Pirkanmaa

Viisas sopeutuminen ohjaisi voimavarat oikeisiin asioihin - suuri osa kuntien strategioista on katteettomia, tavoitellaan uusia asukkaita ja työpaikkoja näivettymisen arjessa

Viisas sopeutuminen ohjaisi voimavarat oikeisiin asioihin - suuri osa kuntien strategioista on katteettomia, tavoitellaan uusia asukkaita ja työpaikkoja näivettymisen arjessa

Valtiotieteiden tohtori Kaisa Lähteenmäki-Smith vetoaa Pirkanmaan liittoon, että se hankkiutuisi kaksoiskuntalaisuuden kokeilijaksi. Hän harvittelee yhteiskunnassamme olevaa saamattomuutta asian tiimoilta. Lähteenmäki-Smith lähettää kuntiin terveisiä, jotta ne valmistaisivat uudet strategiansa todelliset olosuhteet ja voimavarat huomioonottaen. Suuri osa kuntien nykyisistä strategioista on persoonattomia ja epärealistisia. Hän tarjoaa kunnille vaihtoehdoksi viisasta sopeutumista. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Valtiotieteiden tohtori Kaisa Lähteenmäki-Smith vetoaa Pirkanmaan liittoon, että se hankkiutuisi kaksoiskuntalaisuuden kokeilijaksi. Hän harmittelee yhteiskunnassamme olevaa saamattomuutta asian tiimoilta. Lähteenmäki-Smith lähettää kuntiin terveisiä, jotta ne valmistaisivat uudet strategiansa todelliset olosuhteet ja voimavarat huomioonottaen. Suuri osa kuntien nykyisistä strategioista on persoonattomia ja epärealistisia. Hän tarjoaa kunnille vaihtoehdoksi viisasta sopeutumista. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Oletko sinä perehtynyt kuntasi strategiaan? Laskeeko vai kasvaako asuinpaikkakuntasi asukasluku – tiedätkö mitä viisas sopeutuminen tarkoittaa? Vahvistaisiko kaksoiskuntalaisuuden käyttöönotto kuntasi elinvoimaa? Helpottaisiko feministinen aluekehitys alueesi yrityksien työvoiman saantia? Valtiotieteiden tohtori Kaisa Lähteenmäki-Smith kannustaa kuntaorganisaatioita ja kuntalaisia paneutumaan 2020-luvun kuntakenttää ravisteleviin ilmiöihin ja nostamaan ne keskusteluun ensihuhtikuisten kuntavaalien tiimoilta.

Manner-Suomessa on tällä hetkellä 310 kuntaa. Aluekehittämisen konsulttitoimistossa MDI:ssä johtavana asiantuntijana työskentelevä valtiotieteiden tohtori Kaisa Lähteenmäki-Smith on yllättynyt siitä, miten yhdestä puusta veistettyjä suuri osa kuntien suunnitelmista on. MDI:ssä on tänä vuonna uppouduttu kuntastrategioihin ja todettu niissä vallitseva ristiriita yhteiskuntamme arkitodellisuuteen verrattuna.

– Jos strategiasta poistetaan kunnan nimi, tunnistaako tekstistä kyseisen paikkakunnan. Valitettavasti monen kunnan suunnitelmasta puuttuu kaikki paikallisuus ja persoonallisuus. Tämä kertoo kuntien konservatiivisuudesta. Kuntien olisikin oltava ensi valtuustokaudella rohkeampia omien vahvuuksiensa hyödyntämisessä, Lähteenmäki-Smith kannustaa.

– Kuntastrategioissa on todellisia helmiäkin mutta vähemmän, hän huomauttaa.

Suomi keskittyy ja kaupungistuu historiallisella vauhdilla. Maassamme on suuri joukko kuntia, jotka potevat väestökatoa ja asukkaiden ikäjakauman vääristymistä. Muuttoliike on poispäin. Työpaikkakehitys on kielteinen. Syntyvyys laskee kuin lehmän häntä. Mittarit osoittavat monella elämän osa-alueella niiden supistumista.

– Yli puolet kunnista kertoo strategioissaan tavoittelevansa uusia asukkaita, ja liki 75 prosenttia kunnista havittelee lisää työpaikkoja. Kunnat satsaavat mielellään yrittäjämyönteisyyteensä ja elinkeinopolitiikkaansa. Kasvu on tulevaisuuden rakentamisen ydinajatus ja lähtökohta. Todellisuudessa kunnistamme vain vajaat 17 prosenttia on aidolla kasvu- ja kehitysuralla, Lähteenmäki-Smith herättelee.

