Pirkanmaa

SOTE-UUDISTUS: Ministeri Kiuru ottaa kopin Jaakko Herralan hoitajakoulutusideasta, hoitoala tarvitsee lähivuosina ennätysmäärän uusia ammattilaisia

SOTE-UUDISTUS: Ministeri Kiuru ottaa kopin Jaakko Herralan hoitajakoulutusideasta, hoitoala tarvitsee lähivuosina ennätysmäärän uusia ammattilaisia

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen kantaa huolta siitä, miten lähivuosina Tampereen yliopistollisessa sairaalasta eläköityvät erikoislääkärit korvataan. Huolta on myös hoitajahenkilöstön riittävyydestä tulevaisuudessa. (Kuva: Tays)
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen kantaa huolta siitä, miten lähivuosina Tampereen yliopistollisesta sairaalasta eläköityvät erikoislääkärit korvataan. Huolta on myös hoitajahenkilöstön riittävyydestä tulevaisuudessa. (Kuva: Tays)

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä tulee huutava pula lähitulevaisuudessa. Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala ehdottaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.), että Pirkanmaa saisi erillishankkeen sote-ammattilaisten kouluttamisesta. Vastuuministeri ostaa idean ja lupaa viedä asiaa vauhdilla eteenpäin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen nostaa ennätyssuuren lääkäreiden ja hoitajien eläköitymisen synnyttämän työvoimavajeen tärkeäksi haasteeksi. Hänen mukaansa hoitajapako ei ole niin suuri ongelma kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Ylöjärven terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti korostaa, etteivät hoitajat ajattele vain palkkaa. He arvostavat työolosuhteita ja yhteisöllisyyttä.

Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala kiteyttää lähitulevaisuuden keskeiseksi haasteeksi henkilöstön saatavuuden ja optimaalisen käytön.

– Vaikka meillä Pirkanmaalla on tällä hetkellä sote-henkilöstön suhteen hyvä tilanne, häämöttää täälläkin sote-ammattilaisten pula muun maan tapaan, hän myöntää.

Herrala teroittaa, että tiedämme jo nyt, paljonko sote-osaajia eläköityy tulevina vuosina.

– Olemme täysin kartalla niin sote-alan koulutuspaikoista kuin eri oppilaitoksista valmistuvien määrästä. Vuosikymmenen ja kahden sisällä olemme ongelmatilanteessa, sillä työntekijöitä on auttamattomasti liian vähän, hän herättelee.

Runsaat 30 vuotta sote-maailmassa työskennellyt Herrala vetoaakin valtiovaltaan, että yhteiskunta toimisi viivyttelemättä lisäten tuntuvasti alan ammattilaisten koulutuspaikkoja.

Herralan mielestä Pirkanmaalle sopisi luontevasti erityistehtävä, jonka turvin maakunnan arvostetuissa oppilaitoksissa alettaisiin kouluttaa tuntuvasti nykyistä enemmän sote-ammattilaisia.

– Samalla henkilöstön määrä ja osaaminen on kohdennettava tarpeen mukaiseksi. On muistettava, että digitalisaatio sekä uusien teknologioiden ja toimintamallien käyttöönotto tuovat omat haasteensa sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville.

Herrala korostaa, että jo koulutuksessa on otettava esille uuden ajan edellyttämät ammattinimikkeet ja töiden sisällöt.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta vastaava ministeri Krista Kiuru ottaa kopin Herralan ehdotuksesta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru korostaa, että koulutusasiat kuuluvat opetusministeri Li Anderssonin (vas.) toimialaan, mutta Kiuru sanoo haluavansa edistää asiaa ja vakuuttaa ottavansa pirkanmaalaisidean esille hallituksessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee Pirkanmaalla lähes 20 000 käsiparia.

Katseet vuoteen 2030

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen arvioi, että julkisesta keskustelusta saa väärän käsityksen hoitajapaosta. Hänen mielestään työnsä hoiva-alalla jättävien määrä ei ole niin dramaattinen kuin tiedotusvälineet antavat ymmärtää.

– Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ongelma konkretisoituu siinä, että lyhytaikaisia sijaisia on aikaisempaa vaikeampi saada.

– Palkka on tärkeä asia, mutta ei raha ole hoivahenkilökunnan ainoa mielenkiinnon kohde. Sairaanhoitopiirissä työssä olevat ihmiset arvostavat turvallisuutta ja arjen sujumista. Heidän motivaationsa ammentaa virtaa eri ammattiryhmien välisestä yhteistyöstä. Hyvä meininki vie todella pitkälle.

