Pirkanmaa

Lähiruoan hyväksi toimiva Antti Luomala: "Meillä on varaa älypuhelimeen ja Dieselin paitaan – onko ruoka meille ainoastaan polttoainetta?"

Lähiruoan hyväksi toimiva Antti Luomala: "Meillä on varaa älypuhelimeen ja Dieselin paitaan – onko ruoka meille ainoastaan polttoainetta?"

Lähiruoan parissa työskentelevä Antti Luomala kannustaa suomalaisia syömään satokauden mukaan. Hän puhuu ruokakansalaisuudesta, mikä tarkoittaa sitä, että ihminen on aktiivinen ruokavaihtoehtojensa suhteen. Tampereen Kauppahallissa olevassa Valliuksen Vihannespuodissa on saatavilla erittäin paljon eri puolilla Pirkanmaata tuotettuja marjoja, vihanneksia, juureksia sekä yrttejä. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Lähiruoan parissa työskentelevä Antti Luomala kannustaa suomalaisia syömään satokauden mukaan. Hän puhuu ruokakansalaisuudesta, mikä tarkoittaa sitä, että ihminen on aktiivinen ruokavaihtoehtojensa suhteen. Pirkanmaa on todellinen ruoka-aitta. Maakunnassa rakennetaan parhaillaan omaa alkuperämerkkiä. Tampereen Kauppahallissa olevassa Valliuksen Vihannespuodissa on saatavilla erittäin paljon eri puolilla Pirkanmaata tuotettuja marjoja, vihanneksia, juureksia sekä yrttejä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaalla on eväät aitoon ja vahvaan maakuntaidentiteettiin. Projektipäällikkö Antti Luomalan mukaan pirkanmaalaisuudesta saadaan leivottua muun muassa persoonallinen ja uskottava lähiruokabrändi. Parasta Pirkanmaalta – Ruokasektorin ja rajapintojen koordinaatiohanketta sekä Pientuottajat yhteistyöllä markkinoille -kehittämishanketta luotsaava Luomala odottaa paljon parhaillaan työn alla olevalta alkuperämerkiltä.

Ahlmanin elinkeinojen kehittämishankkeissa projektipäällikkönä työskentelevä Antti Luomala sanoo, että lähiruuan kansallinen teemapäivä on tärkeä ja tervetullut. Hänen mielestänsä kaikki asiat, jotka nostavat lähiruoan kansalaisten elinpiiriin, ovat yhteiskunnallisesti merkityksellisiä.

Luomalan mukaan lähiruokarintamalla Pirkanmaalla tapahtuu paljon. Hän odottaa todellisia konkreettisia tuloksia esimerkiksi Pirkanmaan ruokafoorumilta, joka avautuu lokakuun loppupuolella. Ruokafoorumi tarjoaa keskusteluyhteyden kaikille, joita lähiruokaan liittyvät asiat kiinnostavat.

– Meillä on parhaillaan työn alla maakuntamme oma alkuperämerkki. Se kirkastaa valmistuttuaan pirkanmaalaista lähiruokatarjotinta. Käyttöönotto tapahtuu joko ensi tai seuraavana vuonna, Luomala paljastaa.

Luomalan vetämät Parasta Pirkanmaalta – Ruokasektorin ja rajapintojen koordinaatiohanke ja Pientuottajat yhteistyöllä markkinoille -kehittämishanke kantavat hyvää hedelmää.

Akaan seutu, Lempäälä ja Vesilahti, Pälkäne sydänhämäläisine ympäristöineen, Orivesi ja Juupajoki sekä Suur-Ylöjärvi Kurun ja Viljakkalan alueineen ovat lähiruoan kotoista maaperää.

Pirkanmaalla on identiteetti

Jotkut ihmiset pitävät vuonna 1956 perustettua Pirkanmaata historiattomana ja juurettomana sekä keinotekoisena maakuntana.

Antti Luomala korostaa, että Pirkanmaalla on omittavinaan erittäin vahva ja persoonallinen maakuntaidentiteetti. Siitä ammentamalla muodostuu ja kristallisoituu kirkas maakuntabrändi, mutta sen kokoon juokseminen vaatii ponnisteluja monilla rintamilla.

– Olen tavannut useita asiantuntijoita ja tutkijoita, jotka ovat johdattaneet minut pirkanmaalaisuuden lähteelle. Alueen historia ja kehityspolku on poikkeuksellisen antoisa, raikas sekä rikas. Lujana perustana on vanhasta Hämeestä, Satakunnasta sekä Etelä-Pohjanmaasta syntynyt maakunta, Luomala ihastelee.

– Pirkanmaalaisuuden elementit löytyvät, kun ne osataan katsoa ja tunnistaa, Luomala lisää.

Lähiruoka on iskusana

Lähiruoka on tämän ajan elinvoimainen trendi, jonka nimeen vannotaan jokaisessa niemessä ja notkelmassa. Antti Luomalan mielestä lähiruoka-termistä on muodostunut 2020-luvun iskusana.

Luomala viljelee lähiruokateemaa avatessaan ja syventäessään elintarvikkeiden suoria ketjuja viljelijöiltä, kasvattajilta sekä tuottajilta kuluttajille. Hänen mukaansa raaka-aineet siirtyvät korjaus- ja pyyntituoreina niiden käyttäjille. Mallissa toteutuu ajatus siitä, että tuotteet saadaan vähin välikäsin pellolta, navetasta, kanalasta, sikalasta tai kalavesistä ruokapöytään.