Lähteenmäki-Smith soisi, että vuoden 2021 keväällä valittavat uudet kunnallisvaltuustot ottaisivat strategioiden laatimisen tosissaan. Niissä olisi perusteltua ottaa kantaa esimerkiksi kuntalaisten osallisuuteen ja sosiaaliseen näkökulmaan sekä kausiasukkaiden rooliin ja monipaikkaisuuden mahdollistamiseen.

Työkaluksi viisas sopeutuminen

Pirmedioiden paikallismedioiden ilmestymispaikkakuntien asukaslukujen muutokset avaavat ikkunan Pirkanmaan 22 kunnan väestökehityksen todellisuuteen. Maakunnan asukasmäärä kasvaa tasaisesti ollen juuri nyt 518 702. Pirkanmaa on väestömäärällään maamme toiseksi suurin maakunta. Suunta on lähitulevaisuudessakin myönteinen.

Akaassa oli vuonna 2015 vielä 17 043 asukasta, ja asukasmäärä tippui tasaisesti vuoteen 2018 asti. Vuosi 2019 toi käänteen parempaan; asukasluku oli vuoden lopussa 16 475. Tämän vuoden kesäkuun lopussa asukkaita oli jo 16 481.

Tampereen kehyksessä oleva Lempäälän kunta on Kangasalan kaupungin tavoin vahvalla asukasmäärän kasvu-uralla. Vuonna 2015 lempääläisiä oli 22 536. Viime vuoden lopussa Lempäälässä oli 23 523 asukasta. Tällä hetkellä heitä on 23 697.

Tampereen kaupunkiseutuun kuuluvan Oriveden asukasluku oli vuonna 2015 9 408. Asukasmäärä on ollut pienoisessa laskussa vuodesta toiseen. Vuoden 2019 lopussa orivesiläisiä oli 9 158. Tällä hetkellä seutukaupungin asukasmäärä on 9 101.

Tampereen seutukuntaan lukeutuvan Pälkäneen asukasluku on ollut hienoisessa alamäessä. Vuonna 2017 pälkäneläisiä oli 6 676, ja viime vuoden lopussa heitä oli 6 435. Tämänhetkinen asukasmäärä, 6 446, kertoo orastavasta asukasluvun noususta.

Asukasmäärältään Tampereen kaupunkiseudun pienin kunta, Vesilahti, näyttäisi myös saavan asukaslukunsa kasvuun. Vuonna 2015 asukasluku oli vielä 4 489 mutta se on pienentynyt muutaman kymmenen hengen vuosivauhdilla. Viime vuoden lopussa vesilahtelaisia oli 4 355, kun heitä on tällä hetkellä 4 370.

Kultaisessa kehyksessä olevan Ylöjärven kaupungin asukasmäärä näyttää jämähtäneen paikoilleen. Vuoden 2019 lopussa ylöjärveläisiä oli 33 254. Tällä hetkellä ylöjärveläisiä on 33 236. Vuonna 2015 Ylöjärvellä oli 32 738 asukasta. Kaupungin lähihistoriassa on jopa 800 asukkaan vuosittainen kasvuluku.

Kaisa Lähteenmäki-Smith nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun vaihtoehdon, jossa negatiivisessa asukasluvun laskukierteessä olevat kunnat hyväksyisivät tosiasian, ettei niiden väestömäärä kasva. Hän puhuu älykkäästä ja viisaasta sopeutumisesta.

Lähteenmäki-Smith kiittelee ruotsalaisen yliopistonlehtori Josefina Syssnerin auraamaa tietä alueellisen supistumisen saralla ja älykkään sopeutumisen juurruttamista osaksi ruotsalaisen yhteiskunnan muutoksenhallintaa.

– Syy, miksi kunnat saattavat vältellä älykkään tai mieluummin viisaan sopeutumisen mallia, on inhimillinen. Kunnissa pelätään, että ne leimataan epäonnistuneiksi tehtäviensä hoidossa. Asian ei tarvitse olla näin, hän kannustaa.

Lähteenmäki-Smith korostaa, että Suomessa on paljon sekä kaupunki- että maaseutuosaamista. Hän peräänkuuluttaa aitoa ymmärrystä siitä, että Kaupunki-Suomi ja Maaseutu-Suomi ovat samassa veneessä.

– Viisaan sopeutumisen punaisena lankana on ratkaista, miten tulevat sukupolvet voisivat elää turvallista elämää myös maaseudulla, hän kiteyttää.

Lähteenmäki-Smithin mukaan runsaan 5,5 miljoonan asukaan Suomi on luontevasti koelaboratorio, jossa voidaan kokeilla erilaisia asioita, kuten monipaikkaisuutta ja sen mahdollistavia työelämä- ja verotusratkaisuja, yhtä aikaa tiivistä kaupunkiasumista tai väljää maalla asumista.

