Viime vuonna poliisin tietoon tuli hieman vähemmän viharikosepäilyjä kuin vuonna 2018, selviää Poliisiammattikorkeakoulun viharikollisuutta koskevasta vuosiraportista. Raportin mukaan viime vuonna kirjattiin kaikkiaan 899 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Määrä laski edelleen kohti vuoden 2015 kasvupiikkiä edeltänyttä pidemmän aikavälin tasoa.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa viharikokset luokiteltiin eri motiivien kautta. Edellisvuosien tapaan suurin osa vuoden 2019 viharikosilmoituksista sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä. Poliisi kirjasi tällaisia ilmoituksia yhteensä 650 kappaletta, mikä on hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Näissä tapauksissa yleisin rikoslaji oli pahoinpitely.

Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista yhdeksässä prosentissa asianomistajana oli romanitaustainen henkilö. Kyseisissä ilmoituksissa yleisin rikoslaji oli syrjintärikos.

Sanallisia loukkauksia, uhkauksia ja häirintää yhä enemmän
Viime vuosina muun muassa internetissä tapahtuva nöyryyttäminen, uhkailu ja solvaaminen ovat lisääntyneet ja tulleet näkyviksi ilmiöiksi. Vaikka poliisin tietoon tulleen viharikollisuuden valossa viharikosten yleisin rikoslaji on yhä pahoinpitely, tilastoissa näkyy sanallisten loukkausten, uhkausten ja häirintätapausten määrän kasvu vuoteen 2018 verrattuna. Yleisimmin nämä rikosilmoitukset koskevat kunnianloukkauksia ja laittomia uhkauksia.

Huomattavaa on myös, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosepäilyjen määrä kolminkertaistui viime vuonna. Poliisi sai kaikkiaan 105 ilmoitusta, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 34.