– Suuren yleisön olisi hyvä havahtua siihen, miten pitkäkestoisia reittejä elintarvikkeet tavallisesti liikkuvat ennen kuin ne ovat ihmisten saatavilla, Luomala herättelee.

– Lähiruualla on simppelit tunnusmerkit. Asiakas tietää prikulleen, mitä hän saa. Kuluttaja pystyy perehtymään tuottajan historiaan sekä tarinaan. Lähiruoka herättää arvostusta, sen hankkija ajattelee muutakin kuin kilohintaa, Luomala luonnehtii.

Rakenne ei tue lähiruokaa

Elämänpiirissämme vallitsee jonkinlainen harha siitä, että lähiruokaa olisi tarjolla runsaasti ja sitä olisi kätevästi saatavissa lähes kaikkialla.

Antti Luomala korjaa lähiruoan isoa kuvaa. Nimittäin lähiruokaa ei oikeastaan ole runsaskätisesti eikä kattavasti käden ulottuvilla.

– Missä se lähiruoka sitten on? Kysymys on tärkeä. Kansalaisistamme valtaosa hankkii elintarvikkeensa hypermarketeista, joissa on tyrkyllä jopa 100 000 tuotenimikettä. Yksi perustavaa laatua oleva pointti lähiruoan vähäiselle tarjonnalle on suomalaisen kaupan rakenne. Kaupat pitävät tiukasti kiinni siitä, että niillä on kutakin tuotetta ennustettavasti hyllyssä, Luomala miettii.

Luomalan katse kohdistuu myös tuottajiin. Hänen mukaansa tosiasia on, ettei Suomessa ole riittävän paljon lähiruoan tuottajia eikä niiden jalostajia. Tulevaisuuden odotukset kohdistuvat siis tuotannon ja jalostamisen tuntuvaan lisäämiseen. tästä näkökulmasta on ironista, että aikamme synnyttää mammuttimaisiamaito- ja lihatiloja.

Lähiruoan tuottamisen ja jalostamisen on oltava kannattavaa. Työstä on saatava oikeanlainen palkka.

Omatarveviljely nostaa päätään

Antti Luomala on vaihtanut kaupunkiasumisen maaseudun rauhaan. Hän ja perheensä viihtyvät Sastamalan Karkussa.

Luomalan mielestä lähiruokakeskustelun ydintä on myös omatarveviljely, jota hän harjoittaa omakotitalonsa pihapiirissä.

– Ajassamme on paljon konkreettisia merkkejä siitä, että yhä useammat ihmiset perustavat kasvimaan ja perunapellon. Monessa kodissa nautitaan itsekasvatetuista vihanneksista, juureksista sekä yrteistä, marjoista ja hedelmistä. Tämä myönteinen suuntaus on saanut lisää tuulta purjeisiin koronapandemian aikana, Luomala iloitsee.

– Periaatteenani on, että viljelen samalla vähän enemmän. Eli myyn peltojeni anteja naapureilleni, Luomala lisää.

Luomala pitää tärkeänä, että monella kerrostaloasujallakin on parvekkeella pienimuotoista viljelyä, kuten tomaatteja tai basilikaa.

Yleinen keskustelu merkityksellistä

Aktiivinen ja monipuolinen ruokadebatti on Antti Luomalan mukaan erittäin hyödyllistä. Julkinen keskustelu nostaa asiat ihmisten silmiin ja korviin, joten he ovat myös niistä jotakin mieltä. Vuoropuhelu aktivoi arjen tekoja.

– Suomalainen elämänpiiri on vuosikymmenien saatossa johtanut siihen, että kansalaiset ovat vieraantuneet ruoan tuottamisesta ja jopa sen valmistamisesta. Yhteiskuntamme on kulkenut monivaiheisen tien agraariyhteiskunnasta moderniin it- ja palveluyhteiskuntaan, Luomala taustoittaa.

Luomala korostaa, että lähiruoan käyttäminen voi alkaa siitä, että ihminen kerran viikossa tai pari kertaa kuukaudessa satsaa aitoihin lähellä tuotettuihin elintarvikkeisiin. Hänen mielestään ihmisten on oltava realisteja ja elettävä teeman kanssa jokapäiväisen elämän realiteettien, kuten ajankäytön ja rahapussin, mukaan.

Luomala valaa uskoa lähiruoan tulevaisuuteen. Ihmisillä on myönteinen tahtotila muuttaa ruokatottumuksiaan ja -käytäntöjään.

– Jaloilla äänestäminen johtaa tuloksiin. Maailmaa voi kehittää ja parantaa pieneltäkin tuntuvalla valinnalla. Päivänselvä asia on, että pienet lähituottajat tarvitsevat kuluttajilta ymmärrystä ja vastaantuloa, Luomala sanoo.

– Suomalaisen elämänpiirin rikkaus on neljä vuodenaikaa. Pohjoisessa maassa olisi luontevaa palata ja elää satokausien mukaan myös ruokataloudessa, Luomala vinkkaa.

Luomala heittää suurelle yleisölle pureskeltavaksi faktan, jonka mukaan aikamme ihmiset käyttävät tienesteistään vain 11 prosenttia ruokaansa. Vielä puoli vuosisataa sitten vastaava luku oli 40 prosenttia.

– Meillä on varaa älypuhelimeen ja Dieselin paitaan – onko ruoka meille ainoastaan polttoainetta? Miettisinkö mitä söisin ja minkälaisen kokemuksen se tuottaa minulle? Luomala herättelee.

MATTI PULKKINEN

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>