Uutiset

M.A. Numminen 80 vuotta

M.A. Numminen 80 vuotta

M. A. Numminen on monelle lapsiperheelle tuttu Gommi ja Pommi hahmoista

Tänään torstaina 12. maaliskuuta 80 vuotta täyttävästä Mauri Antero Nummisesta ei koskaan tullut taloustieteilijää, vaikka hän alkujaan meni Helsingin yliopistoon kansantaloustiedettä opiskelemaan. Sen sijaan hänestä tuli laulaja, muusikko, säveltäjä, kirjailija ja tuottaja. Alkuperäinen artikkeli löytyy Lempäälä-Vesilahden sanomista

Jo yliopisto-opintojen alkuvaiheessa häntä alkoivat kiinnostaa kansantaloustiedettä enemmän sosiologia, filosofia ja kielitiede.

– Ajattelin, että minusta tulee kielisosiologi, Numminen kertoo.

– Siis sosiologi, joka tutkii kieltä yhteiskunnallisesta perspektiivistä. Taiteilija minusta kuitenkin tuli, mutta yliopiston opinnoista on ollut minulle suurta hyötyä koko uran ajan, hän lisää.

Kiinnostus filosofiaan sai Nummisen säveltämään lauluja Ludwig Wittgensteinin ja Martin Heideggerin teksteihin.

– Minulla oli näitä tekstejä säveltäessäni kansanvalistuksellinen päämäärä. Laulut ovatkin saavuttaneet Euroopassa paljon suosiota, Numminen sanoo.

Wittgensteinin kielifilosofiaan kuuluva varhaiskauden helmi Tractatus logico-philosophicus tunnetaan erityisesti viimeisestä lauseestaan, jossa Wittgenstein julistaa, että siitä, mistä ei voida puhua, on vaiettava. Wittgensteinin tarkoituksena oli tuoda esille kielen rajat.

 

M. A. Nummisen nuoruudessa 1960-luvulla oli lukuisia aiheita, joista ei olisi saanut puhua. Ei sen vuoksi, ettei niistä olisi voinut puhua kielen sisäisen logiikan rajoja rikkomatta, vaan siksi että 1960-luvun kulttuuri-ihmiset eivät kaikkia puheenaiheita sulattaneet. M. A. Numminen täräytti intelligentsiaa suoraan suoneen laulamalla näistä tabuista, kuten seksuaalivalistuksesta ja ulkosynnyttimistä. Hän myös tulkitsi omalle tyylilleen uskollisena Schubertin liedejä.

– Ei ihmisten ärsyttäminen kuitenkaan ollut se ainoa tavoitteeni, se tuli sivuilmiönä mukaan, Numminen muistelee.

– Tein aivan uusia asioita. Schubertin laulaminen epäsovinnaisella tavalla ärsytti monia aluksi, mutta nykyisin olen esittänyt klassisia liedejä arvostetuilla klassisen musiikin festivaaleilla.

Numminen laulaakin klassista musiikkia aina puhtaasti, huonona muusikkona ura ei olisi millään kestänyt vuosikymmenestä toiseen.

– Enkä olisi piloillani viitsinyt laulaa lähes kuusikymmentä vuotta.

 

Lempäälä tuli Nummiselle tutuksi jo lapsuudessa, kun hän vieraili kesäisin paikkakunnalla isoisänsä luona. Nykyisin Numminen asuu osan ajastaan Lempäälässä ja hän on kirjoittanut myös tekstejä paikkakuntaan liittyen.

– Olen muun muassa säveltänyt kaksi laulua Lempäälän kunnanvaltuuston päätöksistä vuonna 1992. Levy saavutti valtakunnallista kuuluisuutta. Myöhemmin tein vielä kaksi Lempäälä-aiheista laulua, nimittäin Mäyhäjärvi-valssin ja puherunon Lempo lemmolta lemmolle.

Taiteilijana Nummisen on ollut mahdollista yhdistää kaksi itselleen tärkeää asiaa, nimittäin musiikki ja suomen kieli. Vaikka suvussa ei muusikkoja ole, aloitti Numminen jo 14-vuotiaana rumpujen soittamisen ja esiintyi nuoruudessaan muun muassa Unto Monosen orkesterissa viiden markan iltapalkalla. Suomen kieltä hän vaalii käyttämällä julkisissa esiintymisissään kirjakieltä.

– Kyllä suomalainen vain rakastaa kieltään, hän tiivistää.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>