Testataan kaksoiskuntalaisuutta

Koronapandemia on voimistanut vaatimuksia kaksoiskuntalaisuuden mahdollistamisessa yhteiskunnassamme.

Kaisa Lähteenmäki-Smith ihmettelee jahkaamista ja pallottelua kaksoiskuntalaisuusmallin käyttöönotossa.

– Ihminen on lentänyt kuuhun, mutta maamme hallitukset ja lainsäätäjät eivät ole saaneet valmista kaksoiskuntalaisuuden kokeilemisesta saati järjestelmän istuttamisesta osaksi toimivaa yhteiskuntaamme. Hallitukset kerta toisensa jälkeen ovat torpanneet ehdotuksen milloin milläkin syyllä. Nyt on tekojen aika, hän hoputtaa.

Lähteenmäki-Smith heittää pallon innovatiivisuudestaan ja toimintavalmiudestaan kuululle Pirkanmaan maakunnalle. Hän kannustaa pirkanmaalaisia tarttumaan houkuttavaan mahdollisuuteensa ja ajamaan kaksoiskuntalaisuutta selvittävän kokeilun toteutukseen.

– Kokeilun tuloksien selvittyä tiedämme, palveleeko kaksoiskuntalaisuus esimerkiksi vahvoja kesämökkipitäjiä, joiden asukasmäärä jopa tuplaantuu lomakausina. Nyt tiedämme myös, että hyvin moni pääkaupunkiseutulainen hakeutui koronapandemian jaloista maaseudun väljyyteen. Etätyössä on otettu valtava loikka. Ihmisten toimintatavat voivat muuttua pysyvämminkin, mikäli säädökset ja rakenteet sen sallivat, hän perustelee.

– Monipaikkaisuus on luonnollinen osa 2020-luvun suomalaisten arkea. Paljon puhutaan jo citymaalaisuudesta.

Pirkanmaalla on runsaat 47 000 kesämökkiä. Esimerkiksi Pälkäneellä on kesämökkejä (4 297) merkittävästi enemmän kuin asuttuja asuntoja (3 029). Pälkäneen naapurissa Kangasallakin on peräti 4 579 kesämökkiä. Ylöjärvikin on vahva mökkipitäjä 4 544 kesämökillään.

Työpaikkoja on, mutta tulijoita ei

Maailman muutoksesta kertoo nyky-yhteiskuntaamme kuvaava feministinen aluekehitys -termi.

Pirkanmaallakin monet yrittäjät etsivät viisastenkiveä, miten he saisivat palkattua tarvitsemansa ammattilaiset yritystoiminnan pyörittämiseksi ja kehittämiseksi. Maakunnassa moni kasvu- ja kehitysnälkäinen yritys potee työvoimapulaa.

Kaisa Lähteenmäki-Smith muistuttaa, että Suomessa eletään tällä hetkellä feministisen aluekehityksen nousun aikaa.

– Siinä nuoret naiset määräävät aluekehityksen suunnan. Perinteisen aluekehityksen suuret teolliset investoinnit eivät riitä, vaan inhimillisten voimavarojen ja viihtyvyyden merkitys korostuu osaamistaloudessa. Kaupunkien naisenemmyys on korostunut 2020-luvulla. Isot kaupungit, kuten Tampere, houkuttelee nuoria naisia huomattavasti enemmän kuin miehiä. Vastaavasti pienillä paikkakunnilla nuorten miesten enemmyys voi olla silmiinpistävää. Maaseudulle jää nuoria miehiä, jotka viihtyvät metsästyksen, kalastuksen ja muiden luontolähtöisten harrastusten parissa, hän kuvailee.

– Menestyvillä alueilla on elämän edellytyksiä molemmille.

– Vaikka jossakin seutukaupungissa, kuten esimerkiksi Sastamalassa tai Parkanossa olisi hyviä työpaikkoja, mutta naiset eivät halua muuttaa elävää sykkivästä keskuskaupungista pois. Huomionarvoista on, ettei perinteinen työpaikkojen sijainti säätele ihmisten asuinpaikkavalintoja. Uudet sukupolvet valitsevat asuinpaikkansa täysin eri perusteilla kuin vanhemmat ikäpolvet.

Lähteenmäki-Smith nostaa keskusteluun maahanmuuton välttämättömyyden. Hän muistuttaa, että Suomen väestökehitys osoittaa, että ”suomalaiset vain loppuvat”.

– Maahanmuutto ja kotouttaminen olisi ratkaistava kestävällä tavalla. Senkin aika on juuri nyt!

MATTI PULKKINEN

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>