Sote-uudistus odottaa hallituspuolueiden omia linjauksia, lakien kirjoittaminen on hyvässä mallissa

Sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Kari Hakari sanoo sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen olevan pahasti myöhässä. Se olisi pitänyt toteuttaa jo 10 – 15 vuotta sitten. Hakari huomauttaa, että Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitus tekee uudistustaan antaen itsehallinnollisille maakunnille soten lisäksi vain pelastustoimen. Juha Sipilän (kesk.) hallitus puolestaan tavoitteli monialaisia maakuntia. Hakari kertoo sote-uudistuksen lakien kirjoittamisen olevan jo pitkällä. Hän odottaa nyt viideltä hallituspuolueelta niiden poliittisia linjauksia.

Pirkanmaalaisten hyvin tuntema hallintotieteiden tohtori Kari Hakari on taas näkyvällä ja vaikutusvaltaisella paikalla sote-uudistusta isännöivän sosiaali- ja terveysministeriön johtavana asiantuntijana. Hakari toimi Pirkanmaan liitossa sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajana, kun Juha Sipilän hallitus käynnisti sittemmin epäonnistuneen monialaisten maakuntien luomisen. Hakari on lisäksi Tampereen kaupungin tilaaja-tuottajamallin isä.

– Suomi tarvitsee kiireesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, Hakari linjaa.

Samaan hengenvetoon virkamies korostaa, että kunnissa, maakunnissa ja valtakunnan päätöksenteossa on voimakas halu ja motiivi viedä historiallinen muutos vihdoinkin toteutukseen.

Hakari sanoo, että Sanna Marinin hallituksen sote-remontti pohjaa hyvin pitkälle edellisen eli keskustavetoisen Juha Sipilän kolmen puolueen hallituksen valmistelemaan reformiin.

– Tämä helpottaa merkittävästi tämänkertaista uudistuksen eteenpäin viemistä. Esimerkiksi uudistuksen tarvitsemat lakipykälät ovat monilta osin edellisellä hallituskaudella muotoillut.

– Uusimaa on merkittävin eroava tekijä. Väkiluvultaan maan suurimmalle maakunnalle tarjotaan omaa mallia, jossa olisi pääkaupunki Helsingin lisäksi neljä muuta aluetta.

Suppealla mallilla maaliin

Johtava asiantuntija Kari Hakari sanoo, että voimakkaasti kaupungistuva, keskittyvä ja ikääntyvä Suomi olisi tarvinnut monialaiset maakunnat. Hänen mielestään jo sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mammuttimainen haaste, joten hankkeen onnistumisen ja toteutumisen kannalta on kuitenkin perusteltua edetä nyt valitulla suppealla mallilla.

– Edelliseen uudistukseen verrattuna iso ero on siinä, että valinnanvapaus on jätetty tyystin pois. Juuri valinnanvapaus aiheutti paljon perustuslaillisia mutkia hankkeen edistymiselle. Nyt niitä ei ole.

Hakari kuvaa nykymuotoista uudistusta pelkistetyn yksinkertaiseksi. Siinä ovat sote ja pelastustoimi.

Sixpack-kaupungit ovat ajaneet voimakkaasti kuntapohjaista sotea. Kuusikosta Helsinki, Espoo sekä Vantaa ovat saamassa erikoisasemansa. Turku ja Varsinais-Suomi, Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Tampere ja Pirkanmaa ovat olleet Hakarin mielestä viime aikoina maltillisia erityiskohteluvaatimuksineen.

– Suurten kaupunkien erityisasema ei ole juuri nyt olennaisin asia. Toivon, että tehtävä lainsäädäntö jättäisi maakunnille aitoa liikkumistilaa, mahdollisuuksia satsata kunkin erityispiirteisiin ja -tarpeisiin. Luonteva jousto sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamisessa takaa palveluiden kannalta parhaat ratkaisut.

Vauhtia maakuntiin

Kari Hakari kehuu pirkanmaalaisia, jotka jatkoivat 22 kunnan yhteisvoimin soten eteenpäin viemistä, vaikka kansallinen ja valtakunnallinen hankkeen valmistelu loppui Juha Sipilän hallituksen erotessa viime vuoden maaliskuussa.

Hakarin mukaan maamme 18 maakunnasta osassa sote on jäissä. Joissakin maakunnissa on motivaatio-ongelmia. Iso kuva on kuitenkin myönteinen.

