuhlan omakseen. Paikallinen näkyminen on tehokkainta vaikuttamista.

Uutta sisältöä kotiseuturetkille

Karjalaistaustaiset ihmiset elivät onnellisia hetkiä, kun he pääsivät ensimmäisen kerran 30 vuotta sitten vierailemaan rajan taakse jääneillä kotiseuduillaan.

Pertti Hakanen korostaa, että kotiseuturetkillä on ollut erittäin iso merkitys asuinsijansa sodan tiimellyksessä jättäneille ihmisille.

– Kotitalon tai sen raunioiden näkeminen on auttanut luopumis- ja surutyötä. Tosiasioiden toteaminen on auttanut ihmisiä elämässään eteenpäin, kääntämään uuden sivun perheen ja suvun historiassa.

Hakanen on käynyt äitinsä kotikonnuilla useampia kertoja. Hän on johtanut lukuisia retkikuntia eri puolille vanhaa Karjalaa.

– Voittopuolisesti kävijöiden kokemukset ja tuntemukset ovat myönteisiä.

Hakasen mukaan 2020-luku heittää uudet haasteet kotiseutumatkailulle.

– Ohjelmassa ei voi olla vain talojen, kylien tai hautausmaiden läpikäymistä. On aika laajentaa kanssakäymistä seudun nykyisten asukkaiden kanssa. Karjalan alueella on runsaasti eri osaamisalueiden tarjontaa. Meidän on terveellistä tutustua esimerkiksi nykyiseen kulttuuritarjontaan.

Asuttamisessa opiksi otettavaa

Suomi on maailmassa ainoa maa, joka on onnistunut sodan jaloista asuttamaan runsaat 400 000 ihmistä maan muihin maakuntiin.

Pertti Hakasen mukaan suomalainen yhteiskunta ansaitsee kaikkina aikoina arvostavan kiitoksen karjalaisten siirtolaisten saattamisesta uuteen elämään eri puolilla Suomea. Erityisen vastuullista ja kauaskantoista oli, että kunkin rajan taakse jääneen kunnan asukkaat pyrittiin sijoittamaan yhdelle tai kahdelle paikkakunnalle.

– Meillä on paljon hyödynnettävää ja opiksi otettavaa karjalaisten siirtolaisten asuttamistoimista. Näillä taidoilla ja tiedoilla on käyttöä muun muassa ulkomailta saapuvien muuttajien vastaanottamisessa, kotouttamisessa ja sijoittamisessa.

Hakanen muistuttaa karjalaisten tuoneen suomalaiseen yhteiskuntaan paljon osaamista ja voimavaroja.

– Lukuisat järjestöt, yhdistykset ja yritykset ovat vaurastuttaneet elinmahdollisuuksiamme elinkeinoelämän, kulttuurin ja talouden saroilla.

– Henkinen perintö on vertaansa vailla. Karjalainen kulttuuri pursuaa kaikissa taidemuodoissa.

– Myös hengellinen traditio on merkittävä. Karjalaiset ovat harjoittaneet niin ortodoksista kuin luterilaista uskontoa.

Hakanen teroittaa karjalaisten tuoneen, levittäneen ja juurruttaneen uutta ajattelua sekä toimintatapoja.

– Karjalaisista on saatu aktiivisia toimijoita monille yhteiskunnan alueille.

– Tiedämme nyt historiasta, että karjalaisuus tarttuu helposti.

Karjalan Liiton toimintaa on paljon Pirkanmaallakin. Siitä vastaavat Karjalaisseurojen Tampereen piiri ry ja muun muassa paikallisesti toimivat Akaan Karjalaseura ry, Lempäälän Karjalaseura ry, Kangasalan Karjalaseura ry, Vesilahden Karjalaseura ry sekä Ylöjärven Karjalaiset ry.

MATTI PULKKINEN

Karjalan Liitto ry:n tuleva toiminnanjohtaja Pertti Hakanen Sastamalasta. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Pertti Hakasen mukaan karjalaisuus elää kaikilla elämän osa-alueilla. Hän korostaa karjalaisen kulttuurin, elämäntavan ja erityislaadun tuoneet taitotiedollista rikkautta niin elinkeinoelämän, talouden, taiteen kuin elämänpiirin keskuuteen. Karjalaisten ansiosta moneen pitäjään rakennettiin ortodoksisia kirkkoja, rukoushuoneita sekä tsasounia. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>