Pirkanmaa

AJAN TRENDIT: Tiedätkö, mitä tarkoittaa älykäs sopeutuminen tai monipaikkaisuus?

AJAN TRENDIT: Tiedätkö, mitä tarkoittaa älykäs sopeutuminen tai monipaikkaisuus?

Pirkanmaalla tunnistetaan myönteinen liikehdintä, joka kohdistuu maaseudulla asumiseen. Nyt ihmiset haluavat suosia maalla elämistä. Kiinnostuksen kohteina ovat kiinteistöt, joilta on noin puolen tunnin ajomatka Tampereelle. Ihmiset haluavat harrastaa luonnossa ja elää väljästi. (Kuva: Rami Marjamäki)
Pirkanmaalla tunnistetaan myönteinen liikehdintä, joka kohdistuu maaseudulla asumiseen. Nyt ihmiset haluavat suosia maalla elämistä. Kiinnostuksen kohteina ovat kiinteistöt, joilta on noin puolen tunnin ajomatka Tampereelle. Ihmiset haluavat harrastaa luonnossa ja elää väljästi. (Kuva: Rami Marjamäki)

Jo tänä vuonna tiedämme, onko maallemuutto aito, uusi trendi. Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie tunnistaa pirkanmaalaisessa elämänpiirissä vahvaa väreilyä, joka syntyy maakuntalaisten halusta siirtyä kaupungista maaseudulle. Hän kiittelee kasvu- ja kehitysjanoisia kuntia, jotka ovat reagoineet virinneeseen mahdollisuuteen tarjota vaihtoehtoisia asumismahdollisuuksia. Alasentiellä on terveisiä kuntien vastuunkantajille: tarttukaa monipaikkaisuusilmiöön ja tutkikaa älykästä sopeutumista.

Monella on juuri nyt mututuntuma, että maallemuutto elää renessanssia.

Pirkanmaan liiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie kuvaa edessäpäin olevaa puolta vuotta mielenkiintoiseksi ajaksi. Kuuden kuukauden aikana nähdään, muuttuuko tämänhetkinen maaseudulle hakeutumisen väreily selkeästi nykyistä isommaksi ilmiöksi.

– Jos kyseessä ei ole vain rytmihäiriö, niin voimakas kaupungistuminen saa haastajan, Alasentie sanoo.

Alasentie muistuttaa, että koronapandemia on saanut monet ihmiset ajattelemaan, että kaupunki on vaarallinen paikka.

– Ihmiset hakevat väljyyttä, luontaista etäisyyttä. He palaavat luonnon helmaan; ulkoilusta on tullut tärkeä harrastus. Ihmiset pohtivat tosissaan asumisen ja elämisen vaihtoehtoja, Alasentie tunnistaa.

Alasentie on havainnut, että ajassa elävät pirkanmaalaiset kunnat ovat heränneet ainutlaatuiseen mahdollisuutensa kalastaa uusia veronmaksajia, asukkaita. Hänen mukaansa asialla ovat myös ketterät kyläyhdistykset.

– Pienet kuntakeskukset ja elävät kylät ovat voittajia, jos kaupungistumisen vastaisku saa ihmiset toden teolla liikkeelle. Jos näin onnellisesti käy, maalaispitäjiin ja -kyliin on luvassa uudenlaista toimintaa, Alasentie hehkuttaa.

Alasentie lähettää pirkanmaalaisten kuntien vastuunkantajille kahdenlaiset terveiset.

– Ajakaa monipaikkaisuutta. Nyt tiedämme, että monet kaupunkilaiset asettuivat koronan jaloista kesämökeilleen ja kakkosasunnoilleen. Digitalisaation edut ja vahvuudet ovat konkretisoituneet. Arki sujuu muuallakin kuin kaupungeissa, Alasentie herättelee.

– Jokaisessa kunnassa, jossa mittarit ovat punaisella ja luvut ovat laskusuunnassa, kannattaa syventyä älykkääseen sopeutumiseen. Johdonmukaisesti liki kaikki kunnat kertovat hamuamansa väestön kasvua. Jos asukasmäärän kasvu ei ole todenmukaista, tosiasiat kannattaa tunnustaa ja järjestää kunnallinen elämä realismiin pohjaten, Alasentie evästää.

Kuntaliitto tunnistaa ilmiön

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo, että ainakin hetkellisesti näyttää siltä, että muuttoliike on suuntautumassa suurista kaupunkikeskuksista pienempiin seutukaupunkeihin ja maaseudulle.

– On vaikea ennakoida, miten voimakkaana ja miten pitkään tällainen jatkuu. Mutta toisaalta etä- ja monipaikkaisen työn yleistyminen on varmasti ilmiö, joka voimistuu tulevaisuudessa joka tapauksessa. Korona on tätä suuntausta vauhdittanut.  Myös ihmisten aktivoituminen luontoon liittyviin harrastuksiin, kuten metsästys ja kalastus, näkyy muun muassa Kainuussa. Harrastus voi ohjata osaltaan asuinpaikan valintaan, ja etätyömahdollisuudet tukevat tätä, Reina miettii.

