Pirkanmaa

Kyläasiamies Jani Hanhijärvi: ”Pirkanmaata ja koko Suomea tulisi kehittää yhtenä kokonaisuutena, ilman turhia vastakkainasetteluja”

Kyläasiamies Jani Hanhijärvi: ”Pirkanmaata ja koko Suomea tulisi kehittää yhtenä kokonaisuutena, ilman turhia vastakkainasetteluja”

 

Karhelainen kyläraitti symbolisoi hyvin Pirkan Kylät ry:n kyläasiamiehen näkemystä siit, että maaseutu Pirkanmaalla voi ihan hyvin. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Karhelainen kyläraitti symbolisoi hyvin Pirkan Kylät ry:n kyläasiamiehen näkemystä siit, että maaseutu Pirkanmaalla voi ihan hyvin. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Erilaiset maaseutualueet ovat vahvasta kasvu- ja kehitysvauhdistaan kuulun Pirkanmaan valttikortteja. Neljän eri alan pitkän linjan ammattilaista vakuuttaa, että maakuntamme maaseudulla on valoisa tulevaisuus, jos kunnat hoitavat leiviskänsä viisaasti. Koronakriisi voi nostaa maaseudun merkittäväksi asuinvaihtoehdoksi. Suomalainen kuluttaja pystyy tervehdyttämään maanviljelijöiden taloutta ja sitä kautta sinivalkoista ruokatuotantoa.

Pirkanmaalaisella maaseudulla menee hyvin.

Näin pystyy päättelemään neljän henkilön näkemyksistä, jotka perustuvat heidän töissänsä kohtaamiin faktoihin.

Vaikutusvaltainen alue- ja väestötutkija Timo Aro jakaa nimenomaan Pirkanmaan neljään erilaiseen maaseutuun. Niillä kaikilla on erilaiset menestymisedellytykset.

Pirkan Kylät ry:n kyläasiamies Jani Hanhijärvi muistuttaa, että Pirkanmaan maakunta on Suomi pienoiskoossa. Hänen mielestään maamme valtamedia näkee virheellisesti maaseudun pitkälti taantuvana alueena.

Säästöpankki Sinetin toimitusjohtaja Hannu Syvänen muistuttaa, että Pirkanmaalla on vielä noin 3 000 aktiivisesti toimivaa maatilaa. Hänen mukaansa perinteiset elinkeinot jaksavat tasan niin hyvin kuin niiden yrittäjänsä.

Maaseutupäällikkö Markku Mäkelä sanoo, että maanviljelijät pystyisivät kehittämään ja investoimaan tiloihinsa, jos Euroopan unionin ja Suomen harjoittama maatalouspolitiikka olisi johdonmukaista ja ennustettavaa. Mäkelän mielestä Pirkanmaalla on viljavat pellot, joiden kuntoa kannattaa vaalia.

- Varsinkin kaupungin läheinen maaseutu voi saada koronakriisistä toipumisen jälkeen aiempaa enemmän niin sanottuja vastavirtoja kaupungeista. Tätä mieltä on maamme johtava alue- ja väestötutkija Timo Aro, joka jakaa Pirkanmaan maaseutualueet voidaan jakaa kaupungin läheiseen maaseutuun, maaseudun paikalliskeskuksiin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. (Kuva: Matti Pulkkinen)
- Varsinkin kaupungin läheinen maaseutu voi saada koronakriisistä toipumisen jälkeen aiempaa enemmän niin sanottuja vastavirtoja kaupungeista. Tätä mieltä on maamme johtava alue- ja väestötutkija Timo Aro, joka jakaa Pirkanmaan maaseutualueet voidaan jakaa kaupungin läheiseen maaseutuun, maaseudun paikalliskeskuksiin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Vastavirtoja kaupungeista

Maamme johtava alue- ja väestötutkija Timo Aro uskoo koronakriisin koituvan kaupunkeja ympäröivän maaseudun hyväksi.

– Mielestäni kaupungin läheisen maaseudun ja kaupunkien kehysalueen väliseen yhteyteen ja tiiviiseen vuorovaikutukseen kannattaa nyt satsata. Molemmat aluetyypit saavat muuttovirtoja kaupungeista. Mitä enemmän ne kykenevät houkuttelemaan muuttajavirtoja, sitä enemmän synnytetään uusia mahdollisuuksia ja elämää alueelle, Aro sanoo.

