Hirvivahinkokorvausten määrä kasvoi edellisvuodesta Pirkanmaalla

Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna noin 1,4 miljoonalla eurolla koko maassa. Korvausten määrä väheni 0,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille viime vuonna arvioitujen tuhojen perusteella. Korvaukset tulevat maksuun tavallista aiemmin, jo helmikuun aikana.

Metsänomistajat hakivat vuonna 2019 korvauksia hirvieläinten aiheuttamista vahingoista edellisvuotta vähemmän. Hirvituhoja korvataan tänä vuonna 1,4 miljoonan eurolla koko maassa. Lisäksi tänä vuonna maksetaan aiemmilta vuosilta siirtyneitä viljelykustannuksia metsänomistajille noin 65 000 euron verran.

Hirvieläinvahinkoja esiintyi pääosin samoilla alueilla kuin edellisvuosina. Eniten hirvivahinkokorvauksia maksetaan tänä vuonna Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Edellisvuoteen verrattuna korvausmäärät kasvoivat eniten Kainuussa ja Pohjois-Savossa.

Pirkanmaalla hirvivahinkorvauksia maksetaan edellisvuotta enemmän. Tänä vuonna korvauksia maksetaan 57 699 euron edestä, kun viime vuonna luku oli 49 823 euroa. Maksettujen korvausten määrä on ollut kasvussa Pirkanmaalla viime vuosien aikana.

– Vain noin kolmasosalle kaikista hirvieläinten metsille aiheuttamista tuhoista haetaan korvausta. Aktiivisuus korvausten hakemisessa vaihtelee vuosittain, mikä johtuu osittain siitä, että toistuvien tuhojen alueilla aikaisempaa korvausta ei tarvitse vähentää, kun hakemisen ja korvauksen maksamisen välillä on kulunut vähintään 3 vuotta, kommentoi kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta.

Suomen metsäkeskus maksaa viime vuonna arvioidut hirvieläinvahinkokorvaukset metsänomistajille helmikuun aikana. Korvaushakemusten käsittely alkoi heti vuodenvaihteen jälkeen.

Talvilaidunalueilla pahimmat vahingot

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua. Vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina myös taimikkovaihetta varttuneimmissa metsissä.

– Talvilaidunalueilla syntyvät pahimmat hirvieläinvahingot vuodesta toiseen. Hirvet kerääntyvät talvilaitumille, pysyvät siellä ja syövät sitä, mitä on tarjolla. Hirvi on hyvä liikkumaan, mutta se ei usein lähde kahlaamaan paksussa lumessa edes ravinnon perässä, kertoo Heikki Kuoppala.

Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvieläinvahingoista. Hirvieläinvahinkoilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Ilmoituksen voi lähettää myös lomakkeella. Maanomistaja voi itse määrittää hirvivahinkojen mahdollista korvaussummaa hirvieläinvahinkolaskurin avulla. Laskuri sekä tietoa hirvivahinkoarvioinnista, vahinkokriteereistä ja korvauskäytännöstä on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.