– Muun muassa Pirkanmaa ja Pohjanmaa ovat jatkaneet täyttä vauhtia.

Hakari sanoo, että perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) ja hänen esikuntansa aluekierrokset vauhdittavat soten toteuttamista jokaisessa maakunnassa. Tehtävänä on palauttaa maakuntiin luja usko uudistuksen toteutumisesta tällä vaalikaudella. Pirkanmaalla Kiuru ja virkamiehet ovat 10. helmikuuta.

– Aluekierroksella ministeri ja virkamiehet sekä kyseisen maakunnan sote-vastuuhenkilöt käyvät rakentavaa vuoropuhelua tavoitteista, sisällöistä sekä aikatauluista. Samalla esittelemme tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman sekä sote-rakenneuudistuksen valmistelun, joihin molempiin maakunnat voivat parhaillaan hakea korvamerkittyä valtionapua.

Hakari korostaa tarjolla olevien mittavien valtionapujen olevan porkkanoita, joilla kaikki maakunnat herätellään innovatiiviseen tulevaisuustyöhön. Pelkästään rakenneuudistusohjelmasta jaetaan puolentoista vuoden aikana 120 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä kansalaiset saavat sosiaali- ja terveyspalvelunsa pääsääntöisesti kuntien ja kuntayhtymien järjestäminä. Rakenneuudistusrahan turvin ”alueelliset koneet” voivat edistää ja kehittää esimerkiksi johtamista, yhteistyötä sekä digitaalisuuden eteenpäinviemistä. Tiedolla johtaminen ja potilastietojärjestelmien yhdenmukaistaminen ovat sosiaali- ja terveydenhuollon tärkeimpiä työkaluja.

”Aikataulu ei hirtä”

Historiallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelijakonkari Kari Hakari iloitsee, että istuva hallitus on ottanut opikseen edellisen hallituksen kohtaamista maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen pullonkaulatilanteista.

Tällä yrityksellä huomio kiinnitetään uudistuksen toimeenpanoon. Kärkenä on konkreettinen sote-keskus, jolla turvataan palveluiden oikea-aikainen ja korkeatasoinen saatavuus. Palveluiden perustaa vahvistetaan.

– Nyt asiakas ja hänen tarvitsemansa palvelut ovat kaiken a ja o. Viime kierroksella asiakas unohtui juhlapuheisiin.

Valmisteilla olevan uudistuksen kokonaisuus on hahmotettavissa. Edellinen uudistus rämpi hirttäytyen monimutkaisiin lainsäädäntöteknisiin haasteisiin. Hakarin mukaan tällä erää edetään yksinkertaista polkua, jolla säädetään vain pakolliset lait. Varsinaisia sote-lakeja on tällä erää noin 40 kappaletta. Pakettiin kuuluu lisäksi koko joukko liitännäislakeja.

Juha Sipilän hallitus kompuroi uudistuksensa tiukassa aikataulutuksessa. Sanna Marinin hallitus ei ole asettanut takarajaa uudistukselle eikä itsehallinnollisille maakunnille.

– Nyt annetaan aikaa valmistelulle, jotta se on laadukasta. Lakeihin ei haluta valuvikoja.

Edellisellä hallituskaudella sote-uudistusta johdettiin valtiovarainministeriöstä. Tällä kertaa vetovastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä.

Poliittiset kannat pöytään

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista on puitu ja valmisteltu olan takaa niin poliittisissa apparaateissa kuin virkamiestyönä.

Kari Hakari odottaa nyt puolueilta, että ne toisivat poliittiset linjauksensa keskusteltaviksi. Hallituksessa olevien SDP:n, Keskustan, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n poliittiset intressit ovat oletettavasti osin erilaisia.

– Toivotaan, että hallitus esittelisi kaikkia osapuolia tyydyttävän paketin. Lopputuloksen kannalta tärkeintä on puolueiden sitoutuneisuus. Virkamiesten tehtävänä on päätöksenteon tukeminen.

– Sote-juna on saatava liikkeelle. Moni kunta ja kuntayhtymä on lopettanut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujensa kehittämisen ja niiden tarvitsemien investointien toteuttamisen.

– Uudistuksen tarve ei ole kadonnut mihinkään. Päinvastoin. Kuntatalous ryystää. Kansa ikääntyy. Nykyistä isommat hartiat ovat välttämättömät.

MATTI PULKKINEN