– Varsinkin kaupungin läheinen maaseutu voi saada koronakriisistä toipumisen jälkeen aiempaa enemmän niin sanottuja vastavirtoja kaupungeista, Aro lisää.

– Jos jatkossa tapahtuu 2010-luvun kehityksestä poiketen vastakaupungistumista, suurimmat voittajat ovat kaupunkien kehysalue ja kaupungin läheinen maaseutu. Maaseudun paikalliskeskukset tai taajamien tai kirkonkylien kohtalo on sidottu pitkälti palvelurakenteeseen ja -verkkoon. Tärkein tekijä on lähipalvelujen saatavuus. Iäkkäiden kansalaisten kohdalla koronan jälkeen korostuvat terveyspalvelut ja aikuisväestöllä erityisesti kasvatus- ja sivistyspalvelut, Aro teroittaa.

Yhteiskunnallista keskustelua tarkasti seuraava Aro tähdentää, että maaseutualueista puhuttaessa on välttämätöntä määritellä, mitä milloinkin käsitellään. Alue- ja väestötutkija ei tukeudu hallinnollisiin rajoihin vaan toiminnallisiin alueisiin.

Aron mukaan Pirkanmaalla maaseutualueet voidaan jakaa kaupungin läheiseen maaseutuun, maaseudun paikalliskeskuksiin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun.

– Koronaviruksen jälkeisessä alue- ja väestökehityksessä näen kaupunkien läheisen maaseudun pärjäävän hyvin, jos yhteydet ovat hyvät ja sujuvat lähimpään keskukseen. Kaupunkien kehysalue ja kaupunkien läheinen maaseutu muodostavat vuorovaikutteisen kokonaisuuden, jotka oletettavasti menestyvät alueiden välisessä kilpailussa, Aro toteaa.

– Maaseudun paikalliskeskukset tai taajamat pärjäävät, jos ne pystyvät säilyttämään palveluverkon toimivana. Haastavin tilanne on ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla, joissa maatalouden rakennemuutos jatkuu edelleen ja joissa pitkään jatkuneen väestön supistumisen kierteen negatiiviset vaikutukset haittaavat kehitystä, Aro pohtii.

Säästöpankki Sinetin toimitusjohtaja Hannu Syvänen etsii avaimia pirkanmaalaisen maaseudun tulevaisuuteen 23 kunnan harjoittamasta tonttipolitiikasta. - Miten kunnat kaavoittavat maaseutualueita, on jutun ydin, hän korostaa. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Säästöpankki Sinetin toimitusjohtaja Hannu Syvänen etsii avaimia pirkanmaalaisen maaseudun tulevaisuuteen 23 kunnan harjoittamasta tonttipolitiikasta. - Miten kunnat kaavoittavat maaseutualueita, on jutun ydin, hän korostaa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Noin 3 000 aktiivitilaa

Oriveteläisen Säästöpankki Sinetin toimitusjohtaja Hannu Syvänen pitää elävän maaseudun kaikille ymmärrettävänä merkkinä sitä, että päärakennusten ikkunoissa on valot. Muita tunnusmerkkejä ovat ihmiset, yhteisöllisyys sekä hoidettu maisema. Säästöpankki Sinetin syntyjuuret ovat perinteikkäässä Eräjärven kylässä.

Maaseutualueiden elinvoimaisuuden takaamisesta puhuttaessa Syväsen tiukka katse kohdistuu kuntien kaavoitus- ja tonttipolitiikkaan.

Syväsen mukaan Pirkanmaalla on vielä noin 3 000 aktiivista maatilaa. Niiden määrä pienenee noin viiden prosentin vuosivauhdilla. Pankkiiri muistuttaa, että maatalouden haasteina ovat maanviljelijöiden keski-iän nousu ja jatkajan löytyminen.

– Perinteiset elinkeinot jaksavat tasan niin hyvin kuin niiden yrittäjänsä. Niin kauan kuin usko omaan tekemiseen ja oma jaksaminen ovat tasapainossa, niin perinteisilläkin elinkeinoilla on mahdollisuus menestyä. Pärjääminen tosin edellyttää aiempaa yrittäjämäisempää otetta tekemiseen. Koronakevät on osoittanut, että kotimaisella elintarviketuotannolla on mahdollisuus menestyä. Poikkeustila herättää ihmisiä miettimään huoltovarmuusasioita uudelta kannalta, Syvänen pohtii.

Syvänen muistuttaa, että perinteisesti tilakoko on ollut Pirkanmaalla pienehkö. Kovin pienillä tiloilla ei ole tulevaisuutta.

