Pirkanmaa

Kuntalaisuuden määrittely tarvitsee täysin uutta ajattelua

Kuntalaisuuden määrittely tarvitsee täysin uutta ajattelua

Pirkanmaan liittoa johtava maakuntajohtaja Esa Halme pitää kuntalaisuuden uudelleen määrittelemistä välttämättömänä. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Pirkanmaan liittoa johtava maakuntajohtaja Esa Halme pitää kuntalaisuuden uudelleen määrittelemistä välttämättömänä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Valtiotieteiden tohtori Kaisa Lähteenmäki-Smith kiirehti kaksoiskuntalaisuuden toteuttamista Pirmedioiden paikallislehtien viimekeskiviikkoisessa haastattelussa. Hän toivoi, että ketteräotteinen Pirkanmaan kasvumaakunta kokeilisi kaksoiskuntalaisuutta. Ehdotus kerää kannatusta pirkanmaalaisten vaikuttajien keskuudessa; he puolestaan nostavat keskusteluun monipaikkaisuuden mahdollistamisen ja hyödyntämisen.

Kaksoiskuntalaisuus mahdolliseksi ja Pirkanmaa hankkimaan kokemuksia siitä, ehdotti valtiotieteiden tohtori Kaisa Lähteenmäki-Smith viime viikolla Pirmedioiden haastattelussa. Hänen ajatuksensa saivat välittömästi tukea pirkanmaalaisilta vaikuttajilta, joiden mielestä kuntalaisuuden määritteleminen tarvitsisi 2020-luvun hengen mukaisen modernisoinnin.

Maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan liitosta toivoo, että yhteiskuntamme ratkaisisi kuntalaisuuden sisällön nykyaikaa vastaavista lähtökohdista käsin. Hän perustelee raikastustarvetta sillä, että suomalainen yhteiskunta erilaistuu muun muassa kansalaisten uusien elämäntapojen sekä hajautuneen omistuksen johdosta.

Halme muistuttaa, että jo ties monetta kertaa toteutuksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) olisi tehtävä kuntalaisuuden eri tulokulmat huomioon ottaen. Hänen mielestään poukkoileminen on pahaista.

– Ihmisten suhde paikkaan lavenee ja laajenee – ei ole vain yhtä asuinpaikkaa. Kansalainen viettää vuodesta eri ajanjaksot eri paikoissa: kotipaikkakunnalla, kesämökkipaikkakunnalla, työpaikkakunnalla, ulkomailla ja niin edelleen.

Halme nostaa keskusteluun etäkuntalaisuuden. Hän huomauttaa, että ihmiset irtautuvat sukupolvien jatkumosta. Ihminen kiinnittyy yhteiskuntaan eri paikoissa samalla tavalla kuin hän valitsee kännykkäoperaattorinsa.

– Pirkanmaa on valmis kaikenlaisiin kokeiluihin, hän sanoo.

Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen muistuttaa, ettei kaksoiskuntalaisuuden toteuttaminen ole helppo juttu. (Kuva: arkisto)
Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen muistuttaa, ettei kaksoiskuntalaisuuden toteuttaminen ole helppo juttu. (Kuva: arkisto)

”Ei yksinkertainen asia”

Kangasala on 32 091 asukkaan voimakkaasti kehittyvä ja kasvava kaupunki Tampereen kupeessa. Paikkakunnalla on peräti 4 592 kesämökkiä.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen teroittaa, että kuntalaisuuden määritteleminen on jo periaatteellisesti hyvin merkittävä asia, koska juuri kuntalaisuus muodostaa pohjan erilaisille oikeuksille ja velvollisuuksille. Hän on lukenut tarkasti valtiovarainministeriön pari vuotta sitten julkaiseman selvityksen kaksoiskuntalaisuudesta ”Millaista monipaikkaisuutta Suomeen?”.

– Sitä tutkimalla havaitsee, ettei asia ole aivan niin yksinkertainen. Kaksoiskuntalaisuus vaikuttaisi vaalilainsäädäntöön, verotukseen ja niin edelleen. Asiaa on syytä pohtia edelleen, mutta kysymyksen monimuotoisuuden takia olen sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä on hyvä. Tähän monimutkaiseen kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Siksi selvityksessäkin päädytään siihen, että monipaikkaisuutta tulee edistää, jolloin vaikkapa työn tekeminen on mahdollista niin vakituisella kuin vapaa-ajan asunnollakin, Auvinen sanoo.

Auvinen suosittelee kaksoiskuntalaisuuden vaikutuksista koelaskelmien ja tarkkojen ennakkovaikutusten arvion tekemistä.

Anna-Kaisa Ikonen liputtaa monipaikkaisuuden puolesta. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Anna-Kaisa Ikonen liputtaa monipaikkaisuuden puolesta. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Katseet monipaikkaisuuteen

Kansanedusta, Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen kääntää voimakkaasti huomion monipaikkaisuuteen.