Martikainen on lukenut tarkasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Tilastokeskuksen raportteja sote-henkilöstön määrästä ja siinä tapahtuvista muutoksista lähivuosikymmenien aikana.

– Selvitykset osoittavat, että esimerkiksi hoitajapuolella olisi tulevaisuudessa kymmenientuhansien hoitajavaje. Sitä synnyttävät suuri eläköityminen ja syntyvien ikäpolvien pienentyminen, hän tarkentaa.

Martikaisen mukaan Pirkanmaa on vähän paremmassa asemassa terveydenhuollon ammattilaisten saannin suhteen kuin moni muu maakunta.

– Emme kuitenkaan saa tuudittautua nyt vallitsevaan hyvään työntekijätilanteeseemme.

Martikainen nostaa esille erikoislääkäritarpeen rajun kohoamisen. Erittäin kokeneita erikoislääkäreitä jää pienen ajan sisällä erittäin paljon eläkkeelle. Erikoistuminen ja pätevöityminen ottavat oman aikansa.

– Meillä ei ole yhtä ratkaisua, jolla saisimme niin lääkäri- kuin hoitajatarpeen turvattua. Tuleeko ulkomailta helpotusta? Järjestelläänkö hoitajien työkuva ja työajan käyttö uudelleen? Voidaanko hoitajilta vähentää potilastietojen kirjaamista ja keskittää työpanos hoitotyöhön? Ratkaisua on etsittävä monista pienistä puroista.

"Työn on oltava mielekästä"

Ylöjärven kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee noin 600 henkilöä. Perusturvaosaston osastopäällikkö, terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti tietää, miten alan työpaikat saadaan kiinnostaviksi ja ammattilaiset pysymään pesteissään.

– Selvitimme viime vuonna hoitohenkilöstömme palkkapolitiikan. Kun huomasimme, että maksamamme hoitajien palkat olivat Tampereen kaupunkiseudun alapäässä, teimme tarvittavan tasokorotuksen. Nyt huomioimme aikaisempaa paremmin myös työntekijän osaamisen ja erityisosaamisen. Remontti on tuottanut toivottua tulosta. Ylöjärvi on paremmin veto- ja pitovoimainen sote-ammattilaisten silmissä, Santalahti hän kertoo.

Santalahti painottaa, etteivät sosiaali- ja terveyspalvelutyötä tekevät ole vain palkkaorientoituneita. Hän korostaa heidän arvostavan korkealle myös työolosuhteita ja yhteisöllisyyttä.

– Etenkin uudet, nuoret alalle tulevat työntekijät painottavat työn mielekkyyden merkitystä. Kun heillä on mahdollisuus kehittyä työssään, se on vahva plussa.

– Olemme saaneet hyvää palautetta lisätessämme erilaisia työhyvinvointia edistäviä asioita. Satsaamme lähiesimiesten kouluttamiseen ja opiskelijaohjaukseen. Lähiesimiehet voisivat toimia myös valmentajatyyppisesti

Santalahden mukaan erityisesti sijaisten saaminen vaikeutui viime vuonna, joten Ylöjärvi alkoi palkata varahenki8löitä pysyviin työsuhteisiin.

– Tällä hetkellä on erityisesti vaikeuksia löytää lähihoitajia kotihoitoon. Uskon, että kotihoidon heikko tilanne johtuu siitä, että vanhusten hoitotyöstä on julkisuudessa kovin kielteinen kuva. Etenkin nuoret voivat vierastaa tehtäviä niiden vaativuuden takia. Tällä hetkellä kotihoidon piirissä on tosi monisairaita ihmisiä, joten työntekijä helposti kokee olevansa aivan liian paljon vartijana.

Santalahti miettii, että kotisairaanhoidossa toimiva hoitaja saisi työhönsä tukea esimerkiksi tabletista, jonka avulla hänellä voisi olla videoyhteys lääkäriin tai sairaanhoitajalle. Työntekijä saisi tuiki tärkeää tukea ratkaisuilleen.

Santalahden mukaan muutokset hoitajamitoituksessa ja hoitotakuussa sekä eläköityminen saattavat johtaa siihen, että vuosikymmenen kuluttua liki koko ikäluokka pitäisi kouluttaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita varten.

– Tämähän ei ole mahdollista. Yhteiskuntamme ei toimisi, jos kaikki valjastettaisiin sote-töihin.

MATTI PULKKINEN

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>