– Vaihtoehtoina ovat tilakoon kasvattaminen ja tilojen tuotannon erikoistuminen. Liitännäiselinkeinojen avulla on mahdollista jatkaa maatilatalouden harjoittamista myös pienemmillä tiloilla, joiden on kuitenkin löydettävä avarakatseisesti omat vahvuutensa, Syvänen tarkentaa.

Syväsen mielestä Isona yleisenä haasteena on toiminnan kannattavuus.

– Tuotantopanosten hinnat ovat kasvaneet merkittävästi tuottajahintoja nopeammin. Lisäksi haasteina on huomioitava ympäristön olosuhteiden ja ilmaston muutokset, hän herättelee.

– Onko kaupungistumiskehitys Pirkanmaalla uhka vai mahdollisuus? Vaikuttaako esimerkiksi tämä koronan leimaava poikkeuksellinen kevät siihen, missä ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua, Syvänen ruotii.

"Positiivisella mielellä"

Maaseutupäällikkö Markku Mäkelä tekee työtä ruohonjuuritasolla maanviljelijöiden keskuudessa. Oriveden kaupunki vastaa myös Juupajoen ja Pälkäneen kuntien sekä Tampereen ja Kangasalan kaupunkisen maaseutuelinkeinojen hallinnosta ja viranomaispalveluista. Mäkelän alaisuudessa työskentelee neljä maaseutuasiamiestä.

Mäkelä sanoo ykskantaan, että hänellä on hyvin myönteinen kuva laajan työreviirinsä maaseudusta ja maataloudesta.

– Kevät on saapunut, joten maanviljelijät ovat lähtökuopissa peltotöihinsä. Edessä on toimelias kevät sekä kesä ja alkusyksy kylvöineen, kasvinsuojelutöineen, rehunkorjaamisineen sekä puinteineen, maaseutupäällikkö kuvailee.

– Sellainen näppituntuma minulla on, että maanviljelijöiden mieliala on valoisa ja energinen. Kevättalvi jää historiaan, koska silloin ei pystytty järjestämään perinteisiä viljelijäkoulutuksia. Ne ovat totutusti hyvin suosittuja. Niissä pystyy myös aistimaan kentän fiilikset, hän lisää.

Mäkelä sanoo, että hänen toiminta-alueensa jakaantuu kahteen hyvin erilaiseen osaan. Kangasalan ja Pälkäneen seudut ovat erikoistuneet puutarhatuotteiden tuottamiseen, erikoiskasvien viljelyyn ja broilerin kasvatukseen. Orivedellä, Juupajoella sekä Tampereella on puolestaan vallalla rehu- ja leipäviljan viljeleminen. Alueella on vähän lypsykarjatiloja.

– Toimivien maatilojen määrä laskee koko ajan. Mielestäni tähän on syynä niin Suomessa kuin koko Euroopassa harjoitettava poukkoileva ja lyhytjänteinen politiikka. Parhaillaankin olemme tyhjän päällä, koska EU ei ole saanut sovittua uutta maatalouden ohjelmakautta, Mäkelä kertoo.

Maaseutupäällikkö pitää erittäin myönteisenä, etteivät viljelystä luopuvat maanomistajat metsitä peltojaan tai jätä niitä luonnontilaan.

– Pirkanmaalla on korkeatasoiset pellot, jotka ovat hyvin salaojitettuja. Onneksi luopujat vuokraavat peltonsa sellaisille viljelijöille, jotka haluavat viljellä ja tarvitsevat lisää viljelyalaa, Mäkelä kiittää.

Mäkelän mukaan maatilat säilyttävät toimintakykynsä, kun niiden rahoitus on kunnossa ja talous terveellä pohjalla. ­

– Velkakierre on vaarallinen. Maatilat ovat rehellisiä yrityksiä. Niillä on jäätävä viimeisen viivan alle riittävä tulos. Jatkuva miinusmerkkinen tulos on tuhoisa. Korostan sitä, että maanviljeleminen on totista työtä. Se ei ole harrastelua, hän toteaa.