– Puhun mieluummin termillä monipaikkaisuus ja näen sen luontevana osana monien elämää tulevaisuudessa. Sille tulee luoda mahdollisuuksia niin työskentelymahdollisuuksien, joustavan palveluiden käytön, asioinnin, osallistumisen ynnä muiden elämän realiteettien kautta. Sen sijaan, jos kaksoiskuntalaisuuteen liitetään verotusoikeus, äänestys ja vaalikelpoisuus kaksissa tai useammissa kuntavaaleissa, se muuttuu vaikeaksi, jopa perustuslakikysymykseksi, Ikonen pohtii.

Ikonen taustoittaa, että elämän monipaikkaisuus eli se, että elämä jakautuu useammalle kuin yhdelle paikkakunnalle, on arkea monelle meistä. Ihmiselle voi tulla kytköksiä kahdelle tai useammalle paikkakunnalle niin etätyöntekijänä, kausityöntekijänä, opiskelijana, mökkiläisenä, kakkosasunnon omistajana tai esimerkiksi lapsen vanhempien asuessa eri paikkakunnilla.

– Itsekin elän kolmen paikkakunnan elämää: kaupungin ja maaseudun välillä ja koti- ja työpaikkakuntien välillä. Tällaiselle monipaikkaiselle elämälle on luotava mahdollisuuksia. Korona-aika on avannut sille ovia, mutta työjärjestelyin ja joustavin osallistumis- ja asiointimahdollisuuksin sitä voisi edelleen tukea, hän miettii.

Ikosen mielestä esimerkiksi valtion alueellistamispolitiikkaa on uudistettava tarttumalla monipaikkaisuuden mahdollisuuksiin.

– Teimme kaksi vuotta sitten Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan kanssa selvitystyön valtion alueellistamispolitiikan uudistamisesta ja esitimme virastojen siirtelyn sijaan töiden organisointia nykyistä laajemmin monipaikkaisesti tai paikkariippumattomasti. Tällä voisi olla sekä elämänlaadullisia vaikutuksia että harvaan asuttua aluetta elävöittäviä ja töitä alueella säilyttäviä vaikutuksia. Kaikkien ei tarvitse muuttaa työn perässä kaupunkiin. Pirkanmaallakin tätä voisi edistää, mutta on hyvä huomata, että ihmisten monipaikkaisuus levittäytyy monesti yhtä maakuntaa laajemmalle, Ikonen herättelee.

Ihmisellä on monta kotikuntaa

Etelä-Pirkanmaalta Valkeakoskelta oleva kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) suhtautuu kaksoiskuntalaisuuden selvittämiseen myönteisesti. Hän sanoo, että asiasta on keskustelu vuosikymmeniä.

– Työelämän muuttuminen, digitalisaatio ja etätyö ovat muutostrendejä. Ihmiset eivät ole enää samalla tavalla kiinni yhdessä paikassa kuin ennen. Omaksi kotikunnaksi voidaan mieltää jopa kaksi tai kolme eri paikkakuntaa. Meillä on myös vahva kesämökkikulttuuri, joka vahvistaa henkistä irtautumista yhdestä kunnasta, Kiuru pohtii.

Kiuru edistäisi asiaa. Hänen mielestään kaksoiskuntalaisuuden toteutuminen voisi olla myös vastaliike kaupungistumiselle ja monien maakuntien tyhjenemiselle.

– Vuonna 2018 valtiovarainministeriö teki asiasta laajan selvityksen. Konkreettisiin toimiin ei ole vielä päästy. Toivottavasti ensi vaalikauden alussa ajatus saadaan mukaan uuteen hallitusohjelmaan, Kiuru odottaa.

Kiuru suosii kokeilukulttuuria.

– Tässäkin asiassa perustuslaki asettaa kuitenkin rajoja. Kokeilulle on oltava hyväksyttävä syy, ja kokeiluun osallistuvat kunnat tulee valita kattavasti, jotta perustuslaista ei muodostu estettä. Myös valittavilla kunnilla pitää itsellään olla vahva halu lähteä mukaan kokeiluun. Uskon, että halukkuutta löytyy Pirkanmaalta, Kiuru ounastelee.

”Ei ole aktiivisessa keskustelussa”

SDP: tamperelainen konkarikansanedustaja Pia Viitanen pitää kaksoiskuntalaisuutta kannatettavana asiana.

– Myös niiden kuntien, joissa on paljon kakkosasuntoja ja kesämökkejä tulisi tasapuolisesti saada hyötyä niistä, hän perustelee.

– Sitä, mikä olisi oikea tai toimivin ratkaisu tähän, on vaikea tietää. Nythän toki kiinteistövero sekä valtionosuuksien tasausjärjestelmä tasaavat kuntien välisiä eroja, mutta jotakin muutakin varmasti olisi mahdollista periaatteessa kehittää.

Viitanen huomauttaa, ettei asia ole tässä muodossa ollut viime aikana kovin aktiivisessa keskustelussa, vaikka se tärkeä pohdittava kokonaisuus onkin.

– Lienee niin, että Juuri tällä hetkellä aktiivisin hallinnollinen pohdinta on hyvin keskittynyt soten läpiviemiseen.

– Toisaalta korona-aika on vahvistanut sitä, että ihmiset työskentelevät enemmän etänä. Maailma muuttuu myös tästä näkökulmasta, ja muutos antaa aihetta pohtia, miten näitä asioita tulevaisuudessa organisoidaan, hän miettii.

MATTI PULKKINEN

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>