Kansanedustaja Pia Viitanen haluaa kirjastoihin digitalkkarit – Tasa-arvo ei toteudu digimaailmassa, ikäihmiset syrjäytymisvaarassa

Kansanedustaja Pia Viitasen mielestä tasa-arvon on toteuduttava myös digimaailmassa. Varsinkin ikäihmiset ovat syrjäytymisvaarassa, kun eivät itse pysty hoitamaan asioitaan verkossa.[/caption]

Kansanedustaja Pia Viitanen (sd) pitää digitaalisuutta valtavana mahdollisuutena, mutta sen tuleminen ei saa syrjäyttää ihmisiä.

– Olen kysynyt monessa paikassa, miten toteutuu tasa-arvo digimaailmassa, ja saanut vastaukseksi, ei mitenkään. Varsinkin ikäihmisiltä saa kitkeriä kommentteja. Eihän sen näin pitäisi olla. Digitaalisuus on valtava mahdollisuus ja edistysaskel, mutta meidän kaikkien pitää päästä siihen mukaan, sanoo Viitanen.

Akaan Wanhojen Toverien kuukausikokouksessa maanantaina vieraillut Viitanen muistutti, että digitaalisuus ei saa tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ikäihmiset syrjäytyvät pelkästään sen takia, että eivät pysty uutta teknologiaa hankkimaan tai eivät osaa sitä käyttää.

– On valtavasti ihmisiä, jotka eivät ole vielä näiden palvelujen parissa, ja jos eivät ole, maksavat palvelusta paljon enemmän esimerkiksi puhelimella soittaessaan. Ja jos ei pysty maksamaan laskua jollakin digisovelluksella, hinta on kovempi ja henkilökohtaisen palvelun saatavuus heikompi, ihmettelee Viitanen.

Pankissa asioiminen ei saa vaikeutua

Suomen pankin pankkivaltuutettunakin toimiva Viitanen kertoo nostaneensa useassa kokouksessa esiin ajatuksen muun muassa pankkipalvelujen tasa-arvosta.

– Viimeisin pankkipalveluselvitys kertoi, että 75-vuotiaista tai tämän iän yli olevista ihmisistä pankkipalveluja internetin välityksellä käyttää ainoastaan 25 prosenttia. Tämä kertoo suoraan sen, että ne, jotka eivät käytä internettiä, maksavat pankkipalveluistaan enemmän ja asioiden hoitaminen on vaikeampaa, sanoo Viitanen.

Pankkeja on velvoitettu tekemään mahdollisimman helppoja sovelluksia tai tarjoamaan apua ikäihmisille, mutta tämä ei Pia Viitasen mielestä riitä.

– Kaikilla ei tule koskaan olemaan mahdollisuutta päästä uuden palvelun piiriin ja pitkään aikaan ei voida lähteä siitä, että uusi palvelu korvaa kokonaan esimerkiksi henkilökohtaisen palvelun. Tämä tarkoittaa myös sitä, että konttoripalveluja on oltava ja konttorien aukioloaikojen on oltava sellaiset, että niihin päästään.

Kirjastoihin digitalkkarit

Digitaalisuus etenee valtavalla vauhdilla, koska erilaisten sovellutusten kautta haetaan nopeutta ja säästöjä, käyttämisen helppouttakin. Tässä ei Pia Viitasen mielestä ole mitään pahaa, koska maailma varsinkin nuorille avautuu tänään kännykän kautta. Kuilua osaajiin ei tarvitsisi kuitenkaan tarpeettomasti kasvattaa.

– Nuoret ovat syntyneet kännykkä kädessä, he osaavat, eivätkä edes tiedä muusta. Mutta minäkin, joka olen vasta 53-vuotias, joudun jo välillä vähän miettimään, mitenkäs tämä asia taas meneekään. Kaikilla ikäihmisillä ei taas ole nuoria ympärillään, jotka auttavat. Ja onhan se itsenäisyyden mittari, kun pystyy itse asioitaan hoitamaan. Eihän uudistusten tarkoitus voi olla se, että tasa-arvo ei toteudu, ajattelee Viitanen.

