Uutiset, Uutisnostot

Lempäälä haluaa radan nykyiset suunnitelmat toteutukseen - Akaa lähdössä mukaan Suomi-rataan joko osakkeita ostamalla tai muuten yhtiötä tukemalla

Lempäälä haluaa radan nykyiset suunnitelmat toteutukseen - Akaa lähdössä mukaan Suomi-rataan joko osakkeita ostamalla tai muuten yhtiötä tukemalla

Lempäälä ja Vesilahti eivät ole lähdössä mukaan Suomi-rataan. Akaan kaupunginhallituksen mielestä mukana on oltava.

Akaan kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kaupunki liittyy osakkeenomistajaksi Helsingin ja Tampereen välisen nopean raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan Suomi-rata hankeyhtiöön. Jos valtuusto ehdotuksen hyväksyy, kaupunki merkitsisi perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaisi yhtiötä vuosien 2020-2030 aikana yhteensä 405 000 – 500 000 eurolla riippuen muun muassa muiden omistajien päättämistä rahoitusosuuksista.

Suomi-rata hankeyhtiö ei rakenna tässä vaiheessa vielä mitään. Sen tehtävänä olisi selvittää, rakennetaanko Helsinki-Vantaan lentoasemalta täysin uusi rata Tampereelle vai korjataanko nykyinen rata ratalinjaa oikaisten ja lisäraiteita rakentaen.

– Suunnittelun lähtökohtana on lentoradan tekeminen Pasilan ja Keravan välille. Jos ei lentorataa suunniteltaisi, niin silloin tarvittaisiin 5. ja 6. raide Pasilan ja Keravan välille. Kerava-Riihimäki-välille tarvitaan 3. ja 4. raide, samoin Riihimäki-Tampere-välille, sanoo Päärata+ hankkeen projektipäällikkö Jouni Koskela Pirkanmaan liitosta.

Akaan kaupunki edellyttää myös, että jo tehdyt suunnitelmat Pasila-Tampere rataosuuden parannukset toteutetaan valtion budjetista mahdollisimman pian.

– Nykyinen päärata tarvitsee joka tapauksessa peruskorjauksen. Siitä on olemassa noin 770 miljoonan euron investointisuunnitelmat, sanoo projektipäällikkö Koskela.

Suunnitteluvaihe ei sido nyt mukaan lähteviä kuntia hankkeen rakentamisvaiheen rahoittamiseen. Radan toteutuksen kokonaiskustannuksiksi on arvoitu, linjausvaihtoehdoista riippuen, noin 5,5-6 miljardia euroa. Valtion, muiden hankkeeseen osallistuvien julkisyhteisöjen ja EU-rahoituksen lisäksi varsinaisen rakentamisen rahoittajiksi haetaan myös institutionaalisia sijoittajia, esimerkiksi eläkeyhtiöitä.

Radanvarren kunnille toimiva lähiliikenne on nopeaa junayhteyttä tärkeämpi.

Lempäälä ja Vesilahti vetäytyvät

Hankeyhtiön perustamista ovat neuvotelleet valtion ja Helsingin kaupungin lisäksi muun muassa Akaan kaupunki, Finavia Oy, Hämeenlinnan kaupunki, Lempäälän ja Vesilahden kunnat sekä Tampereen kaupunki.

Osakassopimuksen mukaan valtio omistaisi yhtiöstä 51 prosenttia. Valtion osuus suunnittelukustannuksista olisi 76,5 miljoonaa euroa.

Helsinki olisi mukana 14,3 prosentilla, Finavia Oy 10,34 prosentilla, Akaa 0,31 prosentilla, Hämeenlinna 1,23 prosentilla, Lempäälä 0,42 prosentilla, Vesilahti 0,04 prosentilla ja Tampereen kaupunki 7,17 prosentilla. Yhteensä muiden osakkaisen osuus oli 49 prosenttia.

Vesilahden kunnanhallitus päätti 16.3. yksimielisesti vastoin kunnanjohtajansa esitystä, että valtuustolle ei esitetä Suomi-rahan osakkeiden ostamista. Samoilla linjoilla oli yksimielisesti myös Lempäälän kunnanhallitus. Lempäälä huomautti myös, että uudet ratahankkeet eivät saa vaarantaa nykyisen pääradan jo suunniteltuja korjauksia.

Ilmastonmuutoksen varjo

Raideliikenteen edelleen kehittämiseen Suomea ajaa ilmastonmuutoksen hillintä. Liikenne on merkittävä kasvihuonepäästöjen aiheuttaja ja liikennevirtojen siirtymisellä raiteille olisi merkittäviä ilmastovaikutuksia.

Jotta päärata olisi houkutteleva, junien on liikuttava kaupunkien välillä nykyistä nopeammin. Nopeita junia ja myös lähijunaliikenteen junia on oltava nykyistä enemmän. Matkustajamäärien on ennustettu kasvavan 8 miljoonaan matkustajaan vuodessa, mikäli ennustettu kulkutaosuuden kasvu toteutuu.

Suomi-rataa suunnittelevat kunnat haluavat, että Tampere-Helsinki-välin nopean ratayhteyden toteuttaminen luo radan kaupunkiseudusta yhteneväisen työssäkäyntialueen. Nopea liikkuminen tekee mahdolliseksi asumisen missä tahansa radanvarsitaajamassa ja toimivilla liityntäyhteyksillä ja pysäköintialueilla tehdään mahdolliseksi asuminen myös taajamien ulkopuolella.

Akaa toivoo nopean junayhteyden lisäävän kaupungin saavutettavuutta. Sujuva liikenne on sekä yritysten että asukkaiden etu.

Kymmenen vuoden projekti

Suunnitteluvaiheen on ajateltu kestävän 10 vuotta. Yhtiön toimialana on Helsingin ja Tampereen väliseen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevaan raideyhteyteen liittyvän raideinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Lopullisesti rakentamisesta päättää maan hallitus.

– Ratayhteyden suunnitteluratkaisu menee aikanaan hallituksen talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan.

Hankeyhtiö saa hallituksen, jossa on vähintään kolme ja enintään yhdeksän jäsentä. Tampere on pohtinut hallituksen kooksi yhdeksään jäsentä siten, että valtiolla olisi viisi paikkaa ja Helsingillä, Finavialla, Tampereella ja Vantaalla kullakin yksi paikka.

Suunnitteluvaihe on monivaiheinen. Kanta-Hämeen kunnilla on muun muassa oikeus erota Suomi-rata yhtiöstä, mikäli suunnittelun edetessä lopulliseksi vaihtoehdoksi on nousemassa muu kuin nykyiseen päärataan tukeutuva vaihtoehto. Akaa on kuitenkin lähdössä nyt mukaan.

– Tämän päättää tietenkin Akaa itse. Noin 1,5 vuoden aikana on tarkoitus selvittää, onko ratkaisuna uusi ratalinjaus vai nykyisen pääradan kehittäminen, sanoo projektipäällikkö Jouni Koskela.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen pakottaa Suomessakin kehittämään raideliikennettä. Nykyisen pääradan kapasiteetti ei riitä.

 

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>