Myös Reina on nähnyt, että kunnissa on herätty kansalaisten maaseutunälkäisyyteen.

– Varmasti monet kunnat ovat tehostaneet markkinointiaan esimerkiksi asumismahdollisuuksien osalta. Tietysti kuntien energiaa on mennyt paljon itse koronakriisistä selviytymiseen ja palvelujen toimivuudesta huolehtimiseen. Kakkosasuntojen tarjonnassa ja niiden muuttamisessa vakituiseen asumiseen on kasvavaa potentiaalia, Reina konkretisoi.

Kyläasiamies saa kyselyjä

Pirkan Kylät ry:n kyläasiamies Jani Hanhijärvi kertoo sähköpostinsa laulaneen.

– Olen saanut eteläisestä Suomesta kyselyjä, löytyisikö Pirkanmaalta tietynlaisia kohteita. Liikkeellä on ollut kodin ja uudenlaisen elinympäristön kartoittajia, Hanhijärvi luonnehtii.

Hanhijärvi tietää, että Pirkanmaalla on sellaisia kyliä, jotka ovat omatoimisesti pitäneet ääntä tarjolla olevista asuintaloista. Esimerkiksi Sastamalan Kiikassa on kansalais- ja kyläläisaktiivisuus kantanut hedelmää.

– Kesämökit ja kakkosasunnot ovat nousseet selvästi sijaintikuntiensa onnenkantamoisiksi. Kesäasukkailla on luontainen suhde pitäjään ja sen asukkaisiin. Valtiovallan olisikin uudistettava lainsäädäntöä, jotta kesämökkikunnat saisivat esimerkiksi verotustuloja nykyistä laajemmin, Hanhijärvi esittää.

– Kunnissa on aloitettu kasata vuoden 2021 talousarviota. Monessa kunnassa mielialat ovat matalalla, sillä koronapandemia on johdattanut ne talouden kriisiin. Kunnissa olisi jaksettava katsoa valoisasti tulevaisuuteen ja uskallettava satsata kuntamarkkinointiin. Juuri nyt on etsikkoaika. Maaseutu on kiinnostava ja koukuttava. Tulijoita varmasti löytyy, Hanhijärvi kannustaa.

Maatilat eivät innosta

MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikosken mukaan ihmisten maallemuuttointo ei ole johtanut kokonaisten maatilojen kauppoihin.

– Pirkanmaallakin on myynnissä toimintakykyisiä tiloja. Emme ole nähneet liikehdintää, että ihmiset olisivat isosti sellaisista kiinnostuneita, Merikoski sanoo.

– Paremminkin kyselyjä tulee metsistä, hän tarkentaa.

Merikoski sanoo, että Pirkanmaan maaseudulla on tuhansia tiloja, joilla pillit on laitettu pussiin.

– Kiinteistöjä on valtava määrä, pakostakin. Kansantaloudellisesti olisi tervejärkistä, jos niitä saataisiin pelastettua esimerkiksi asumiskäyttöön, hän pohtii.

Pirkanmaalla on tällä hetkellä noin 3 500 toimivaa maatilaa.

Kasvava kiinnostus tunnistetaan

Vesilahden kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen tunnistaa ihmisten maalle hakeutumisen trendin.

– Tonttien kysyntä on kasvanut tänä vuonna selvästi, Hirvonen perustelee.

Oriveden kaupunginjohtajalla Juha Kuusistolla on myönteisiä uutisia.

– Tonttikysyntä on lisääntynyt, ja asunto- ja loma-asuntokauppa käy nyt Orivedellä vilkkaasti, Kuusisto tarkentaa.

Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola esittelee paikkakuntansa myönteisiä tunnuslukuja. Nettomuutto oli kesäkuun lopussa 32:lla plussan puolella. Muuttoliikkeen rakenne on erinomainen.

– Saamme muuttovoittoa hyvätuloisista, korkeasti koulutetuista ja työllisistä. Tulijat ovat isosti ikäryhmistä 25-44-vuotiaat ja 0-14-vuotiaat, Peltola listaa.

Ylöjärven kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto pitää liian aikaisena sanoa, onko koronapandemia vaikuttanut Ylöjärvelle muuttoon.

Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö iloitsee asukasmäärän kasvusta.

– Lempäälän asukasluku on viime vuosina kasvanut niin muuttovoiton kuin syntyvyyden ansiosta. Vielä emme osaa sanoa, kuinka paljon tai miten koronapandemia on vaikuttanut muuttointoon. Väestön ennakkotieto tämän vuoden tammi-kesäkuulta on Lempäälän osalta + 0,7 prosenttia, kun Tampereen kaupunkiseudun keskiarvo on 0,3 prosenttia.

MATTI PULKKINEN

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>