Pia Viitanen haluaa, että digipalvelujen käyttöön tarjotaan aina apua ja opastusta niille, jotka sitä haluavat.

– Kirjastojen tehtävä on tänä päivänä paljon laajempi kuin ennen. Ne ovat nykyisin jo kansalaisten olohuoneita ja sinne digitalkkarin tehtävä sopii aivan hyvin. Talkkari takaisi pääsyn laitteelle turvallisesti ja neuvoisi solmukohdissa. Tämä voisi aivan hyvin olla yhteiskunnan kädenojennus tässä vaiheessa, miettii Viitanen.

Tasa-arvon toteutumisen edistäminen on yhteiskunnan tehtävä ja tasa-arvon on Pia Viitasen mielestä toteuduttava myös digimaailmassa. Liikoja ei pidä kuitenkaan odottaa.

– Joillakin on mahdollista ostaa itselleen huippulaitteita, toisilla ei koskaan. Tässä asiassa on niin monta tasoa, jotka pitää ratkaista, vaikka se välillä mahdottomalta tuntuukin. Ja sekin täytyy aina muistaa, että digitaalisuus voi ratkaista monta asiaa, ja on jo ratkaissutkin, mutta toista ihmistä se ei voi korvata.

Kansamedustaja Pia Viitasta oli kuuntelemass Metsola-salissa wanhoja tovereita Toijalasta ja Viialasta.[/caption]

Tunnin juna on höpötystä

Eino Mantela ihmettelee, miksi Pirkanmaalla on innostuttu höpöttämään tunnin junasta Tampereen ja Helsingin välille. Tärkeintä olisi saada toimiva lähiliikenne pääradalle lisäraiteita rakentamalla. Menossa oleva kokeilu on Mantelan mielestä toimiva ratkaisu.

– Meillä Akaassa terveyspalvelut keskitetään uuden Hyvinvointikeskuksen myötä Toijalaan. Sinne on päästävä ja kätevimmin se hoituu Viialasta junalla. Toimiva lähiliikenne on Akaan kannalta erittäin tärkeä asia, eikä mikään tunnin juna. Lähiliikenteestä hyötyisi Valkeakoskikin, sanoo Mantela.

Kansanedustaja Pia Viitanen on Eino Mantelan kanssa samaa mieltä.

– Samaan aikaan kun puhutaan tunnin junista, on pidettävä huolta, että nykyiset yhteydet säilyvät ja lähiliikennettä parannetaan. Lähiliikenteen kokeiluvuorot ovat osoittaneet jo nyt tarpeellisuutensa, sanoo Viitanen.

Akaassa uudet lähijunavuorot ovat saaneet kaupunkilaiset raiteille, ja vuorot ovat helpottaneet monen työmatkaa. Raimo Järvinen pohtisi jo Toijalan rautatieaseman syöttöliikennettä.

– Minä olen yllättynyt, kuinka paljon väkeä junilta tulee. Toijalan rautatieasemaa pitäisi ajatella jo syöttöliikenteen keskuksena. Linja-auto kiertäisi säännöllistä lenkkiä Akaassa tuoden väkeä asemalle ja keskustoihin. Joko liikenteen hoitaa paikallinen yrittäjä tai kaupungin oma liikennelaitos. Kaikki on neuvoteltavissa, sanoo Järvinen.

– Juuri näin. Tämähän on sitä kehittämistä, jota raideliikenteen puolesta Pirkanmaalla on tehtävä. Tunnin juna on tulevaisuushanke, jossa puhutaan hyvin laajoista yhteyksistä Suomesta Eurooppaan. Totta kai päärahan kehittäminen hyvin monella tavalla on meille tärkeä asia. Kehittämistoimia ei pidä asettaa vastakkain vaan peräkkäin, jatkaa kansanedustaja Pia Viitanen.