Maaseudun kiinteistöjen hinnat laskevat, kalliiden investointien keskeltä on vaikea lähteä – Tasavallan presidentti pitää maaseudun tyhjenemistä melkoisena haasteena, johon aluepolitiikalla voisi ehkä vastata

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi paikallislehtien päätoimittajia viime viikolla Mäntyniemessä.[/caption]

Maan sisäinen muuttoliike ja maaseudun tyhjeneminen paikka paikoin on tasavallan presidentti Sauli Niinistön mielestä Suomelle melkoinen haaste. Kiinteistöjen hinnat laskevat, ja kalliista investoinneista ei saa omiaan pois.

– Kannattaa kuitenkin muistaa, että asuntojen arvojen muutokset eivät mitenkään muuten vaikuta ihmisten asumiseen ja olemiseen. Tilanne on pahempaa niille, joilla on välttämätön muuttaa.

Tasavallan presidentti on myös katsellut kiinteistöjen hintoja ja pohtinut, ettei pääkaupunkiseudullekaan ole helppo muuttaa, vaikka sinne moni haluaa.

– Pitkin maata on tilaa ja esimerkiksi perheille varmasti otollisemmat olosuhteet. Kovin paljon diktaatteja ei voi sanoa: älkää muuttako. Ihmiset tekevät niin kuin parhaaksi näkevät. Valitettavasti päätöksiä joudutaan tekemään pakon edessäkin, esimerkiksi työpaikan saamiseksi.

Etätyöstä puhutaan, mutta se ei ole mahdollista kaikille. Toisaalta koko ajan paraneva tekniikka lisää mahdollisuuksia. Tasavallan presidentti pohtii sitäkin, että koronaviruksen lopettaessa liikkumisen lentäen lähes kokonaan videopalaverit ovat lisääntyneet.

Olisiko aluepolitiikasta apua?

Koko maan asuttuna pitäminen on sisäpolitiikkaa, joka ei mitenkään kuulu tasavallan presidentin tehtäviin, eikä hän neuvoja lähde antamaankaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti paikallislehtien päätoimittajia tavatessaan, että maatalouden omavaraisuuden säilyttäminen on Suomen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää.[/caption]

– Nythän on paljon puhuttu tunnin junista. Ne auttavat paikkakuntakohtaisesti ehkä, mutta yleisesti ottaen aluepolitiikalla varmasti tässä on merkityksensä.

Aluepolitiikan sisällöstä ei tasavallan presidentillä ole mielipidettä, mutta maaseutu on myös maataloutta, ja maataloutta Suomi tarvitsee tasavallan presidentin mielestä jatkossakin jo ihan turvallisuutensa vuoksi.

– Jo viistoista vuotta sitten presidentinvaalikampanjan yhteydessä korostin omavaraisuuden merkitystä. On tärkeää, että meillä ainakin säilyy kyky tuottaa elintarvikkeita. Tätä näkemystä minun ei ole tarvinnut muuttaa, päinvastoin. Tämä ilmastonmuutos, konfliktien lukuisuus ja tietty epävarmuus korostavat sitä, että pitää osata pitää huolta itsestään, muistutti Niinistö.

Tasavallan presidentti kannustaa ylläpitämään maataloutta. Ilmastonmuutos lisää ehkä maatalouden mahdollisuuksia, mutta myös arvaamattomuutta.

– En lähtisi mahdollisuuksien kanssa paljon hurraamaan, koska me emme voi ilmastonmuutosta haluttuun kohtaan pysäyttää. Maailmantalouden epävarmuus ruoantuotannon suhteen on lisääntynyt, ja siihen ainoa lääke on se, että turvataan niin paljon kuin mahdollista omaan tekemiseen ja osaamiseen. Pidetään siitä huoli.

Kunnat pyrkivät rationaalisiin ratkaisuihin

Maalta muutetaan, mutta myös maalle muutetaan. Maaseudun Tulevaisuuden teettämän ja joulukuussa 2019 julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes miljoona suomalaista miettii maalle muuttoa.

– Olisin taipuvainen ajattelemaan kahden asumisen mallia, jollaista ilmeisesti osa huviloidensa kanssa jo viettääkin. Asumisen hintataso, väljyys ja luonnon arvot ovat varmasti asioita, joita suurempikin osa kuin tuo miljoona arvostaa, jos vain olosuhteet antaisivat siihen mahdollisuuden.

Maalle muuttajia vastaanottavat kunnat, jotka tällä hetkellä kipuilevat talousongelmiensa kanssa. Kyläkouluja suljetaan, ja palvelut karkaavat yhä kauemmaksi. Tasavallan presidentti korostaa kuntien tekevän pakon edessä rationaalisia ratkaisuja.

– Kaikki ovat valmiita myöntämään, että pienillä yksiköillä on omat hyvät puolensa, mutta varmasti suurilla on mahdollisuudet erilaisiin resursseihin. Aivan varmasti päätöksentekijät ovat paineissa silloin, kun puhutaan kustannuksista ja todella pienistä yksiköistä.

Paikallislehdet nostavat yhteisöä

Viime viikolla paikallislehtien päätoimittajia tavannut tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti paikallislehtien merkitystä yhteisöjensä hengen kohottajina.

– Paikallislehdistö pitää lähimpiä yhteisiä asioita esillä ja tarjoaa ihmisille myös mahdollisuuden välittää omia mielipiteitään ympäristöön. Uskon, että lukijat arvostavat, että tietävät, mitä omien seinien ulkopuolella läheisyydessä tapahtuu ja on luvassa.

Tasavallan presidentin vieraana oli 41 päätoimittajaa. Tapaamisen aluksi hän korosti paikalla olevan väkeä ilahduttavasti lähes joka kolkasta Suomea. Paikallislehdistön merkitys korostui lämminhenkisessä tilaisuudessa tälläkin tavalla.

Juha Kosonen

Tasavallan presidentin tapaamiseen osallistui 41 päätoimittajaa eri puolilta Suomea, muun muassa Lempäälän-Vesilahden Sanomien päätoimittaja Kari Pusa (vas.).[/caption]