Pirkanmaalla on runsaat 300 aktiivisesti toimivaa kyläyhdistystä. Tämä on paras todiste siitä, että maaseutu voi hyvin maakunnassamme. Kyläasiamies Jani Hanhijärvi sanoo, että yhteiskunnassamme asetetaan kaupungit ja maaseutu vastakkain. - Vastakkainasettelua viljellään muutenkin täysin tarpeettomasti, hän sanoo.
Pirkanmaalla on runsaat 300 aktiivisesti toimivaa kyläyhdistystä. Tämä on paras todiste siitä, että maaseutu voi hyvin maakunnassamme. Kyläasiamies Jani Hanhijärvi sanoo, että yhteiskunnassamme asetetaan kaupungit ja maaseutu vastakkain. - Vastakkainasettelua viljellään muutenkin täysin tarpeettomasti, hän sanoo.

Mikä on kaupunki tai maaseutu?

Pirkan Kylät ry:n sastamalainen kyläasiamies Jani Hanhijärvi maalaa valoisan kuvan pirkanmaalaisesta maaseudusta.  ­

– Maaseutu Pirkanmaalla voi ihan hyvin. Pirkanmaa on yksi Suomen harvoista kasvumaakunnista, joten sen maaseutukin voi muun Suomen maaseutuun nähden mainiosti. Maakuntamme on kuin Suomi pienoiskoossa. Tämä pätee myös maaseutuumme, josta löytyvät käytännössä kaikki Suomen maaseututyypit. On viljavia peltoja, laajoja metsäalueita, erityyppisiä soita, erämaata, järviä ja järven rantoja, maaseutumatkailua sekä vireitä kyliä. Pirkanmaalla on reilut 300 toimivaa kyläyhdistystä, joten toimintaa ja aktiivisuutta kyllä löytyy, Hanhijärvi luonnehtii.

Kyläasiamiehen mielestä suomalaisilla on isossa kuvassa heikot tiedot maaseudusta, maataloudesta sekä maaseudun asukkaista.

– Vähän kärjistetysti sanottuna maamme valtamedia näkee maaseudun pitkälti taantuvana alueena ja siihen perustuen luo ihmeellistä mielikuvaa, että kaikki ihmiset haluaisivat kaupunkeihin. Näinhän asia ei ole, Hanhijärvi oikoo.

Hanhijärven mielestä maaseutua romantisoidaan hassulla tavalla erilaisissa tosi-TV-ohjelmissa. Niitä ovat esimerkiksi Farmi ja Maajussille morsian.

– Kuitenkin nykyajan maaseutu on kiinni teknologiassa ja innovaatioissa siinä missä kaupunkialueetkin. Olen töissäni jo ennen nykyistä pestiäni toiminut pitkään maaseudun ja kylien ihmisten kanssa ja voin sanoa, että he ovat erittäin toimeliaita ja yhteisöllisiä. Sanotaanhan, että "voimaa on kuin pienessä kylässä".

Kyläasiamies herättelee tunnistamaan maakuntamme ilmeikkäät kasvot.

­– Pirkanmaan 23 kuntaa ovat keskenään todella erilaisia. On sanomattakin selvää, että liki 239 000 asukkaan Tampere ja vajaan 1 900 asukkaan Juupajoki näkevät maaseutunsa eri tavoin. Varsinkin kun jälkimmäinen on pelkkää maaseutua. Väliin mahtuu lukuisa joukko erilaisia kaupunkeja ja kuntia. Pirkanmaan kunnissa suhtaudutaan hyvin eri tavoin maaseutuun ja kyliin. Konkreettisimmillaan tämä näkyy esimerkiksi kyläkouluasiassa. Joistakin kunnista ne on systemaattisesti lakkautettu ja joistakin niitä yhä löytyy, Hanhijärvi vertailee.

Poliitikot väittävät äänekkäästi, ettei maassamme kaupunkeja ja maaseutua aseteta vastakkain. Pirkan Kylien kyläasiamies kokee asian toisin. ­

– Tuntuu, että elämme muutoinkin vastakkainasetteluiden ja sellaisten tahallisten väärinymmärrysten aikaa. Lisäksi on terminologinen kysymys, mikä on kaupunki ja mikä on maaseutu. Esimerkiksi mihin maaston kohtaan vedetään raja, jossa Ylöjärven tai Akaan kaupunki loppuu ja alkaa maaseutu. Tällainen kysymys on jo lähtökohtaisesti aika järjetön. Aluetieteilijänä puhuisin mieluummin erityyppisistä alueista, jotka hyvin toimivassa yhteiskunnassa tarvitsevat ja tukevat toinen toisiaan. Loppujen lopuksi Pirkanmaata ja koko Suomea tulisi kehittää yhtenä kokonaisuutena, ilman turhia vastakkainasetteluja, Hanhijärvi esittää.

MATTI PULKKINEN

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>